Uralle suuntaa SIMHE-ohjauksesta – Toimittaja ja hallintotyöntekijä saivat uusia ajatuksia uraohjauksesta
Hyvä ohjaaja osaa kääntää ihmisen uran suuntaa silloin, kun tarvitaan. Niin kävi Anna Jarovajalle ja Elodie Magnierille, kun he löysivät SIMHE-palvelut.
Anna Jarovaja teki kotimaassaan Venäjällä 15 vuotta toimittajan töitä, eikä hän Suomeen tultuaan halunnut vaihtaa alaa kokonaan.
”En usko, että voin kirjoittaa juttuja suomeksi, koska kieli on monimutkainen, ja kieli pitää todella tuntea, jotta sillä voi tehdä journalismia”, hän sanoo.
Hän opiskeli suomea verkkokursseilla, mutta pandemian tähden kieltä ei päässyt kauheasti käyttämään. Kielikurssien jälkeen hän pääsi KAVA-koulutukseen Karelia-ammattikorkeakouluun. Se on valmentava koulutus korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille. Koulutuksen yhteydessä hän sai myös uraohjausta SIMHE-ohjaajalta.
”Olin kysynyt työharjoittelussa esihenkilöltä, missä hän oli käynyt koulunsa, mutta se oli ainoa mitä tiesin alan opiskelusta Suomessa”, Jarovaja sanoo.
Karelia-ammattikorkeakoulussa on oma polku tutkinto-opiskelijaksi korkeakoulutuksen jo hankkineille maahanmuuttajille. 30 opintopisteen valmentavan koulutuksen käyneet korkeakoulutetut voivat hakea erillishaussa tutkinto-opintoihin.
”Vuosittain tällaisia paikkoja on haussa reilut parisenkymmentä eri koulutuksissa”, sanoo koulutuspäällikkö Ulla Asikainen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Tuleva erillishaku on jo neljäs, sen Karelia järjestää keväällä 2024.
SIMHE-ohjauksen ansiosta Jarovaja päätyi lopulta samalle polulle kuin tuo esimies: hän haki paikkaa erillishaussa ja opiskelee nyt medianomin tutkintoa. Media-alalla on paljon muitakin kuin kirjoittavan journalistin töitä, ja niitä kohti Jarovaja nyt haluaa kulkea.
Omat ajatukset selkeämpään muotoon
Elodie Magnier puolestaan hakeutui SIMHE-valmennukseen Arcada-ammattikorkeakouluun ollessaan työtön. Hän oli jo ehtinyt työskennellä suomalaisessa yksityiskoulussa hallinnollisena assistenttina, mutta kun työ oli päättynyt, hän halusi uravalmennusta.
”Olin ihan eksyksissä, että mitä halusin tehdä”, hän muistelee. ”Tunteet ailahtelivat ja tunsin itseni hyödyttömäksi.”
Valmennukselta hän halusi suuntaa ja selkeyttä. Valmennusten aikana käytiin läpi ja sanallistettiin hänen vahvuuksiaan ja kykyjään, kiinnostuksen kohteita ja myös kompromisseja, mitä hän olisi valmis tekemään, jos unelmatyö ei heti löytyisikään.
”Ohjaaja muokkasi minussa jo olemassa olevat ajatukset pureskeltavampaan muotoon ja auttoi minua tulemaan omaan johtopäätökseeni”, Magnier summaa.
Valmennuksessa käytiin läpi verkostoituminen, ansioluettelon ja hakemusten teko, ja niin edelleen. Prosessi toimi, sillä valmennuksen päätteeksi Magnier sai töitä, ja hän on nyt aloittanut erään toisen koulun hallintovirkailijana – ylemmällä askeleella siis kuin aiemmin.
”Laskin, että ennen valmennusta minun piti lähettää noin kymmenen hakemusta, että sain haastattelukutsun, ja valmennuksen jälkeen joka kolmas hakemus poiki kutsun haastatteluun”, Magnier sanoo. ”Vuoden työttömyyden aikana SIMHE-ohjaaja oli parasta mitä minulle tapahtui. Sessioiden jälkeen olin aina helpottunut ja itsevarmempi.”
