Urheilevat opiskelijat empivät vaihto-opiskelijaksi lähtemistä – jatkossa vaihtokohde voi löytyä mobiiliapista

Maailmankuva avartuu ja kielitaito paranee, mutta tästä huolimatta suomalaisopiskelijoiden innossa lähteä vaihto-opiskelijaksi on nähty hiipumisen merkkejä.

Korona-aikaan vaihtoon lähteminen luonnollisesti romahti, mutta lähtijöiden määrä ei ole sittemmin palautunut 2010-luvun lukemiin. 

Opiskelijoiden empimisen taustalla on nähty taloudellisia syitä sekä huolia siitä, että vaihto-opiskelu viivästyttää valmistumista määräajassa.

Vielä vähän hankalammaksi vaihto-opiskelun ovat kokeneet opiskelevat urheilijat, jotka pyrkivät luomaan kaksoisuraa eli yhdistää tavoitteellinen urheilu ja opiskelu.

– On osoittautunut, että urheilijan on tavallista opiskelijaa hankalampi lähteä vaihtoon ulkomaille, koska urheilun ja opintojen yhteensovittaminen ei ole helppoa vaihtojaksolla, sanoo Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori ja liikuntatieteen tohtori Sami Kalaja.

Jokaisessa urheilulajissa on monia vaatimuksia, joihin asuinpaikka vaikuttaa, Kalaja sanoo. Vaihtohaaveet voivat kariutua, kun mahdollisten kohteiden opinto- ja harjoittelumahdollisuuksia on vaikeaa kartoittaa.

Konkari innostui liikkuvuushankkeesta

Kalaja on liikunnan ja urheilun pitkän linjan huippuasiantuntija, joka on työskennellyt urallaan monissa rooleissa: liikunnanopettajana, rehtorina peruskoulussa, miesten telinevoimistelumaajoukkueen päävalmentajana ja myös johtajana Huippu-urheilun instituutissa Kihussa.

Nyt Kalaja puhkuu intoa, kun hän kertoo meneillään olevasta SAMEurope nimisestä Erasmus+ Sport-hankkeesta. Viiden eurooppalaisen yliopiston yhteishankkeessa tavoitteena on helpottaa urheilevien opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihto-opiskeluun.

– Hanke on vielä kesken, mutta uskallan jo nyt sanoa, että tämä on ollut mukana oleville, ja pian toivottavasti muillekin yliopistoille valtavan arvokas prosessi. Olemme saaneet konkreettista edistystä aikaan.

Hankkeessa on koottu urheilevia vaihto-opiskelijoita lähettäville ja vastaanottaville yliopistoille hyvien käytäntöjen käsikirja, jossa toimivia toimintatapoja avataan haastatteluaineiston kautta. Kalajan mielestä manuaalista tuli erinomainen ja tarpeellinen dokumentti.

Hankkeessa on myös rakennettu digitaalinen sovellus eli appi, jonka esikuvana on käytetty verkossa toimivien hotellivarauspalvelujen toimintaperiaatetta.

– Appiin syötetään opiskeltava ala, urheilulaji ja muita reunaehtoja, jonka jälkeen sovellus näyttää hakijalle parhaiten sopivia kohteita. Kun sopiva kohdemaa sekä oman lajin ja opiskeltavan alan tarjonta natsaavat, niin ollaankin jo pitkällä.

Jos esimerkiksi suunnistaja haluaa opiskella liikuntatieteitä, apin hakutuloksissa esiin ponnahtaa varmuudella tiedot Jyväskylän harjoitteluolosuhteista ja opintomahdollisuuksista.

Mutta vaikka moni urheilun ystävä yhdistää Jyväskylän yliopiston sen liikuntatieteelliseen tiedekuntaan, Kalaja korostaa, että hankkeen aikaansaannokset koskevat isossa yliopistossa muitakin koulutusaloja.

– Urheilijahan voi opiskella mitä vain. Hiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen ja yhdistetyn olympiavoittaja Samppa Lajunen opiskelivat Jyväskylässä kauppatieteitä. Näin ollen tämä hanke on aidosti koko yliopistokentän juttu.

