Uusi lukuvuosi käynnistyy kouluissa ja oppilaitoksissa lähes miljoonalla lapsella ja nuorella

Lähes miljoona lasta ja nuorta aloittaa koulutiensä tai palaa opintojensa pariin peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tänä syksynä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat vuosi vuodelta pienentyneet, mikä heijastuu myös koulutuspalvelujen toteuttamiseen kunnissa. Esimerkiksi koulujen määrä on puoliintunut 2000-luvun aikana, mutta samalla niiden keskimääräinen koko on kasvanut.

– Meidän on jatkossa otettava entistä paremmin huomioon se, että isojen ja pienien kuntien koulutuksen järjestämisen mahdollisuudet ja haasteet ovat hyvin erilaisia. Erikokoiset kunnat tarvitsevat myös erilaisia työkaluja, tukea ja ohjausta koulutusuudistusten toimeenpanoon. Me haluamme omalta osaltamme turvata, että sivistykselliset oikeudet toteutuvat kaikille lapsille ja nuorille riippumatta kunnan koosta, kertoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.

Oppimistulokset heijastelevat koko yhteiskunnan muutosta

Alkukesästä julkaistun Pisa-tutkimuksen raportin mukaan suomalainen koulujärjestelmä on yksi OECD-maiden parhaista luovan ajattelun kehittämisessä. Suomen 15-vuotiaat nuoret ovat maailman kärkitasoa luovina ajattelijoina ja sosiaalisessa ongelmanratkaisussa.

Suomen koulut ja oppilaitokset tarjoavat hyvätasoista opetusta opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Perusopetusikäisten oppilaiden oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet ja asenteen opiskelua kohtaan muuttuneet kielteisemmiksi. Lasten ja nuorten ajankäytössä on tapahtunut kokonaisvaltaisia muutoksia, muun muassa nuorten lukeminen on vähentynyt ja digilaitteisiin käytetty aika on lisääntynyt.

– On tärkeää korostaa koulutuksen tuomia positiivisia vaikutuksia, jotta arvostus koulutusta kohtaan nousee. Lapsen ja nuoren arki on oleellista nähdä myös kokonaisuutena, joten kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön on panostettava. Näin lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen oppimiseen. Huolehdimme niin ikään yhdessä, että opettajat ja rehtorit voivat hyvin ja heidän ammattitaitoaan tuetaan, sanoo johtaja Jarkko Niiranen.

Kaikilla on oikeus turvalliseen ja häiriöttömään opiskeluympäristöön

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa oikeus turvalliseen ja häiriöttömään oppimisympäristöön. 

Digitaalisten välineiden ja sovellusten käyttäminen on osa opetussuunnitelmien mukaista opetusta eri koulutusasteilla. Opetuksen häiriöttömyyden, työrauhan sekä oppilaiden keskittymisen turvaamiseksi puhelimen häiritsevään käyttöön tulisi kouluissa ja oppilaitoksissa puuttua. 

– Opetushallituksessa suosittelemme, että kaikki koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimen häiritsevän käytön oppitunneilla ja rajoittaisivat sen käyttöä myös välitunneilla nykylainsäädännön mukaisesti jo nyt, kun odotamme uutta tarkennettua lainsäädäntöä valmistuvaksi. Monet koulut ovat jo kieltäneet puhelimen käytön ja löytäneet toimivia toimintamalleja. Näitä on tärkeä jakaa laajemminkin kouluissa, kertoo juristi Laura Francke.

Turvallisen kasvuympäristöön tarvitaan koko yhteiskunnan, erityisesti lasten ja nuorten elämässä olevien kuten vanhempien, lähiyhteisöjen ja harrastusyhteisöjen tukea. Kouluissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja tunnetaitojen vahvistaminen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeä osa ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. 

Kouluajan toimenpiteiden lisäksi tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua ja toimenpiteitä lasten ja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi vapaa-ajalla.

Uusi lukuvuosi käyntiin kevyin muutoksin

Lukuvuosi 2024–2025 alkaa vähäisin muutoksin. Hallitusohjelman isoja kasvatus- ja koulutusalan uudistuksia tulee voimaan vasta lukuvuodesta 2025–2026 alkaen, mutta moni uudistus tuottaa työtä jo nyt alkavana lukuvuotena.

Alkavan lukuvuoden uudistuksista B1-kielen uudet perusteet tulivat käyttöön elokuun alussa. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että ylemmillä vuosiluokilla opiskellaan yksi tunti enemmän toista kotimaista kieltä. Uudistus tukee toisen kotimaisen kielen ruotsin ja suomen osalta Kansalliskielistrategian toimeenpanoa. 

Kasvatus- ja koulutusalan tulevia uudistuksia:

• Hallituksen esitys lukiolain muutoksesta annetaan lokakuussa, mukana lukiodiplomin kehittäminen, englanninkielinen yo-tutkinto sekä rahoituksen muutos. 
  Lisätietoja: Lukiokoulutusta ja ylioppilastutkintoa koskevat ehdotukset lausunnoille (opetus- ja kulttuuriministeriö)
• Tekoälysuositus yhteistyössä ministeriön kanssa annetaan joulukuussa
  Lisätietoja: Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat tekoälysuositukset opetuksen ja oppimisen tueksi 
• Eduskunta päättää oppimisen tuen uudistaminen lakimuutoksista syksyllä 2024
  Lisätietoja: Oppimisen tuki uudistuu kaikilla koulutusasteilla
• Ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja toiminnanohjauksen uudistuksen valmistelu alkaa syksyllä 2024
  Lisätietoja: Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntöuudistus lausunnolle (OKM)
• Elokuussa 2025 äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen tärkeitä lisäpanostuksia 
  Lisätietoja: Henriksson: Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetukseen tärkeitä lisäpanostuksia (OKM)
• Peruskoulun tulevaisuustyö -hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun 
  Lisätietoja: Peruskoulun tulevaisuustyö (OKM)
• Valmistelussa on hallituksen esitys, jossa vähennetään varhaiskasvatuksen suunnitelma velvoitetta toimipaikkakohtaisen yhdenvertaisuussuunnitelman ja paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman osalta.

Lisätietoja

Pääjohtajan haastattelupyynnöt OPH:n mediapalvelun kautta p. +358 295 331 703 media [at] oph.fi (media[at]oph[dot]fi).

Jarkko Niiranen, kasvatus, koulutus ja osaaminen -päätoiminnon johtaja, p. +358 295 331 440, jarkko.niiranen [at] oph.fi (jarkko[dot]niiranen[at]oph[dot]fi).

Laura Francke, juristi, yksikön päällikkö, p. +358 295 331 303 laura.francke [at] oph.fi (laura[dot]francke[at]oph[dot]fi).