EITA-palkituissa Erasmus+ -hankkeissa paneuduttiin kestävään kehitykseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen monista eri näkökulmista

EITA-palkinnolla nostetaan vuosittain esiin parhaita Erasmus+ -ohjelmassa toteutettuja opetuskäytäntöjä. Suomessa EITA-palkinnon saavat tänä vuonna Antinkankaan koulu Raahesta, Hangö gymnasium, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria sekä Opintokeskus Sivis Helsingistä. Koko Euroopassa palkitaan yhteensä 117 Erasmus+ -hanketta.

Oppilaat saivat harjoitella kansalaistaitoja ja vaikuttamista

Raahelaisen Antinkankaan koulun hankkeessa ”SPEAK UP - Actively participating learner” oli tavoitteena rohkaista oppilaita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon ja siten kehittää heidän kansalais- ja vuorovaikutustaitojaan. Hankkeessa havaittiin, että oppilaat ovat innokkaita osallistumaan ja vaikuttamaan päätöksentekoon ja että he ovat parhaita kokemusasiantuntijoita koulun arjessa.

-    Lähtökohtana oli oppilaslähtöisyys ja toisilta oppiminen sekä hankkeen teeman yhdistäminen eri oppiaineisiin, Maarit Pietilä kertoo. – Kansalais- ja vuorovaikutustaitojen opiskeluahan voidaan mainiosti sisällyttää kaikkiin kouluaineisiin.  
Oppilaat pääsivät harjoittelemaan kansalaistaitoja muun muassa pitämällä puheita, äänestämällä presidentinvaaleissa ja kirjoittamalla koulun arkea kehittäviä aloitteita. Kaikki oppilaat saivat osallistua hankkeeseen. Tämä lisäsi heidän kokemustaan osallisuudesta ja tasa-arvosta kouluyhteisössä. 

-    Oppilaat ovat nyt aiempaa innostuneempia osallistumaan koulun päätöksentekoon, ja he ovat myös oppineet antamaan ja saamaan palautetta entistä rakentavammin. 

Ja myös opettajien taidot kehittyivät hankkeen aikana, samoin kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön. 

-    Opettajilla on nyt paljon uusia ideoita ja työkaluja opettaa vaikuttamistaitoja ja innostaa oppilaita osallistumaan yhteiseen päätöksentekoon.  

Kielitietoisuus ja kulttuurinen osaaminen kehittyivät 

Hangö gymnasiumin Erasmus+ -hankkeessa ”Cultural Identity and Cooperation in Europe (CICE)” paneuduttiin siihen, miten voitaisiin kehittää opiskelijoiden taitoa viestiä monikulttuurisessa maailmassa. Samalla paranivat opiskelijoiden kielitaito ja rohkeus kommunikoida vieraalla kielellä. Hankkeessa yhdistyvät kielitietoisuus ja kielten oppiminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti. 

-    Opiskelijat työskentelivät monikulttuurisissa ryhmissä. Tehtävät eivät usein liittyneet suoraan kielitaitoon, vaan kieltä käytettiin keinona käsillä olevan tehtävän ratkaisemiseen, Joanna Young kertoo. 

Käytännön harjoituksilla luotiin oppimiselle myönteinen ympäristö. Koulun kaikkia tiloja kuten piha-alueita ja auloja hyödynnettiin oppimisympäristöinä. Hankkeen toteutus oli kielitietoisesti oivaltava ja oppijakeskeinen sekä hienosti oppijoiden vahvuuksia korostava ja pedagogisesti hyvin rakennettu.

-    Opiskelijat oppivat ryhmätyöskentelyssä toisiltaan – se on inspiroivampaa kuin pelkästään kuunnella opettajaa. 