Suuri merkitys Suomelle ja Suomeen muuttaneille
Karelia-ammattikorkeakoulun Ulla Asikaisen mielestä on erittäin tärkeää, että Suomeen jo muuttaneet korkeasti koulutetut saataisiin koulutukseen ja sitä kautta työelämään.
”Tässä on todella iso potentiaali monella alueella.”
Hän toivoo, että Suomessa suunniteltavat säästötoimenpiteet koulutukseen eivät heitä kapuloita rattaisiin ja että näistä palveluista voitaisiin pitää kiinni.
”Toivon ja uskon, että tämä toiminta nähdään merkittävänä työllistymisen ja yksiön tulevaisuudenkannalta.”
Maahan muuttaneet korkeasti koulutetut ovat Asikaisen usein hyvin motivoituneita jäämään alueelle ja tekemään töitä.
”Heillä on usein integroituminenkin jo hyvässä tilanteessa, ja me tuemme sitä vielä lisää tätä kautta.”
Tärkeitä palvelut ovat tietenkin myös opiskelijoille itselleen. Asikainen itse tapaa opiskelijoita vähintään valmennusten alussa ja lopussa, ja yleinen tunnelma on usein täynnä iloa ja riemua.
”He näkevät tämän tärkeänä mahdollisuutena ja yhtenä polkuna suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.”
Hän muistuttaa, että ihmiset eivät ole vain työvoimaa Suomelle, vaan heidät pitää täysivaltaisesti osaksi yhteiskuntaa.
”Valmentava koulutus ja kielivalmennus ovat siihen yksiä työkaluja.”
“Olisi hyvä, että maahanmuuttajat tuntisivat SIMHEn paremmin”
Elodie Magnier sanoo, löytäneensä itse SIMHEn puolivahingossa Facebook-postauksesta.
”Minusta näistä palveluista ei puhuta tarpeeksi. Nyt kun näin, miten ohjaus auttoi minua, tiedän että se voisi auttaa niin monia muitakin.”
SIMHEstä sentään on hyvin tietoa englanniksi, mitä hän kiittelee.
”Ulkomaalaiset eivät usein Suomessa tiedä, mitä palveluja on tarjolla ja mihin heillä on oikeuksia hakea. Saavutettavuus on ongelma, sillä suomen opetteleminen kestää aikansa.”
Palveluista viestiminen on Ulla Asikaisen mukaan ”ikuisuusongelma”.
”Missä kaikissa medioissa ja millä foorumeilla ollaan esillä.”
Joensuussa toimiva Karelia-ammattikorkeakoulu on aktiivinen paikallisesti monilla eri foorumeilla, ja sen palvelut tulevat tutuiksi alueella opiskeleville ja aktiivisille maahanmuuttajille.
Joensuussa on päädytty siihen, että valmentava koulutus on lähiopetusta, kun taas osa muista korkeakouluista tarjoaa verkkokursseja. Ne ovat tyypillisesti aktiivisia myös eri alojen sosiaalisen median kanavissa, ja yrittävät näin tavoittaa eri alojen korkeasti koulutettuja.
”Suomi antaa hyvin mahdollisuuksia”
Anna Jarovaja sanoo, että Suomi on maa, joka toivottaa maahanmuuttajat hyvin tervetulleiksi.
”On paljon stipendejä ja kursseja.”
Jos tänne muuttanut ihminen haluaa olla osa yhteiskuntaa, sille tarjotaan hänestä ainakin vielä hyvin mahdollisuuksia, ja aktiivinen ihminen löytää niiden äärelle. Hän toivoo, että Suomi tarjoaa jatkossakin kielikursseja ja ohjausta.
”Suomen kieli on katastrofaalisen vaikeaa oppia”, hän naurahtaa.
”Kurssit todella auttavat tuntemaan, että sitä merkitsee jotain tälle maalle ja yhteiskunnalle, eikä mikään irrallinen pelinappula.”
Teksti: Esa Salminen