Digitaalinen murros muuttaa korkeakoulutusta – innovatiivisia ratkaisuja ja digipedagogiikkaa syntyy kansainvälisessä yhteistyössä

”Digitaalinen opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää ja tukee sitä”, sanoo Antti Karttunen Aalto-yliopistosta. Karttusen koordinoimassa hankkeessa Virtual Materials Chemistry Laboratories for Sustainable Energy Solutions, VISUENERGY, kehitettiin virtuaalisia kemian laboratorioita kestävien energiaratkaisujen opetukseen. Fyysinen laboratoriotyöskentely on keskeistä opiskelijan kemian osaamisen kannalta, mutta digitaalinen oppimisympäristö tukee harjoittelua ja valmistaa opiskelijoita tunneille. Virtuaaliset laboratoriot ovat nyt käytössä Aalto-yliopiston kemian opetuksessa. Niitä on käytetty laajemmin esimerkiksi koulumaailmassa ja sovellettu eri aloille sekä Aallossa että muissa yliopistoissa. Hankkeessa pohdittiin erityisesti materiaalien käytettävyyttä sekä huomioitiin erilaisia oppijoita. 

Tampereen ammattikorkeakoulun hankkeessa Promoting Digital Learning in STEM Subjects, DigiSTEM, kehitettiin korkeakoulujen STEM-opettajien (science, technology, engineering, mathematics) digitaalisia ja pedagogisia taitoja sekä luotiin digitaalisia oppimisresursseja. Hankkeen tuloksena tuotettiin oppimismateriaaleja ja kaksi verkkokurssia. Hankkeeseen sisältyneillä liikkuvuusjaksoilla opettajat pääsivät testaamaan ja kehittämään hankkeen tuotoksia. Hankkeen koordinaattori Kirsi-Maria Rinneheimo kertoo, että ”keskeistä hankkeessa oli yhdistellä teknologiaa, sisältöä ja pedagogiikkaa mielekkäällä tavalla: huomioidaan opiskelijan itsesäätely ja kotona tapahtuva opiskelu, aktivoidaan ja vahvistetaan ryhmätyöskentelyä sekä yhteisöllistä oppimista”.

Digitaalisuus auttaa myös personoimaan opetusta, päinvastoin kuin voisi ajatella. Oulun yliopiston hankkeessa Personalized project management learning with chatbots, ChatLearn, luotiin tekoälypohjainen opetus-chatbot tukemaan tuotantotalouden opiskelijoiden projektinhallinnan opetusta. Hankkeen projektipäällikön Hannele Lampelan mukaan chatbot vapauttaa opettajien aikaa isojen opiskelijamäärien kursseilla, mutta keskeistä hankkeessa oli tukea yksilöllistä ja opiskelijalähtöistä opetusta. Näin hanke tukee erilaisia oppijoita tärkeiden työelämätaitojen opiskelussa. Opiskelijat olivat mukana kehittämässä chatbotia, ja palaute oli erittäin positiivista. Hankkeen tuotokset ovat laajasti hyödynnettävissä projektinhallintataitojen opiskeluun eri aloilla. Hankkeessa luotiin myös pedagogiset ohjeet chatbotien käyttöön opetuksessa. Chatbotin rakentaminen pohjautui aiempaan yhteistyöhön IBM:n kanssa, mutta hankkeen aikana mukaan tuotiin ChatGPT. Chatbotia on kehitetty edelleen hankkeen päättymisen jälkeen, ja nykyään Oulun yliopistossa käytetään jo täysin agenttipohjaista mallia.

Digitaalisuus ja tekoäly haastavat ajattelemaan koulutusta uudelleen

Kaikki kolme hanketta ovat tehneet uraauurtavaa työtä luoden täysin uusia digitaalisia oppimateriaaleja ja kehittämällä digipedagogiikkaa. Keskeistä on ollut digitaalisten työkalujen yhdistäminen pedagogiseen kehittämiseen: on edistetty opettajien digitaalista ja digipedagogista osaamista ja huomioitu opiskelijoiden erilaiset lähtötilanteet ja tavat oppia uutta. Digitaaliset taidot ovat myös opiskelijoille keskeisiä tulevaisuuden työelämässä. Kaikkien kolmen hankkeen materiaalit ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Hankkeissa oltiin yhtä mieltä siitä, että kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa kehittämiseen. ”Yhteistyö luo uusia ajatuksia”, sanoo Karttunen, ja jatkaa: ”vaikka Suomessa ollaan digitalisaatiossa pitkällä, partnerit eri maista tuovat muuta osaamista hankkeeseen. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö auttaa huomioimaan moninaisuuden toimintaympäristöissä.” Usein yhteistyö jatkuu samoissa verkostoissa ja uusissa hankkeissa. ”Yhteinen tavoite kehittää opetusta yhdistää, ja on arvokasta, että tulokset ovat käytettävissä yli rajojen”, Rinneheimo toteaa.

Hanketoimijat mainitsevatkin, että heitä itseään on hankkeissa opettanut eniten sekä kansainvälinen yhteistyö että pedagogisen näkökulman kehittäminen. 

Hankkeiden toimintakauden aikana julkaistiin myös ChatGPT marraskuussa 2022, mikä toisaalta aiheutti haastetta, toisaalta toi innostavaa uutta tekemistä. ChatLearn-hankkeelle kyse oli ”onnenpotkusta”, ja uutta teknologiaa otettiin mukaan hankkeen kokeiluihin. ”Koulutuksessa olisi tärkeää kokeilla rohkeasti uusia työkaluja, kuten tekoälyä. Tämä voi vapauttaa aikaa sellaiseen tekemiseen, jossa teknologia ei ole niin hyvä, kuten vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa. Tekoäly ei tule korvaamaan opettajaa, mutta voi tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä opetusta”, sanoo Lampela. 

Myös DigiSTEM-hankkeessa tekoälyä otettiin mukaan hankkeen loppuvaiheessa, ja materiaaleihin lisättiin tietoa tekoälyn käytöstä opetuksessa sekä eettisyydestä. ”Digitaalisia työkaluja, mukaan lukien tekoäly, käytetään paljon, mutta miten käytämme niitä pedagogisesti mielekkäällä tavalla?” jatkaa Rinneheimo. 

ChatGPT on kehittynyt vauhdilla viime vuosina, ja tullut osaksi koulutusta ja työelämää. Lampela toteaa: ”Meidän pitäisi viedä korkeakouluista viestiä ympäri yhteiskuntaa, että tekoäly on vain yksi työkalu, joka muuttaa työskentelymme tapoja. Työelämässä tulee nyt pohtia, miten me tehokkaasti ja vastuullisesti hyödynnämme tekoälyä: mitkä tehtävät automatisoidaan, mitkä jaetaan ja mihin taas emme halua tekoälyä mukaan. Tätä ei ole vielä laajamittaisesti mietitty.” 

Teksti: Jasmin Kallio