Erasmus+ avustus avaa urheiluseuroille kansainvälisen oppimisympäristön
Hankkeiden tavoitteena on parantaa liikunta- ja urheiluseurojen valmiuksia, kun seuratoimijat pääsevät jakamaan hyviä käytäntöjä, havainnoimalla kohdeorganisaatioiden toimintaa ja lisäämällä käytännön ymmärrystä EU:n urheilun työsuunnitelman tavoitteista. Samalla syntyy uusia kansainvälisiä verkostoja ja tuoreita toimintamalleja, kun seuratoimijat vaihtavat hetkeksi maisemaa ja toimintaympäristöä.
Tämän vuoden hakukierroksella vastaanotettiin 20 hakemusta, joista Erasmus+ -avustus myönnettiin 13 urheiluseuralle seitsemään eri maakuntaan. Rahoitusta myönnettiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa. Liikkuvuushankkeet suuntautuvat 11 eri EU-maahan tarjoten konkreettisen mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen kansainvälisessä kontekstissa.
Vuonna 2023 avautunut uusi pelikenttä seuratoimijoille – kansallisesti myönnettävät urheiluhenkilöstön liikkuvuushankkeet – on tuonut vauhtia seurojen kansainvälistymiseen: jo 33 urheiluseuraa on saanut tämän kautta Erasmus+ avustusta yhteensä 500 000 euroa. Tämän tuen ansiosta yli 250 seuratoimijaa on päässyt ja pääsee kartuttamaan osaamistaan oppimisjaksoilla eri puolilla Eurooppaa.
"Globaaleilla kriiseillä on paikallisia vaikutuksia"
Rovaniemeläisessä judoseurassa Koyama:ssa Ukrainan sodan vaikutukset ovat konkretisoituneet ruohonjuuritason toiminnassa.
– Moni perhe on joutunut vaikeaan tilanteeseen, ja se näkyy meillä harrastajamäärissä ja tuen tarpeessa, kertoo seuran puheenjohtaja Jani Suokanerva.
Hankkeessa kehitetään digitaalista jäsenhallintajärjestelmää ja haetaan oppia erityisesti maahanmuuttajaperheiden tukemiseen Ruotsista.
– Meillä on myös haasteita löytää sitoutuneita toimijoita luottamustehtäviin, joten yhteistyö ja vertaistuki ovat tärkeässä roolissa myös hankkeen jälkeen, hän toteaa.
"Harrastajat ovat yhä monimuotoisempia"
Espoolaisen uimaseura Cetuksen toiminnanjohtajan Suvi Vyyryläinen kertoo seuratoiminnan arjen muuttuneen, kun harrastajaryhmät ovat aiempaa monimuotoisempia.
– Meillä tytöt ja pojat harjoittelevat pääosin yhdessä, ja mukana on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Joissain ryhmissä yli 30 prosenttia puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, hän kertoo.
Monimuotoisuus näkyy myös taitotasojen kirjossa, mikä vaatii valmentajilta uudenlaista osaamista.
– On iso haaste suunnitella harjoituksia niin, että kaikilla on sopivasti haastetta – kieli- ja tasoerot on huomioitava, jotta harrastajat pysyvät mukana.
Seura hakee hankkeesta uusia ideoita kroatialaisesta vesipalloseurasta valmentajien osaamisen kehittämiseen, vapaaehtoisten sitouttamiseen ja toiminnan pitovoiman parantamiseen.
"Haluamme liikuttaa mahdollisimman monia"
Yleiseura Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Elisa Hakanen pohtii, että seuran suurimpia haasteita on uusien jäsenryhmien tavoittaminen tilanteessa, jossa yleinen sitoutuminen järjestötoimintaan on laskussa.
– Yhä useammin tullaan mukaan vain yksittäisiin tapahtumiin ilman pitkäkestoista sitoutumista. Me haluamme kuitenkin liikuttaa mahdollisimman monia hyödyntäen laajaa lajijaostojen kirjoa, toiminnanjohtaja toteaakin.
Seura kehittää muun muassa lyhyitä urheilukouluja eri-ikäisille sekä laajentaa erityisliikuntaryhmiä. Samalla kokeillaan uusia digitaalisia ratkaisuja – esimerkiksi jäsenkorttien sähköistämistä ja keinoja hallinnon tehostamiseen.
– Tavoitteena on myös oppia lisää valmennuksesta, erityisesti urheilijapolkujen tukemisesta ja siitä, miten pudonneita urheilijoita voisi houkutella takaisin liikunnan pariin, hän lisää.
Kansainvälisen yhteistyön kautta seura saa näkökulmaa eurooppalaisen yleisseuran arkeen ja pääsee kehittämään toimintaansa niin hallinnon kuin valmennuksen osalta.
Erasmus+ -ohjelma tuo tuulta liikunta- ja urheilutoimijoiden purjeisiin: rahoitusta saatiin myös ohjelman muilta sektoreilta
Suomen Salibandyliitto nappasi lähes 60 000 euroa Erasmus+ -nuorten osallistumishankkeeseen. Tuki vahvistaa nuorten roolia lajiliiton toiminnan suunnittelussa, tarjoten heille entistä suuremman osan päätöksenteosta ja toiminnan kehittämisestä.
Ammatillisen koulutuksen sektorilta myönnettiin rahoitusta urheiluopistoille, kuten Vierumäelle, Varalalle, Tanhuvaaralle, Kuortaneelle ja Eerikkilälle, jotka ovat jo saaneet ammatillisen koulutuksen akkreditoinnin. Yhteensä yli 600 000 euroa mahdollistaa opiskelijoiden, henkilöstön ja työelämäpartnerien liikkuvuusjaksoja, vahvistaen oppilaitosten kansainvälistä osaamista.
Aikuiskoulutuksen Erasmus+ -sektorilta Suomen Urheilufysioterapeutit SUFT ry sai liikkuvuushankkeen urheilufysioterapian huippuosaamisen laajentamiseen ja Helsingin Kisa-Veikot hyödyntäätoi liikkuvuusjaksoja teknologian käytön, yhdenvertaisuuden edistämisen ja kansainvälisten verkostojen vahvistamisen saralla.
Ensimmäinen suomalaiselle urheiluseuralle LEAD-Laatumerkki
Heinolalainen Union Plaani ry teki historiaa saaden ensimmäisenä suomalaisena urheiluseurana LEAD-laatumerkin Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelmasta. Merkki todistaa seuran kyvyn tarjota nuorille laadukkaita vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia, ja sen avulla voi koordinoida vapaaehtoistoimintaa, ilmoittaa vapaaehtoispaikoista sekä lähettää ja vastaanottaa 18–29-vuotiaita vapaaehtoisia. Lisäksi Union Plaanille nuorille seuratoimijoille myönnettiin ohjelmasta solidaarisuusprojekti, jonka kautta he voivat vahvistaa seurahallituksessa nuorten äänen kuulumista.
Vuoden Erasmus+ hakukierroksen hakuwebinaarit käynnistyvät loppusyksystä
Erasmus+ Sport -yhteistyöhankkeiden avustukset ovat edelleen haettavissa vuosittain keskitetysti Brysselistä, ja vuoden 2025 yli 60 miljoonan euron avustuspotista tehtävät päätökset julkaistaan viimeistään elokuun lopussa.
Vuoden 2026 Erasmus+ hakukierroksen maksuttomat, kaikille avoimet hakuwebinaarit starttaavat loppusyksystä. Lisätietoa Erasmus+ Sport -mahdollisuuksista löydät verkkosivuiltamme.