Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot tuovat Eurooppaa lähemmäksi non-formaalin oppimisen keinoin
RAY (Research-based Analysis and Monitoring of European Youth Programmes) on eurooppalainen nuorisotutkimusverkosto, joka on toiminut vuodesta 2008 alkaen Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien kehittämisen tukena. Nuorisoalalle suunnattujen EU-ohjelmien kansainvälistä tutkimusyhteistyötä koordinoidaan Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista käsin.
Vuonna 2024 RAY-verkosto keskittyi sekä Euroopan tasolla että Suomessa analysoimaan, tulkitsemaan ja levittämään vuonna 2023 toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien osallistujille ja hanketiimien jäsenille suunnattu kyselytutkimus oli ensimmäinen laatuaan koronapandemian jälkeen ja nykyisellä ohjelmakaudella (2021–2027).
Ohjelmien monitorointia RAY on tehnyt vuodesta 2009 alkaen. Kyselyt tähtäävät vaikutusten analysointiin niin yksilön, organisaatioiden ja yhteisöjen kuin koko Euroopan tasolla. Kyselyssä vastaajia pyydettiin pohtimaan hankkeiden ja toimintojen vaikutuksia muun muassa ohjelmien painopisteiden (osallisuus ja moninaisuus, digitalisaatio, ympäristövastuullisuus ja aktiivinen kansalaisuus) näkökulmasta, sekä arvioimaan omaa oppimispolkua. Lisäksi kyselyt selvittivät muun muassa muita heikommassa asemassa olevien nuorten osallisuutta sekä ohjelmien vaikutusta eurooppalaiseen identiteettiin.
Eurooppalaisella tasolla RAY:n tutkimuskumppanina toimii saksalainen Youth Policy Lab, jonka tutkijatiimiä koordinoi Andreas Karsten. Lisäksi tuloksia analysoidaan kansallisesti eri maissa. Suomea koskevan aineiston analysoi projektitutkija Kari Saari Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Suomen vastaajat ovat osallistuneet Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin vuosina 2021–2023. He ovat olleet osallistujana joko nuorisovaihdossa tai nuorten osallistumishankkeessa (taulukoissa lyhenne PP), nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeessa (YWM) tai vapaaehtoishankkeessa (VOL), jäsenenä hanketiimissä (PT) tai osallistujana kansainvälisessä koulutuksessa tai seminaarissa (TCA).
Merkityksellisiä hankkeita, jotka tuovat Eurooppaa lähemmäksi
Kaiken kaikkiaan vastaajat pitivät hankkeita onnistuneina. Kaikki vastaajaryhmät arvioivat kokemuksensa erittäin hyväksi. Vastausten keskiarvo oli kaikissa ryhmissä yli 4,5 (asteikolla 1 = huono – 5 = erittäin hyvä). Osallistuminen koetaan myös merkitykselliseksi itselle. Erityisen merkitykselliseksi itselleen kokivat vapaaehtoishankkeisiin osallistuneet, joilla vastausten keskiarvo oli yli 9 (asteikolla 0 = ei lainkaan – 10 = erittäin merkityksellinen).
RAY:n tutkimuksen mukaan myös kokemus Euroopan läheisyydestä parani hankkeeseen osallistumisen myötä. Arvio Euroopan läheisyyden kokemuksesta parani kaikissa vastaajaryhmissä. Keskimääräisesti suhteellisesti suurin muutos vahvempaan läheisyyden kokemukseen tapahtui vapaaehtoishankkeisiin ja nuorisohankkeisiin osallistuneiden ryhmissä. Selkeästi Eurooppa-myönteisin vastaajaryhmä jo ennen hanketta oli kansainvälisiin nuorisoalan koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneet nuorisotyöntekijät.
Kriittisen ajattelun taitoja ja oivalluksia nuorisotyöstä
Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien keskeiset painopisteet ovat kuluvalla ohjelmakaudella osallisuus ja moninaisuus, digitaalisuus, ympäristövastuullisuus sekä aktiivinen kansalaisuus. Hankkeisiin osallistuneiden arvioiden mukaan painopisteet toteutuvat hankkeissa erittäin hyvin osallisuuden edistämisen ja osallistavuuden osalta, hyvin kestävän kehityksen tukemisen kohdalla ja melko hyvin digitaalisuuden osalta.
