Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien hankkeet rakentavat nuorten näköistä tulevaisuutta
Vuoden ensimmäisellä hakukierroksella myönnettiin nuorisoalan Erasmus+ -rahoitusta yhteensä 5 491 662,50 euroa. Rahoituksen sai 8 nuorisovaihtoa (KA152-YOU), kaksi nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushanketta (KA153-YOU), kaksi nuorten osallistumishanketta (KA154-YOU) ja kolme DiscoverEU -osallisuustoimen hanketta (KA155-YOU). Lisäksi 32 akkreditoitujen organisaatioiden liikkuvuushanketta (KA151-YOU) sai rahoituksen. Liikkuvuushankkeisiin myönnettiin yhteensä 4 171 662,50 euroa. Erasmus+ yhteistyöhankkeiden avustussumma kohosi 1 320 000 euroon. Myönteisen avustuspäätöksen saivat viisi pienimuotoista kumppanuushanketta (KA210-YOU). Vain tällä kierroksella haussa olleista kumppanuushankkeista (KA220-YOU) rahoituksen sai kolme hanketta.
Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta myönnettiin helmikuun hakukierroksella rahoitus 10 solidaarisuushankkeelle ja 32 vapaaehtoishankkeelle, myönnetty rahoitus yhteensä 2 312 787 euroa. Toukokuussa haettavissa olivat solidaarisuushankkeet, joihin myönnettiin rahoitusta yhteensä 99 136,00 euroa. Myönteisen päätöksen sai 10 solidaarisuushanketta.
Kansallinen toimisto on käsitellyt helmi- ja toukokuussa myös Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman laatumerkkihakemuksia. Vapaaehtoistoiminnan laatumerkki myönnettiin neljälle uudelle organisaatiolle: vastaanottavan organisaation rooli Muonion kunnalle, tukiorganisaation rooli Union Plaani ry:lle, vastaanottavan organisaation rooli SAMHA ry:lle ja kaikki roolit Suomen Caritas ry:lle.
Helpottuneissa tunnelmissa kohti Kroatiaa
Juvan nuorisopalvelujen Erasmus+ -nuorisovaihto FinCroPol tuo nimensä mukaisesti yhteen suomalaisia, kroatialaisia ja puolalaisia nuoria. Suomesta hakijana toimi Juvan nuorisopalvelut, ja kumppaniksi lähti eteläisemmästä Savosta Mäntyharju.
– Tunnelmat olivat kaikilla hankkeen osapuolilla helpottuneet ja innostuneet, kertoo Henna Immonen, Juvan kunnan nuoriso-ohjaaja. – Erityisesti olimme onnellisia nuorten puolesta, jotka olivat tehneet kovan työn hankkeen eteen.
Hakemuksen ja hankkeen suunnittelu alkoi helpoista kysymyksistä ja eteni nuorilähtöisesti, matalalla kynnyksellä. Kirjoittamaan kokoonnuttiin nuorten kanssa niin virtuaalisesti kuin paikan päällekin. Osallisuus näkyy hankkeessa myös teeman tasolla: tavoitteena on kehittää taitoja ja löytää välineitä, joilla nuoret voivat muodostaa laajemman käsityksen osallisuudesta ja vahvistaa sitä omalta kohdaltaan.
Immonen kannustaa ensikertalaisia rohkeasti hankehakuun – oppia voi hakea kokeneemmilta.
– Suosittelen etsimään hankekumppanin, jolla on kokemusta tällaisista hankkeista. Hankekumppanimme osasivat tarttua yksityiskohtiin, joita itse emme olisi huomanneet, Immonen mainitsee.
Nuoret mukaan lajiliiton suunnitteluun ja päätöksentekoon
Suomen Salibandyliitto ry sai helmikuun hakukierroksella Erasmus+ -rahoituksen nuorten osallistumishankkeelle Ei todellakaan ihan sama - 13–19-vuotiaiden nuorten osallistumisen esteiden tunnistaminen ja osallistumisen lisääminen suomalaisissa salibandyjoukkueissa, seuroissa ja Salibandyliitossa. Hankerahoituksen varmistumisesta iloittiin jopa riemukkaissa tunnelmissa, sillä kyseessä oli Salibandyliiton ensimmäinen Erasmus+ -hakemus.
Lähtökohtana hankkeelle on nykytilanne, jossa toimintaa kyllä järjestetään nuorille, mutta harvemmin tasa-arvoisesti nuorten kanssa. Hankkeen suunnittelu eteni talvella ja keväällä järjestetyissä työpajoissa ympäri Suomea, kertoo kehitysjohtaja Mervi Kilpikoski.
– Nuoret nostivat esiin toiveita erilaisista mahdollisuuksista vaikuttaa suoraan esimerkiksi salibandyn pelitoimintaan. Esiin nousi erityisesti erotuomaritoiminta ja innokkuus innovoida uusia pelaamisen ja liikkumisen muotoja. Keskusteluissa esille nousi into ja halu päästä itse kehittämään näitä muotoja yhdessä muiden nuorten kanssa.
Nuorten osallistumishanke nostaa nuorten näkökulmat esiin aiempaa paremmin. Toiveissa on kehittää toimintaa entistä enemmän nuorten näköiseksi.
