Tietoperustaisuus ohjaa ammatillisen koulutuksen digitalisaation edistämistä - Asiantuntijat pohtivat tilannekuvaa verkostotapaamisessa
Digikyvykkyyden itsearviointi toisella asteella
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat valmistelleet vuonna 2021 ammatillisen koulutuksen järjestäjille digikyvykkyyden itsearviointikyselyyn ja vuonna 2024 kysely laajennettiin koskemaan myös lukiokoulutusta. Tilaisuuden avasi erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä, joka esitteli ensihavaintoja digikyvykkyyskyselyn vastauksista sekä EU:n tekoälyasetuksen kansallisen toimeenpanon tilannetta.
Digikyvykkyyden itsearviointikysely
Kyselyssä koulutuksen järjestäjät kartoittivat nykytilaa, asettivat tavoitteita ja priorisoivat organisaationsa tärkeimpiä kehittämiskohteita. Lisäksi kerättiin tietoa tekoälyn käytöstä koulutuksen järjestämisessä. Kysely oli suunnattu organisaation johdolle, tietohallinnon ja koulutusjohdon edustajille sekä pedagogisen kehittämisen vastuuhenkilöille, opetushenkilöstölle ja opetusteknologiasta vastaaville.
Kyselyn osiot olivat: Johtamisen ja hallinnon käytännöt, Opetuksen ja oppimisen käytännöt sekä oppimisympäristöt ja tekoäly. Kysely koostui väitteistä, joihin organisaatio peilasi toimintaansa arviointiasteikolla puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt.
Kyselyn vastausaika päättyi 30.8.2024.
Digikyvykkyyskyselyn ammatillisen koulutuksen järjestäjien vastausprosentti oli 83 ja lukiokoulutuksen järjestäjien 57. Tulosten analysointi tehdään sektorikohtaisesti ja sektoreiden välillä, ammatillisen koulutuksen tuloksia verrataan aiempaan kyselyyn ja niissä on tarkoitus tunnistaa kehitettävät kohteet sekä vahvuudet/heikkoudet. Tarkempi analyysi on vielä tekeillä.
Yhteenvetona ammatillisen koulutuksen vastauksista todettiin, että moni asia on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi kumppanuuksien, saavutettavuuden, tietoturvan ja kyberturvallisuuden osalta on havaittavissa selvää parantumista. Kyselyyn vastanneet koulutuksen järjestäjät saavat raportit omista vastauksistaan ja mahdollisuuden vertailla tuloksiaan kaikkiin vastauksiin.
EU:n tekoälyasetus astui voimaan
EU:n tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Se on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä koskien tekoälyjärjestelmien ja yleiskäyttöisten tekoälymallien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä EU:ssa. Kansallinen, asetusta tarkentava lainsäädäntö on vasta muotoutumassa.
Komissio ja sen yhteydessä toimiva tekoälytoimisto vastaavat EU:n tekoälyasetuksen valvonnasta EU-tasolla. Jokaisessa jäsenvaltiossa tulee olla vähintään yksi valvontaviranomainen. Lisäksi perustetaan tekoälylautakunta koordinoimaan kansallista valvontaa. EU:ssa pohditaan parhaillaan, miten asetuksen toimeenpanoa voitaisiin tukea. Tarkasteltavia asioita ovat mm. tekoälyjärjestelmien määrittely, kielletyt käyttötavat, riskien arviointi ja avoimuusvelvoitteet.
Oppimisen säätelyvastuu
Tutkijatohtori Joonas Merikko esitteli väitöskirjaansa pohjautuvan "Oppimisen säätelyvastuun" mallin, joka tarkastelee oppijan, opettajan ja teknologian rooleja oppimisprosessissa. Malli korostaa tasapainon löytämistä näiden kolmen tekijän välillä:
- Oppija: Itsesäätely on keskeinen osa oppimisprosessia.
- Opettaja: Toimii säätelijänä ja ohjaajana.
- Teknologia: Tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppimisen tukemiseen.
Merikko painotti, että vaikka teknologia tuo uusia mahdollisuuksia, inhimillisen ohjauksen merkitys säilyy tärkeänä. Merikko kertoi puheenvuorossaan, että oppijan kehittyneet oppimisen itsesäätelytaidot tarkoittavat sitä, että oppija kykenee asettamaan tavoitteita sekä tarkkailemaan toimintaansa oppimisen aikana. Lisäksi oppija osaa reflektoida jatkuvasti omaa oppimistaan. Merikon mukaan oppimisanalytiikan interventioihin osallistumisen on oltava vapaaehtoista. Interventioiden tavoite on auttaa ja tukea opiskelijaa. Hän korosti koulun roolia sosiaalisena ympäristönä ja pohti tekoälyn mahdollisuuksia vapauttaa opettajia muihin tehtäviin sekä tekoälyn potentiaalia oppimisen tukena ja yksilöllisen opetuksen mahdollistajana.
Vinkkejä Osaamistarvekompassin käyttöön
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta projektipäällikkö Satu Meriluoto esitteli Osaamistarvekompassia, työkalua osaamisen kysynnän kartoittamiseen työmarkkinoilla. Jo yli 7000 osaamiskäsitettä on analysoitu työkalua varten ja hän kannusti osallistujia käyttämään kompassia ja antamaan siitä palautetta. Meriluoto nosti esiin myös haasteen datan saatavuudesta, mikäli alan työpaikkailmoituksia on vähän. Ratkaisevaa on myös, miten kykenee sanoittaa esim. digitaalista osaamista hakuun, niin että saa osumia. Digitaalinen osaaminen on usein myös integroitunut sisään alan työprosesseihin.
Taivassalo kertoi, että eri toimialojen osaamistarpeisiin ammatillinen koulutus vastaa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin vuosina 2025–2027 lisättävillä valinnaisilla tutkinnon osilla, jotka liittyvät tekoälyn hyödyntämiseen työprosessissa, kehittyvien teknologioiden kokeiluosaamiseen, digikyvykkyyden edistämiseen työyhteisössä sekä digitalisaation ja kyberturvallisuuden edistämiseen omalla vastuualueella.
Digikyvykkyys-hankkeen kuulumisia
Projektipäällikkö Jyrki Ingman Omniasta kertoi ammatillisen koulutuksen digikyvykkyyden edistämisen verkostohankkeesta. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa ja vakiinnuttaa aiempien strategiarahoitushankkeiden kehittämiä toimintamalleja valtakunnallisesti sekä ylläpitää ja päivittää tuotettuja materiaaleja. Hanke järjestää paljon avoimia tilaisuuksia ja koulutuksia eri teemoista. Niihin on vapaa pääsy ja niistä tiedotetaan verkostohankkeen sivuilla.