Yleisurheiluliitto sai koronasuluista lentävän lähdön kansainvälistymiseen

Kansainväliset kentät ovat tuttu ympäristö huippu-urheilijoille, jotka leireilevät ulkomailla ja kisaavat ympäri maailmaa.

Kansainvälisyys koskee myös osaa urheilijoiden taustajoukoista. Esimerkiksi kesäkuussa haastattelu Suomen Urheiluliiton talousjohtajan Mikko Kiven kanssa järjestyy heti seuraavana päivänä, kun hän on palannut yleisurheilun EM-kisoista Roomasta.

Verkostoituminen kansainvälisiin urheilupiireihin ei kuitenkaan ole Kivellekään silkkaa arkipäivää.

– Siellä Roomassakin kaikki olivat kiireisinä omissa töissään. Kisatapahtumien vilskeessä ei ehtinyt edes kysäistä, että kuka kollega on mistäkin, Kivi sanoo.

Jos kansainvälistä verkostoitumista on, niin lajiliitossa se koskee yleensä puheenjohtajaa ja toimitusjohtajaa

– Se on tietenkin tärkeää, että johto pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä. Mutta kun itse reissaan työn puolesta, niin yleensä asiat käsitellään aika nopeasti esimerkiksi yhden ruokailun yhteydessä.

Pandemia raivasi kalenterit

SUL:n kansainvälistymisessä on kuitenkin otettu viime vuosina harppauksia, joille on varsin yllättävä keskeinen syy: koronapandemia.

Urheilun maailmaan korona-aika vaikutti voimakkaasti, kun kisoja peruttiin ja matkustusrajoitukset muuttivat suunnitelmia. Myös SUL:n toimistossa ihmeteltiin hetki, että miten toimia, kun tapahtumia peruttiin yksi toisensa perään.

– Jos olisimme korona-aikana jääneet toimistotyöhön pöhöttymään, niin olisimmeko kansainvälisyydessä ollenkaan tällä tasolla? kysyy SUL:n valmennus- ja projektipäällikkö Jorma Kemppainen, joka osallistuu Kiven kanssa samaan etähaastatteluun.

– Emme ainakaan tässä määrin. Ja mielestäni sama tuntuu koskevan muitakin toimijoita urheilusektorilla. Hanketyö on nyt kiinnostanut aiempaa laajemmin, vastaa Kivi.

SUL:issa kehittämishankkeet nähtiin mahdollisuutena, jolla koronan kalentereista vapauttama aika voidaan käyttää hyödyksi. Erasmus+ Sport -ohjelma oli tiedossa, mutta vasta nyt hankkeen virittelyyn löytyi aikaa.

– Aiemmin meillä ei yksinkertaisesti ollut aikaa ja resursseja alkaa edes tutustua hankemaailmaan. Mutta korona-aikaan lähdimmekin sitten aika vauhdilla liikkeelle.

Seurat innoissaan keskusteluista

Tähän mennessä SUL on ollut mukana kumppanina jo kolmessa Erasmus+ Sport -hankkeessa. Lisäksi järjestö on parhaillaan, kesällä 2024 mukana yhteensä seitsemässä hankehaussa.

Ensimmäistä hanketta Kemppainen kutsuu oppikouluksi siitä, mitä hankkeissa mukanaolo vaatii ja millaisia käytäntöjä ja haasteita niissä pitää ottaa huomioon.

– Olimme ummikkoja ja hieman yllättäenkin ensimmäinen hakemuksemme hyväksyttiin yhdessä ruotsalaisen, tanskalaisen ja portugalilaisen kumppanin kanssa. Siinä mukana oli myös kahdeksan suomalaista yleisurheiluseuraa.

Ensimmäinen hanke oli pieni ja siinä keskityttiin ennen kaikkea verkostoitumiseen järjestämällä temaattisia tapaamisia kussakin kumppanimaassa. Tilaisuudet saivat hyvää palautetta suomalaisseuroilta.

