Uusi selvitys: Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee vahvistaa koko kielipolun osalta
Ajatushautomo Magma on Opetushallituksen pyynnöstä selvittänyt, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Uusi selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä.
Toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on ollut erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen osalta haluttiin myös löytää keinoja, joilla kehitetään toisen kotimaisen kielen opiskelulle jatkumoita lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Selvitys kattaa kaikki koulutusasteet, ja painopiste on ratkaisukeskeisessä tulevaisuus- ja kehittämisnäkökulmassa.
Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan sekä ruotsinkielisissä kouluissa opetettavaa suomen kieltä että suomenkielisissä kouluissa opetettavaa ruotsin kieltä. Syyskuun alussa julkaistun selvityksen ovat tehneet KT, dosentti Jenni Alisaari, KT Mikaela Björklund, FT Raisa Harju-Autti ja FT, dosentti Leena Maria Heikkola. Selvitys perustuu kartoituksessa kerättyyn aineistoon, jossa on kuultu opettajia, rehtoreita, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Myös aiemmat aiheesta tehdyt selvitykset on otettu huomioon.
Selvitystyön aikana tutkijaryhmälle kirkastui käsitys tarpeesta vahvistaa mahdollisimman yhtenäinen kielipolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selvityksen mukaan toimiva monikielinen yhteiskunta vaatii sekä johdonmukaista kielikoulutuksen kehittämistä kaikilla koulutusasteilla että positiivisten asenteiden vahvistamista eri kieliä kohtaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Yhteistyö tutkijoiden, päättäjien ja koulutuksen järjestäjien välillä on tärkeää.
Kielten ei tulisi kilpailla keskenään, vaan monikielisyyttä tulisi arvostaa enemmän. Esimerkkinä tästä selvityksessä nostetaan esiin Euroopan komission tavoite siitä, että jokainen EU-kansalainen osaisi vähintään kahta kieltä äidinkielensä lisäksi.
Selvitys sisältää viisi kehitysehdotusta, jotka toteutuessaan vahvistavat Suomen kielivarantoa. Ehdotuksissa korostuu erityisesti monikielisyyden arvostaminen ja sen vahvistaminen, kotimaisten kielten taitojen vahvistaminen sekä opettajankoulutuksen ja oppimateriaalien kehittäminen.
Kielistrategia varmistaisi kieliohjelmien pitkäaikaisen kehityksen
Selvityksen mukaan kielitaitoisen väestön tarve on jatkuva ja kiistaton, minkä vuoksi on ensiarvoisen tärkeää luoda kansallinen kielistrategia.
Strategian tulisi taata kieliohjelmien pitkäaikainen kehitys ja varmistaa sitoutuminen asiaan useiden hallituskausien ajan. Kielistrategian linjausten tulisi pohjautua toiminnallisen kielitaidon periaatteisiin. Tavoitteena tulisi olla sellaisten taitojen ja kielitaidon saavuttaminen, jotka mahdollistavat itsensä ymmärretyksi tekemisen. Linjausten tulisi vastata sekä yksilön että yhteiskunnan tarpeita.
– On tärkeää, että lapset ja nuoret voivat vahvistaa toisen kotimaisen kielen taitoaan riippumatta ensikielestään tai taustastaan. Lisäksi tavoitteellisten ja merkityksellisten kieliopintojen mahdollistamiseksi koulutuksessa on varmistettava jatkuvat kielipolut eri koulutusasteiden läpi, toteaa opetusneuvos Yvonne Nummela.
Selvityksessä nostetaan myös esiin kohdennetut panostukset kielellisten ryhmien välisiin yhteyksiin sekä kansallinen kielten markkinointistrategia, jolla nostetaan kielten asemaa.
– Kohdekielellä opetetut eri aineiden opetustuokiot esimerkiksi molempia kotimaisia kieliä osaavien oman koulun opettajien opettamana tai yhteistyössä ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa auttavat oppilaita huomaamaan, miten heidän ruotsin kielen taitonsa on kehittynyt ja lisäävät kontakteja kieliryhmien välillä, sanoo opetusneuvos Olli Määttä.
Ajatushautomo Magman selvitys perustuu kansalliskielistrategiaan ja on osa Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaa. Ohjelman käynnisti pääministeri Sanna Marinin hallitus vuonna 2022 ja sen tarkoituksena on vahvistaa toisen kotimaisen kielen opetusta ja oppimista. Opetushallitus vastaa ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta.
Opetushallitus pohtii nyt yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, kuinka selvityksen kehittämisehdotuksia tuodaan koulujen arkeen.
Lisätietoja:
Opetusneuvos Yvonne Nummela, yvonne.nummela [at] oph.fi, p. +358 29 5331523
Opetusneuvos Olli Määttä, olli.maatta [at] oph.fi, p. +358 29 5331084