Entä minkälaisia vaikutuksia hankkeilla oli? Nuorisovaihtoihin ja nuorten osallistumishankkeisiin osallistuneet nuoret olivat selkeästi eniten joko samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että hankkeessa mukana oleminen oli parantanut taitoja toimia eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa (93 %), opettanut asioiden harkintaa ja kriittistä ajattelua (75 %) sekä parantanut itseluottamusta (68 %). Nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeisiin osallistuneet ammattilaiset puolestaan kokivat oppineensa hankkeessa jotain uutta nuorisotyöstä (75 %), nonformaalista oppimisesta (73 %) sekä organisaation oppimisesta ja kehityksestä (61 %).
Vastaajien tyytyväisyyttä hankkeisiin osallistumisesta ja niiden vaikutuksista voidaan pitää hienona onnistumisena myös siksi, että hankkeet toteutettiin vuosina 2021–2023. Ajanjaksoa voidaan pitää hyvin poikkeuksellisena nuorten elämään merkittävästi vaikuttaneen koronapandemian ja Ukrainassa alkaneen sodan vuoksi. Kriisien vaikutuksista hankkeisiin kysyttiin kaikilta vastaajaryhmiltä. Niiden vaikutukset arvioitiin kuitenkin varsin maltilliseksi.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen areena kaikille avoimeksi
Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeissa edistetään nuorten aktiivista osallistumista ja non-formaaliin oppimiseen liittyvää kansainvälistä liikkuvuutta. Erasmus+ nuorisoalalle kehittää nuorisoalan yhteistyötä ja nuorisotyön laatua sekä tukee nuorisopolitiikan uudistamista. Euroopan solidaarisuusjoukot kutsuvat nuoret ja organisaatiot toimimaan solidaarisemman yhteiskunnan hyväksi. Kansainvälinen nuorisotyö on hyvä nähdä merkittävänä osana kansallisen nuorisotyön toteuttamista ja kehittämistä. Ohjelmien toteuttaminen on painokas panostus suomalaiseen nuorisotyöhön ja nuorten oikeuksien edistämiseen.
Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalveluiden yksikön päällikkö, opetusneuvos Mari Ahonen-Walker mainitsee, että hauskanpidon ja ystävien saamisen rinnalla hankkeet tarjoavat nuorille vahvan toiminta-areenan aktiiviselle kansalaisuudelle ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiselle.
– Huomio on siirtymässä itsestä laajemmin yhteisen Euroopan ja koko planeetan tulevaisuuteen vaikuttamiseen, Ahonen-Walker toteaa. ”RAY:n kyselyn tulokset resonoivat vahvasti suomalaisten selvitysten kanssa. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla on vahva halu ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. He toivovat rohkaisua ja tukea sekä matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistumiselle. Nuorisoalan EU-ohjelmat ovat tähän erinomainen keino ja tarjoavat erilaisia, nuorten näköisiä tapoja edistää yhteiskunnallista osallisuutta.
RAY:n tulokset nostavat esiin myös kysymyksiä tulevaisuutta ajatellen. Muita vähemmän mahdollisuuksia omaavien nuorten osallistuminen ohjelmiin on ollut yksi keskeinen prioriteetti. Tämä tulee olemaan keskiössä myös jatkossa: miten madaltaa kynnystä, jotta kansainvälistyminen ja omannäköinen aktiivinen kansalaisuus on yhä useamman nuoren tavoitettavissa, taustasta ja elämäntilanteesta riippumatta.
RAY-koordinaation projektipäällikkö Carmen Teubl-Kiviniemi Opetushallituksesta toivoo tänä vuonna käynnistyvän uuden tutkimushankkeen paljastavan tarkemmin, keitä nuoria ohjelmat eivät vielä tavoita. Erityisen tärkeää on tunnistaa ohjelmista vielä puuttuvat nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.
– Uusi tutkimushanke kokoaa tietoa hylätyistä hakijoista sekä potentiaalisista hakijoista, jotka eivät kuitenkaan lähettäneet hankehakemustaan, Teubl-Kiviniemi kertoo. - Lisäksi meidän tulee selvittää, ketkä nuoret eivät osallistu ohjelmien rahoittamiin hankkeisiin – ja miksi. Tutkimalla, mitä rakenteellisia esiteitä ohjelmiin osallistumiseen on olemassa, voimme myös kehittää keinoja poistaa näitä esteitä.
Tätä alleviivaa myös Mari Ahonen-Walker: – Maantieteelliset, terveydelliset, taloudelliset esteet, syrjintään liittyvät kysymykset – on aivan olennaista, että turvaamme näiden nuorten osallistumisen EU-hankkeisiin.