Hankkeen kolmantena tuotoksena on laadittu sosiologista tutkimusta, jossa opiskelevien urheilijoiden vaihto-opiskelun näkökulmia tarkastellaan liikunnan yhteiskuntatieteen menetelmin.

– Mistä yksilöurheilija löytää valmennusryhmän, uimari ratavuoroja tai esimerkiksi joukkueurheilija joukkueen? Ja sama koskee opintotarjontaa. Haastavimpia ovat läsnäoloa vaativat ammattialat, joissa opinnot eivät etene etäopiskeluna, Kalaja sanoo.

Mitalien kiillon ei pidä sokaista

Urheilijan kaksoisurassa on siis tavoitteena tasapainoinen urheilu- ja muun uran edistäminen. Tämä ajattelutapa on ollut taustalla myös yhteishankkeessa.

Kalajan mukaan kaksoisura sisältää myös monia vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia.

– Korostamme sellaisia ehjiä urapolkuja, joissa lapsen tai nuoren tulevaisuutta ei rakenneta yhden kortin, kuten huippu-urheilun varaan. Sen ei pidä mennä niin, että kaikki romahtaa, jos NHL-sopimusta ei tulekaan.

Koulunkäynti, opiskelu ja eri koulutusasteiden nivelvaiheiden joustavuus ovat kaksoisura-ajattelussa suuressa painoarvossa. Parhaimmillaan opiskelijoille voidaan räätälöidä täsmäopintoja ja koulutusasteiden välisiä siirtymiä, joissa huomioidaan urheilijoiden ajankäyttö ja hyvinvointi.

Tavoitteena verkoston laajentaminen

Kalaja on ollut vaikuttunut hankekumppanien ammattitaidosta. Ensi vuonna päättyvässä hankkeessa on mukana Jyväskylän lisäksi neljä yliopistoa Ranskasta, Espanjasta, Ruotsista ja Saksasta. 

– Tämä on ollut aivan parhaita juttuja olla mukana, eikä vähiten siksi, että tämä vetäjänä toiminut ranskalaisyliopisto on todella ammattitaitoinen, Kalaja sanoo ranskalaiskumppani INSA:asta eli Institut National des Sciences Appliquées de Lyonista.

Tarkoitus on, että hankkeessa tehty työ leviää Euroopassa mahdollisimman laajalle.

– Olemme jo keskustelleet siitä, että pyrimme tekemään SAMEuropesta jatkohankkeen. Siinä kunnianhimoisena tavoitteena voisi olla peräti 500 yliopiston verkoston rakentaminen. 

Kalaja kokee, että yksi EU-tason hankkeen tavoitteista on myös eurooppalaisuuden vahvistaminen. Hankkeessa tapaamisia on ollut neljä kertaa vuodessa ja hankekumppanien kanssa on lähennytty huomattavasti, hän sanoo.

– On syntynyt uutta ammatillista verkostoa. Ensin tutustuttiin ja sitten tutustuminen kasvoi luottamukseksi ja sitoutumiseksi yhteistyöhön. Yksilötasolla näistä ihmisistä on tullut ystäviä, joiden kanssa voi soitella ja laittaa viestiä muustakin kuin hankkeen asioista.

Oman sujuvan hankekokemuksen taustavoimana Kalaja mainitsee myös yhteistyön yliopiston kansainvälisten asioiden toimiston kanssa.

– Tukea kansainväliseen hankkeeseen on saanut ihmisiltä, jotka tekevät kansainvälisyyttä työkseen. Heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää heti alusta alkaen, Kalaja vinkkaa.

Kalaja haluaa suositella yliopistoissa toimivia tarttumaan Erasmus+ -ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Nämä ovat huikeita mahdollisuuksia ja lisäresursseja, joita kuitenkin on kohtalaisesti saatavilla. Niitä kannattaa hyödyntää rohkeasti.

Lue lisää: