Erasmus+ -ohjelman kevään 2025 hakukierroksella myönnettiin ennätysmäärä liikkuvuusjaksoja

Myönnetyillä avustuksilla mahdollistetaan yhteensä noin 29 000 ulkomaanjaksoa. Rahoitusta myönnettiin eri koulutussektoreille, nuorisoalalle sekä liikunta- ja urheilusektorille. Liikkuvuusjaksojen määrät kasvoivat kaikilla sektoreilla. 

Yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa oppijaliikkuvuus jatkuu vahvana

Yleissivistävän koulutuksen sektorilla myönnettiin rahoitusta 267 hankkeelle yhteensä 10,2 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 5 690, joista oppijaliikkuvuuksia oli yhteensä 4 370 ja henkilöstöliikkuvuuksia 1 320. Liikkuvuuksia myönnettiin 743 enemmän kuin vuonna 2024. Yleissivistävän koulutuksen Erasmus+ -liikkuvuusrahoitusta voivat hakea päiväkodit, koulut, lukiot, koulutuksen järjestäjät sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset. 

Ammatillisen koulutuksen sektorilla rahoitusta myönnettiin 82 hankkeelle yhteensä 15,2 miljoona euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 7 064, joista oppijaliikkuvuuksia oli yhteensä 5 529 ja henkilöstöliikkuvuuksia 1 535. Suurin osa ammatillisen koulutuksen liikkuvuuksista onkin opiskelijaliikkuvuutta, joilla mahdollistetaan osaamisen kerryttäminen ulkomaisilla työpaikoilla ja oppilaitoksissa tai ammattitaitokilpailuissa. 

-    Ulkomaanjaksoilla kerrytetyllä osaamisella, taidoilla ja asenteilla on valtava merkitys yksilöille heidän myöhempää elämäänsä varten. Ulkomailla opitaan tunnetusti kieliä ja arvostamaan eri kulttuureita, mutta isossa roolissa ovat myös työnantajien arvostamat taidot ja asenteet. Näitä ovat muun muassa sopeutuminen paremmin uusiin tilanteisiin, uteliaisuus ja avarakatseisuus, itsesääntelytaidot sekä melkein kautta linjan itsevarmuuden lisääntyminen ulkomaanjakson johdosta, listaa Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen Opetushallituksesta.

-    Usein hieman piiloon jäävä vaikutus on ammattitaidon kehittyminen ulkomaan harjoittelun tai työssäoppimisen kautta. Ulkomailla voi työskennellä erilaisessa ympäristössä, erilaisilla metodeilla ja usein myös suorittaa ihan eri asioita kuin Suomessa. Ulkomaanjaksot vaikuttavat siis koko yhteiskunnan tasolla, kun kansalaisten osaaminen ja kansainväliset verkostot kehittyvät. Tämä on linjassa myös EU:n osaamisunionin tavoitteiden kanssa. Osaamisunionilla pyritään nostamaan eurooppalaisten osaamistasoa sekä ammatillista liikkuvuutta, Saarinen jatkaa.

Korkeakouluille rahoitusta yli 28 miljoonaa euroa liikkuvuusjaksojen toteuttamiseen

Korkeakoulutuksen eurooppalaisen liikkuvuuden toiminnossa myönnettiin rahoitusta noin 24,4 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja oli yhteensä 9 566, joista 7 457 opiskelijoille ja 2 109 henkilöstölle. Kasvua oli sekä rahoituksessa (+15 %) että liikkuvuuksien määrässä (+18 %) verrattuna vuoteen 2024.

Myös monimuotoisten intensiivikurssien määrä kasvoi 18 %. Niiden rahoitus kasvoi 206 400 euroa edellisvuoteen verrattuna.
Erasmus+ globaalin liikkuvuuden osalta rahoitusta myönnettiin yhteensä 24 korkeakoululle ja kahdelle liikkuvuuskonsortiolle. Avustuksia myönnettiin yhteensä vajaat 4,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 330 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Myönnetyllä rahoituksella rahoitetaan yhteensä 969 vaihtojaksoa Suomen ja kumppanimaiden välillä. 

Rahoitusta myönnettiin yhteistyöhön yhteensä 52 maan kanssa. Eniten rahoitusta myönnettiin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, toiseksi eniten Itäiseen naapurustoon ja kolmanneksi Länsi-Balkanille. Seitsemän korkeakoulua sai rahoitusta opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuteen Ukrainan kanssa. 

Aikuiskoulutuksen liikkuvuusjakoista lähes 40 % myönnettiin muita heikommassa asemassa oleville oppijoille

Aikuiskoulutuksen sektorilla myönnettiin rahoitusta 24 hankkeelle yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 1 677. Oppijaliikkuvuuksia haettiin ja myönnettiin enemmän kuin henkilöstöliikkuvuuksia. Liikkuvuuksista 39 % kohdistui osallistujille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. 

Henkilöstön osalta eniten liikkuvuuksia myönnettiin täydennyskoulutus- ja kurssitoimintaan sekä työn varjostukseen. Oppijaliikkuvuuksissa taas myönnettiin liikkuvuuksia eniten ryhmäliikkuvuuksiin.

Nuorisoalalla liikkuvuusjaksojen määrä tuplaantui 

Nuorisoalalla rahoitusta myönnettiin 47 hankkeelle, yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa. Liikkuvuusjaksoja myönnettiin yhteensä 3 968, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2024 kevään hakukierroksella. 

Liikkuvuusjaksoista suurin osa meni akkreditoituiduille organisaatioille. Nuorisovaihdoissa ja nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeissa liikkuvuuksia myönnettiin huomattavasti vähemmän kuin aiempina vuosina, mikä johtuu akkreditoitujen organisaatioiden määrän kasvusta vuoden 2024 lopulla.

-    Akkreditoitujen organisaatioiden määrä kasvoi, kun viime vuoden lopulla moni nuorisotyön toimija sai Erasmus+ -akkreditoinnin. Sen avulla kansainvälisyys on helpompi juurruttaa osaksi organisaation työtä ja pitkäjänteinen strategisuus korostuu, valottaa ohjelma-asiantuntija Paavo Pyykkönen Opetushallituksen Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut -yksiköstä.

-    Suurin osa nuorisoalan liikkuvuustoimista toteutetaan akkreditoinnin alla, mutta haluamme silti mukaan uusia pieniä toimijoita toteuttamaan yksittäisiä hankkeita. 

Liikunta- ja urheilusektorilla tuetaan edelleen urheiluseuroja

Liikunta- ja urheilusektorilla rahoitusta myönnettiin 13 hankkeelle, yhteensä noin 205 000 euroa. Tällä summalla voidaan rahoittaa 107 liikkuvuusjaksoa, mikä on 22 enemmän kuin edellisvuonna. Kaikki edunsaajat ovat urheiluseuroja.

-    Hankkeiden teemoista nousevat esiin erityisesti tasa-arvo ja yhteisöllisyys. Tasa-arvo oli yksi kantavista teemoista myös kevään 2024 hakukierroksella, mainitsee vastaava asiantuntija Terhi Liintola Opetushallituksen Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut -yksiköstä.

Erasmus+ Sport tarjoaa urheiluhenkilöstön liikkuvuusjaksoja, joilla ruohonjuuritasolla toimivien valmentajien, henkilöstön sekä vapaaehtoisten on mahdollisuus parantaa osaamistaan ja pätevyyttään sekä hankkia uusia taitoja toisessa organisaatiossa ja kehittää näin liikunta- ja urheiluseurojen valmiuksia.