– Syystä tai toisesta myöskään yleisurheiluseurat eivät ole kovin verkostoituneita kansainvälisesti. Osallistujien mukaan parasta antia olivat keskustelut, joita seurasin itsekin. Valmentajat kävivät innostuneita ja yksityiskohtaisia keskusteluja eri ikäisten lasten ja nuorten valmennuksesta ja harjoittelumalleista, Kivi kertoo.

SUL:n toimistossa kansainvälinen yhteistyö on hankkeiden myötä koskenut yhä useampaa työntekijää. Hankkeisiin on Kiven mukaan osallistunut eri työntekijöitä sen perusteella, miten teemat liittyvät ihmisten osaamiseen ja työnkuvaan.

Koolle vertaisten kanssa

Toinen hanke Athletics 4 Health oli jo edellistä isompi ja siihen SUL sai kumppaneikseen kaltaisiaan lajiliittoja yhteensä neljästä maasta. Hankkeessa puitiin sitä, miten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten vähenemiseen voisi puuttua yleisurheilun avulla.

– Se oli erityisen mielekäs hanke, koska siinä me pääsimme vaihtamaan ajatuksia nimenomaan vertaistemme, eli eurooppalaisten lajiliittojen kollegojen kanssa. Itse en ollut tavannut osallistujista aikaisemmin kuin jonkun yksittäisen henkilön.

Hankkeen selvitystyöstä ja kyselyjen tuloksista laadittiin kattava loppuraportti, joka sisältää vertailudataa ja suosituksia seuroille.

Myös urheilun vapaaehtoistyötä kartoittanut kolmas hanke lähti liikkeelle laajalla selvitystyöllä, jossa järjestöiltä, seuroilta ja niissä toimivilta kysyttiin urheilun vapaaehtoistoiminnan erilaisista rooleista.

– Siihenkin saatiin erittäin hyvää dataa, kun Suomesta tuli 170 ja Euroopasta noin 2700 vastausta. Yhtenä lopputuloksena hankkeessa rakennettiin urheilujärjestöille sekä vapaaehtoistoimijoille digitaaliset työkalut, joiden avulla nämä voivat analysoida ja kehittää omaa rooliaan ja toimintaansa.

Hankeosaaminen uudella tasolla

Hanketyö on poikinut SUL:ille sekä aineetonta, mutta myös aineellista hyötyä.

– Olemme nähneet lyhyessä ajassa hyvin monia erilaisia urheilujärjestöjen toimintatapoja ja poimineet hankkeista yhden, jos toisenkin idean. Ja itse talousjohtajana tiedän, että hankerahoituksesta olemme saaneet tärkeää tukea järjestömme toimintaan koronankin aikana, Kivi sanoo.

Hankeosaaminen on karttunut ja parhaillaan SUL:in johdolla on alkamassa Euroopan sosiaalirahaston rahoittama miljoonaluokan hanke maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden integroimiseksi yhteiskuntaan yleisurheilun avulla.

– Olen ihan varma, että emme olisi lähteneet edes hakemaan tätä hanketta ilman Erasmus-hankkeissa saatuja positiivisia kokemuksia ja osaamista. Tulevalla ESR-hankkeella on jo selkeä vaikutus koko liittoomme, kun sen myötä esimerkiksi työntekijämäärämme kasvaa väliaikaisesti 20 prosentilla.

Ehdottoman tärkeää aineetonta hyötyä ovat olleet uudet verkostot, joita SUL:ille on nopeasti avautunut ympäri Eurooppaa. Kiven mukaan SUL:ia kysytään mukaan hankkeisiin enemmänkin kuin mitä mukaan ehtii.

– Erasmus-hankkeiden ehdoton valtti on se, että verkostoitumiselle ja tutustumiselle on aikaa, kun jokin tapahtuma voi kestää päivän tai kaksikin. Kun erilaisiin kumppaneihin on nyt tutustunut, pääsemme uusissa hankkeissa aina vain tehokkaammin liikkeelle.