Uutinen

Vaihto-opiskelu kiinnostaa peruskouluissa ja lukioissa – ulkomaanjaksolle lähtevien lukiolaisten määrä kaksinkertaistui

Ajankohtaista Lukiokoulutus Perusopetus Erasmus+ Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle Nordplus-ohjelma Kansainvälistyminen Yleissivistävä koulutus
Yhteensä 5504 peruskoululaista ja lukiolaista opiskeli eri pituisilla jaksoilla ulkomailla lukuvuonna 2022–2023. Tämä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Koulujen ulkomaanjaksoista 55 prosenttia tehtiin koulun ulkopuolisella rahoituksella, josta suurin osa saadaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.
Nuoret tietokoneiden äärellä

Lukuvuonna 2022–23 lukiolaisten aktiivisuus lähteä ulkomaanjaksolle nousi kymmenestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Tästä viisi prosenttia on vaihto-oppilastoimintaa. 

Peruskouluissa liikkuvuusaktivisuus pysyi yhdessä prosentissa oppilasmääriin suhteutettuna. Ulkomaan vaihtojaksolle Suomesta lähtevien oppilaiden ja opiskelijoiden määrä on yleissivistävässä koulutuksessa kuitenkin vielä varsin pieni. Suomeen saapuvien määrä oli yhteensä 2 927 oppilasta ja opiskelijaa. 

Into lähteä ulkomaanjaksolle on kasvanut

Peruskoululaisten ja lukiolaisten oppimiseen liittyvä liikkuvuus on ilahduttavasti vilkastunut koronavuosien jälkeen, joskin liikkuvuuden ennätysvuosien määriin on matkaa. 

– Yhä useamman soisi saavan mahdollisuuden osallistua liikkuvuusjaksolle. On tärkeää, että koulussa ja lukioissa tuetaan lasten ja nuorten maailmankansalaiseksi kasvamista ja luodaan mahdollisuuksia kansainvälisyyskokemuksiin, myös liikkuvuuteen, yksikön päällikkö Sirpa Holmström Opetushallituksesta sanoo.

Oppiminen ja opiskelu toisessa maassa voi avartaa kokemusmaailmaa, auttaa ymmärtämään maailman moninaisuutta ja erilaisia kulttuurisia ympäristöjä sekä vahvistaa itsetuntemusta. Se, että pääsee käyttämään kielitaitoaan aidossa ympäristössä, innostaa vieraiden kielten opiskeluun. Tutustuminen nuoriin toisissa maissa voi johtaa elinikäisiin ystävyyssuhteisiin. 

– Voimme nykyisin liikkua virtuaalisesti hetkessä vaikka maailman ääriin, mutta tarvitsemme kuitenkin edelleen myös kasvokkain kohtaamisia ja mahdollisuuden kokea erilaisia ympäristöjä ihan paikan päällä, Holmström toteaa. 

Liikkuvuuden lisäksi kouluissa ja lukioissa on monenlaista kansainvälisyystoimintaa.  

Saksa on suosituimpia maita sekä vaihtoon lähteville että Suomeen saapuville

Suosituimpia kohdemaita sekä peruskoulujen että lukioiden oppilaiden ja opiskelijoiden liikkuvuusjaksoille olivat Italia ja Saksa. Suomeen saapui eniten oppilaita ja opiskelijoita Saksasta ja Espanjasta. 
Erasmus+ -ohjelman lisäksi yleissivistävän koulutuksen oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön ulkomaanjaksoja rahoitetaan Pohjoismaiden neuvoston Nordplus-ohjelmasta, kansainvälistymisen valtionavustuksilla sekä Opetushallituksen ja Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön yhteisen Transatlantic Classroom -ohjelman kautta.  

Monimuotoliikkuvuus oli hieman laskussa

Monimuotoliikkuvuuden osuus Suomesta ulkomaille suuntautuvasta liikkuvuudesta on hieman laskenut edellisestä lukuvuodesta. Sitä oli 18 prosenttia lukioista lähtevien ja 14 prosenttia peruskouluista lähtevien liikkuvuudesta. Monimuotoliikkuvuus on kouluissa ja lukioissa jo vakiintunut toimintamuoto. Sillä tarkoitetaan sitä, että opiskelijalle tarjotaan sekä mahdollisuus kehittää kansainvälisyystaitojaan virtuaalisesti että jakso ulkomailla.  

Ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta noin neljäsosa on monimuotoliikkuvuutta sekä peruskouluissa että lukioissa. Osuus on pysynyt lähes samana edelliseen lukuvuoteen verrattuna.  

Suomi kiinnosti edelleen ulkomaisten koulujen henkilöstöä 

Koulujen henkilökuntaa lähti Suomesta ulkomaanjaksolle kaikkiaan 1681 henkilöä lukuvuonna 2022–2023. Lähtijöitä oli noin 600 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. 

Suomalaisen koulun ja lukion arki ja oppimisympäristöt kiinnostavat tulijoita. Suomeen saapuvia oli enemmän kuin lähtijöitä: tänne saapui 2140 ulkomaista henkilöstön edustajaa. Tämä on lähes 1 000 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Suomalaisen henkilöstön yleisin vaihtojaksojen kohdemaa oli Italia, ja Suomeen saapuvien lähtömaa Espanja.

Opettajien ja oppilaitosten muun henkilöstön ulkomaanjaksot ovat useimmiten ns. työn varjostamista (job shadowing). Se tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti kohdekoulun tai -lukion arkielämään ja toimintaympäristöön. Henkilöstö osallistuu myös täydennyskoulutuskursseihin ja koulutuksiin toisissa maissa hankkiakseen uutta tietoa esimerkiksi opetusmenetelmistä, joita voi soveltaa omassa työssä. Ulkomaanjaksoilta etsitään myös hankekumppaneita sellaiseen yhteistyöhön, johon myös oppilaat ja opiskelijat voivat jatkossa osallistua.

Lisätietoja: 

Yksikön päällikkö Sirpa Holmström, puh. +358 29 5331340, sirpa.holmstrom [at] oph.fi