Yhdenvertaisen ja osallistavan medialukutaidon edistämistä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman rahoitusmahdollisuudet laajentuivat ohjelmakaudella 2021-2027 kattamaan medialukutaidon, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja sananvapauden edistämiseen tähtäävät hankkeet. Yksi ensimmäisistä ohjelman rahoittamista medialuklutaitohankkeista on Inclusive and Creative Media Education -hanke (ICME). 

- Oli hienoa, kun tuli tällainen mahdollisuus, että on oma rahoitusohjelma mediakasvatushankkeille. EU-tasolla isompaa, pidempiaikaista rahoitusta medialukutaidon edistämiseen ei ole oikein aikaisemmin ollut, niin se kiinnosti täällä KAVIssa, hankkeen projektipäällikkö Ella Airola kertoo.

KAVI on ollut pitkään aktiivinen kansainvälisissä yhteistöissä. Se on esimerkiksi ollut osa Safer Internet -hanketta vuodesta 2012 asti ja kyseinen hanke jatkuu edelleen keväällä uuden rahoituskauden myötä.

Kontekstuaalista medialukutaitotyötä

ICME-hanke lähti liikkeelle KAVIn aloitteesta, ja mukaan päätyivät verkostojen kautta ennestään tutut toimijat: Firenzen yliopisto Italiasta ja Institute of Communication Studies Pohjois-Makedoniasta. Hankkeen teoreettinen malli on käsialaltaan KAVIssa aikaisemmin työskennelleen erityisasiantuntijan Lauri Palsan, joka tutki väitöskirjassaan kontekstuaalista media- ja monilukutaitotyötä. Teoriaa on käytetty ohjaavana tekijänä hankkeen työssä.

Kontekstuaalinen media- ja monilukutaitotyö ilmenee hankkeessa siten, että partnerit kehittävät mediakasvatuksen toimintamalleja eri maa-, kulttuuri-, kieli- ja organisaatiokonteksteihin sopiviksi. Toimintamallien kohderyhmänä ovat eri alojen mediakasvattajat ja niiden tavoitteena on tarjota tukea ja työkaluja medialukutaidon edistämiseen. Toimintamallit kehitetään kolmen eri teeman ympärille: yhdenvertainen medialukutaito, nuorten osallisuus ja luova medialukutaito.

- Me kaikki käsittelemme hankkeen aikana näitä samoja teemoja, mutta luomme niistä malleja, jotka sopivat meidän paikallisiin tarpeisiimme, Airola kertoo.

Kukin maa keskittyy vuorollaan yhden teeman käsittelyyn. Malleja pilotoidaan jokaisessa maassa paikallisessa kontekstissa, minkä jälkeen malleja vaihdetaan partnerien kesken ja muokataan taas eteenpäin paikallista kontekstia ajatellen.

Monesti medialukutaidossa liikutaan aika abstraktilla tasolla, niin tässä hankkeessa myös tähdätään siihen, että vinkit ovat konkreettisia ja sitä kautta auttavat työssä

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti työsti ensimmäisenä yhdenvertaisen medialukutaidon toimintamallia. Toimintamallin koostamisessa tärkeänä osana ovat eri sidosryhmät.

- Haluttiin nimenomaan kentältä kuulla, miten yhdenvertaista medialukutaitoa edistetään käytännössä, mitä työkaluja siihen tarvitaan ja mitä työkaluja toisaalta on jo. Tätä materiaalia on ollut tekemässä yli 100 asiantuntijaa aina jossain vaiheessa työprosessia, Airola hymyilee.

Aineistoa kerättiin muun muassa avoimen verkkokyselyn ja syvempien haastattelujen avulla. Lisäksi hankkeen taustalla toimii eri alojen asiantuntijoista koostuva projektiryhmä sekä kansainvälinen ohjausryhmä.

- Hanke on suuritöinen mutta erittäin palkitseva. Voi olla hyvin luottavainen, kun tietää, että materiaalia on katsottu niin monista eri näkökulmista, Airola kertoo.

Pilotointivaiheessa esiin konkreettisten työkalujen tarve

KAVIlla ensimmäisenä työn alla olleita yhdenvertaisen medialukutaidon suunnitteluperiaatteita pilotoitiin muun muassa asiantuntijoille järjestetyssä työpajassa. Työpajan aikana osallistujat näkivät tapausesimerkkejä ja pohtivat, miten periaatteita voitaisiin soveltaa niihin parhaiten.