– On tärkeää, että nuorille syntyy ymmärrystä ja osaamista salibandyyn liittyvästä päätöksenteosta, Kilpikoski toteaa ja lisää, ettei vaikuttaminen saa jäädä sattuman varaan. Näin varmistetaan myös tulevaisuuden nuorten asema salibandytoiminnassa.
Nuorten näköistä tulevaisuuden Eurooppaa rakentamassa
Eurooppanuorissa iloittiin myönteisestä rahoituspäätöksestä pienimuotoiselle kumppanuushankkeelle NEXT30: Youth vision for EU's future. Pääsihteeri Riina Lumme kertoo, että hankkeen taustalla on Suomen, Ruotsin ja Itävallan yhteinen 30. juhlavuosi Euroopan unionissa. Hankekumppanien yhteistyö juhlavuoden ympärillä on ollut sujuvaa.
– Kun lähdimme pohtimaan lähestymistapoja juhlavuoden muistamiseen, tiesimme heti, että haluamme suunnata katseet tulevaan ja päästää nuoret ideoimaan heidän haluamaansa eurooppalaista tulevaisuutta ja viestimään siitä keskeisille päättäjille. Näin pääsemme antamaan nuorille konkreettisia vaikuttamisen paikkoja EU-päätöksentekoon, jotta nuorten ääni kuuluisi vahvemmin tulevaisuutta rakentavissa päätöksissä, jotka tulevat vaikuttamaan vahvasti juuri heidän elämäänsä.
Tapahtumien lisäksi nuorten EU-tietoisuuden lisääminen, vertaisoppiminen ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen ovat keskeinen osa hanketta.
– Hankkeen keskiössä oli Nuorten EU-huippukokouksen järjestäminen, ja sen ympärille lähdettiin yhdessä ideoimaan huippukokousta tukevia ja kaikille kumppanimaille hyödyllisiä aktiviteetteja. Rahoituksen varmistuminen mahdollistaa hankkeen toteuttamisen laajassa ja kansainvälisessä mittakaavassa, Lumme toteaa.
Tampereella etsitään voimavaroja luonnosta
Työpajatoiminnassa toisiinsa tutustuneiden nuorten vapaa ryhmä haki ja sai toukokuun hakukierroksella Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta rahoituksen Korpikaverit-solidaarisuushankkeelle. Hankkeessa haetaan syrjäytymisuhan alla oleville nuorille voimavaroja luonnosta.
– Olemme monenkirjava joukko, jota yhdistää erityisesti kiinnostus luontoon, ryhmän yhteyshenkilö Oskari Vuorenmaa kertoo. – Jokainen saa olla oma itsensä ja tuoda esiin kiinnostuksen kohteitaan ja vahvuuksiaan. Mitään ei kuitenkaan välttämättä tarvitse osata, vaan jokainen saa oppia ja opetella omassa tahdissaan.
Korpikaverit-hanke pyrkii tavoittamaan erityisesti yksinäisiä, neurokirjolla olevia sekä mielenterveyden haasteita kohdanneita nuoria. Kynnys on matalalla: osallistuminen tapahtuu aina omien voimavarojen mukaisesti. Sosiaalisen toiminnan kautta löytyy yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia.
– Saamme toteuttaa omannäköistä toimintaa, jossa keskiössä on luonto, hyvinvointi, yhteisöllisyys, omien vahvuuksien löytäminen, kestävä elämäntapa ja kädentaidot, iloitsee Vuorenmaa.
Miten nuoret näkevät uskon tai hengellisyyden osana omaa identiteettiään?
Faith in Youth -solidaarisuushankkeen hankeryhmään kuuluvat nuoret tapasivat toisensa uskontojen- ja kulttuurienvälistä dialogia edistävän Dialogue for Peace ry:n tapahtumissa. Karolina Budzisz kertoo, että erilaisista taustoista huolimatta ryhmän jäseniä yhdistää mielenkiinto siihen, minkälainen rooli uskolla ja hengellisyydellä on ihmisten elämässä.
– Olemme huomanneet, että nuorten keskuudessa uskontoa ja hengellisyyttä usein vältellään keskusteluissa ja toisinaan jopa pilkataan. Halusimme luoda nuorille turvallisen paikan, jossa voi jakaa, kysyä ja kuulla näistä aiheista avoimesti.
Toukokuun haussa rahoitetussa hankkeessa toteutetaan uskoon, hengellisyyteen ja identiteettiin liittyviä työpajoja kolmen eri uskonnollisen tai kulttuurisen yhteisön nuorille. Työpajoista saatujen kokemusten perusteella valmistellaan laajempi tapahtuma nuorille uskontojenvälisestä dialogista. Suunnitteilla on myös video ja sosiaalisen median sisältöjä hengellisyydestä yhtenä identiteetin osa-alueena sekä keskeisenä tukipilarina, kun puhutaan monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inklusiivisuudesta.
– Nimi Faith in Youth kertoo sen, että me uskomme nuoriin, mutta kuvaa myös sitä, että nuorten asenteissa uskoa kohtaan on vaihtelua, Budzisz selventää.