Hankkeen aikana opiskelijat huomasivat, että kulttuurien välinen vuorovaikutus vaatii enemmän kuin pelkkää kielitaitoa: siihen sisältyy muun muassa kulttuuristen eroavaisuuksien ymmärtämistä ja tarvittaessa erilaisten viestintäkeinojen kuten kehonkielen käyttämistä. Hankkeen tuloksena myös opiskelijoiden rohkeus käyttää vieraita kieliä kasvoi. 

Kestävän kehityksen periaatteet tulivat tutuiksi tekemällä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ammatillisen koulutuksen Erasmus+ -hankkeessa “Multidisciplinary Sustainable Development in VET” opiskelijat saivat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita käytännössä. He työskentelivät kestävän kehityksen työpajoissa ja kävivät vierailuilla yrityksissä, jotka esittelivät opiskelijoille omia kestävän kehityksen käytäntöjään. 

-    Hankkeessa yhdistettiin erilaisia oppimismenetelmiä ja luokkaopetusta käytännön työskentelyyn aidoissa tilanteissa, Ara Hayrabedian kertoo. - Yhteistyö monien eri sidosryhmien kuten muun muassa yritysten kanssa lisäsi osallistujien sitoutumista työskentelyyn ja kehitti heidän valmiuksiaan tehdä yhteistyötä. Hankkeessa näkyi vahvasti myös osallisuus, sillä opiskelijoiden ryhmissä oli mukana myös enemmän tukea tarvitsevia opiskelijoita.  

Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat olleet laajasti jaossa muun muassa opettajien kesken ja eri oppilaitoksissa. Lisäksi opiskelijat pääsivät hankkeen lopuksi vierailemaan Euroopan parlamentissa Brysselissä, jossa he saivat osallistua EU:n päätöksentekoa havainnollistavaan roolipeliin.   

-    Opiskelijat pääsivät tässä hankkeessa syventämään ymmärrystään kestävästä kehityksestä. Ja hankkeen vaikutukset ulottuvat itse asiassa paljon siihen osallistuneita laajemmalle, kun sekä opiskelijat että opettajat ovat jakaneet kokemuksiaan omien vertaistensa ja perheidensä kanssa sekä omissa paikallisyhteisöissään. 

Hankkeella oli opiskelijoihin vahva vaikutus. 

-    Monet pohtivat ensimmäistä kertaa, mitä on aktiivinen kansalaisuus ja mitä se voisi tarkoittaa käytännössä. He ymmärsivät olevansa osa jotain suurempaa – eurooppalaista yhteisöä, jossa jokaisella on merkitystä. 

Dialogitaidot ovat aikuisten perustaitoja

Opintokeskus Sivis pureutui aikuiskoulutuksen ”Dialogue In Adult Learning (DIAL)” -hankkeessa kehittämään aikuisten dialogitaitoja. Tavoitteena oli edistää osallisuutta ja ehkäistä polarisaatiota. Osallistujista noin kolmasosa kuului erilaisiin vähemmistöihin. 

Dialogin merkitystä aikuisten perustaitona korostettiin, ja sen keinoja tuotiin sellaisiin arjen tilanteisiin, joissa vuorovaikutus on usein hankalaa.

-    Rohkaisimme vähemmistöryhmiä osallistumaan ja kehittämään dialogitaitoja, Marion Fields kertoo. – Ne, jotka olivat pitemmällä dialogitaidoissa, ohjasivat muita ja tukivat heitä dialogissa. Kuka tahansa voi olla dialogilähettiläs! 

Kyky dialogiin on yksi demokraattisen yhteiskunnan edellytyksistä. Tulla kuulluksi ja nähdyksi on myös voimaannuttavaa vähemmistöihin kuuluville ihmisille.

-    Järjestämämme dialogit saivat osallistujilta erittäin hyvää palautetta: kaikki mukana olleet toivoivat pääsevänsä mukaan uudestaan. 

Hankekumppanit jatkavat edelleen dialogilähettiläiden kouluttamista konseptin levittämiseksi. Lisäksi hanke sai kutsun esitellä tuloksia kolmen maan ministeriöille.