- Pilotoinnissa tuli esille esimerkiksi se, että kymmenen eri kohtaa sisältävä toimintamalli saattaa tuntua pitkältä ja vaikealta toteuttaa. Meidän viesti onkin ollut, että jos se tuntuu raskaalta, voi lähteä liikkeelle periaatteesta, joka tuntuu itselle tärkeimmältä, Airola kertoo.

Pilotoinnissa toimintamalliin tutustuneet ammattilaiset toivoivat mallilta myös käytännönläheisiä työkaluja periaatteiden käyttöönottoa varten. Käytännön vinkkejä onkin yritetty tuoda materiaaliin mahdollisimman paljon.

- Monesti medialukutaidossa liikutaan aika abstraktilla tasolla, niin tässä hankkeessa myös tähdätään siihen, että vinkit ovat konkreettisia ja sitä kautta auttavat työssä, Airola täsmentää.

Ensimmäinen, yhdenvertaisuutta käsittelevä toimintamalli onkin jo julkaistu, ja tällä hetkellä KAVIlla on työn alla nuorten osallisuutta tarkasteleva toimintamalli, jota taas pilotoidaan seurakuntien nuorisotyössä.

- Yhtä lailla jokaisessa maassa kaikki materiaalit pilotoidaan ja testataan, miten ne toimivat, ennen kuin ne julkaistaan, Airola kertoo.

Partnereihin tutustuminen on tärkeä osa hanketta

Airola itse on ollut mukana jo kolmessa kansainvälisessä hankkeessa. Yksi isoimmista opeista on Airolalle ollut se, että mitä paremmin tutustuu hankekumppaneihin, sitä helpompaa työskentely on.

- Kansainvälinen yhteistyö asettaa omat haasteensa, ja varsinkin hankkeen alkumetrit, eli hankkeen käynnistäminen ja partnereihin tutustuminen vievät aikaa. Onkin mielestäni tosi tärkeää tehdä aikaa sille, että tavataan partnereiden kanssa myös kasvotusten, sillä se edistää työskentelyä valtavasti, Airola kertoo.

ICME-hankkeen ensimmäinen tapaaminen kasvotusten järjestettiin Helsingissä viime keväänä, ja hankkeen aikana työryhmä tapaa myös Pohjois-Makedoniassa ja Italiassa. Airolan mukaan ensimmäinen tapaaminen oli tärkeä startti hankkeelle. Lisäksi partnerimaissa vierailu on tärkeää myös muilla tavoilla.

- Kun hankkeessa puhutaan paljon kontekstualisoinnista ja maiden välisistä eroista, niin on tärkeä myös oppia tunnistamaan niitä. Esimerkiksi kun partnerit olivat käymässä Helsingissä, he huomasivat oikeasti, millaista mediakasvatustyö on täällä ja millaisessa ympäristössä sitä tehdään, Airola kertoo.

Hankkeen tulokset vapaasti saataville

Yksi hankkeen konkreettisista tuloksista on juurikin tuottaa toimintamalleja medialukutaidon edistämiseen. Jokainen maa tuottaa toimintamallin kaikista kolmesta teemasta ja julkaisee ne sekä paikallisella kielellä että englanniksi.

Toimintamalleista viimeiset jullkaistaan keväällä 2024. Kaikki toimintamallit julkaistaan hankkeen nettisivuilla avoimella lisenssillä. Tarkoituksena on se, että kuka tahansa voi hyödyntää malleja ja muokata niitä eteenpäin omiin tarpeisiinsa sopiviksi. KAVIn tuottamat materiaalit ovat luettavissa suomeksi ja englanniksi.

- Tavoite on se, että hankkeen päätyttyäkin materiaalit jäävät vapaasti saataville. Toivomme kovasti, että ne tulevat käyttöön!

Toimintamallien lisäksi työkalupakkiin tuotetaan englanninkielinen yhteenveto ja vinkkejä siitä, millainen metodologia soveltuu kontekstuaalisten mallien kehittämiseen. Samalla annetaan myös yleisiä neuvoja vastaavan kansainvälisen projektin toteuttamiseen. Airola onkin innoissaan siitä, että myös nämä ohjeet saadaan yksiin kansiin ja avoimesti saataville.

- Meillä on ollut sellainen tunne, että tämä on tosi uudenlainen työskentelytapa, ja siksi me halutaan myös jakaa kokemuksia työskentelystä eteenpäin muille!

Teksti: Anni-Leena Alanen