Uutinen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet uudistuivat

Ajankohtaista Ammatillinen koulutus Tutkinnon perusteet
Opetushallitus uudisti sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden työelämän vaatimuksia. Uudistuksessa muutoksia tuli tutkinnon osien sisältöihin, joilla pyritään parantamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta, erityisesti lääkehoitoon liittyen. Tutkinnon osia voi joustavammin suorittaa ja hyödyntää täydennyskoulutuksen osina. Samalla otettiin käyttöön kaikille perustutkinnoille yhtenäinen arviointikriteeristö. Uudistetun tutkinnon perusteen voimaantulo on 1.8.2024.
Kuvituskuva: Kättä kipsataan

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet uudistettiin, ja uusien perusteiden voimaantulo on 1.8.2024. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnon perusteiden uudistuksessa ammattitaitovaatimuksia tarkistettiin ja sisältöjä selkeytettiin. Lääkehoidon osaamistarpeeseen lääkitysturvallisuuden parantamiseksi rakennettiin uusi kaikille pakollinen tutkinnon osa, ja tutkinnon osien nimiä ja laajuuksia muutettiin vastaamaan sekä kuvaamaan osaamissisältöjä paremmin.  Muuttamalla tutkinnon perusteita pyritään vaikuttamaan myönteisesti alan ja tutkinnon vetovoimaisuuteen. 

– Kyseessä on iso sisällöllinen ja rakenteellinen uudistus, jossa tutkinnon perusteet vastaavat nyt paremmin hoitotyön osaamisvaatimuksia, kertoo opetusneuvos Dinah Arifulla.  

– Tutkintoon lisätään valinnaisuutta ja valinnaiset tutkinnon osat rakennetaan toimimaan itsenäisinä täydennyskoulutuksina. Keskiössä on asiakas- ja potilasturvallinen toiminta, jossa myös hoitotyöntekijöiden turvallisuus on varmistettu, Arifulla lisää. 

Uudistuksena aiempaan on nyt sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa keskeisinä osaamisvaatimuksina nostettu esille alan työelämän ydinosaamisalueet. Perustutkinnon perustana on vankka eettinen arvopohja, joka mahdollistaa kyvyn toimia työssä alan säädöksiä ja toimintaohjeita, sekä arvoperustaa ja ammattietiikkaa noudattaen. Kaikissa tutkinnon osissa on näiden osaamisvaatimuksien lisäksi painotettu osaamista kohdata asiakas ja potilas sekä kykyä ylläpitää ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta.  

Lisäksi osaamisvaatimukseksi on määritelty potilas- ja asiakasturvallisuuden huomiointi, näyttöön perustuvan tiedon käyttö sekä omasta työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista huolehtiminen. Huomioituja kokonaisuuksia ovat myös mielenterveyteen, päihteiden riskikäyttöön ja riippuvuuksiin liittyvät haasteet sekä kyky ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan.  

–  Perustutkinnon suorittaneelta vaaditaan monipuolista osaamista, kertoo Arifulla.  

–  Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uudistamistyössä näitä sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia jatketaan huomioimaan myös sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2021 määrittämiä kliinisiä erikoisaloja. 

Sosiaali-­ ja terveysalan perustutkinnossa on seitsemän osaamisalaa ja kaksi tutkintonimikettä: 

  • Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, lähihoitaja 
  • Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, lähihoitaja 
  • Mielenterveys­ ja päihdetyön osaamisala, lähihoitaja 
  • Perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja 
  • Sairaanhoidon osaamisala, lähihoitaja 
  • Suunhoidon osaamisala, lähihoitaja 
  • Vammaistyön osaamisala, lähihoitaja 

Uudistuneiden tutkinnon perusteiden voimaantulo on 1.8.2024. 

Lisätietoja  

Opetusneuvos Dinah Arifulla

dinah.arifulla [at] oph.fi (dinah[dot]arifulla[at]oph[dot]fi) 

p. 029 5331380