Erasmus+ vaikuttaa
Hankekielessä puhutaan vaikuttavuudesta, kun kansainvälinen yhteistyö tuottaa konkreettisten tulosten lisäksi laajempia vaikutuksia. Vaikuttavuuden käsite voi tuntua hankalalta, joten katsotaan aluksi, miten Turussa ja Orivedellä on saatu Erasmus+-toiminta tuomaan tulosta ja vaikutuksia.
STEAM tuo Turun kouluihin tiedettä ja teknologiaa
Kun Turussa muutama vuosi sitten haluttiin edistää lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin ja teknologiaan, luotiin STEAM Turku, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen yhdistävä tiede- ja teknologiapolku. Se tarjoaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua tieteen maailmaan monipuolisen oppimisen kautta. Se on osa Teknologiakampus-yhteistyötä ja ajatuksena oli, että se toimii suorana väylänä jatko-opintoihin ja Turun teknologiakampukselle. Ja lyhenne STEAM tulee siis sanoista science, technology, engineering, arts and mathematics.
Kun STEAM-pedagogiikkaa oli kehitetty ja levitetty omassa kaupungissa, nousi innostus jakaa kokemuksia ja oppia uutta eurooppalaisella tasolla. Syntyi Green STEAM Ecosystems -hanke, jossa kaupungit, oppilaitokset ja korkeakoulut Turussa ja kolmessa Baltian maassa vahvistavat opettajien osaamista STEAM-pedagogiikassa ja luovat paikallisia yhteistyöverkostoja.
- Kumppanit lähtivät liikkeelle eri tasoilta, esimerkiksi Latvian Jelgavassa STEAM oli ihan uusi juttu. On ollut huikeaa nähdä, millaista kehitystä siellä on tapahtunut. Mekin olemme poimineet muilta toimivia ideoita ja sovellamme niitä nyt Turussa, kertoo projektipäällikkö Katri Lehtinen.
Lähes kolmen vuoden yhteistyö on tuottanut kattavan materiaalipaketin kouluille ja opettajankoulutukseen, ja kaikissa mukana olevissa kaupungeissa on luotu omalle alueelle sopiva STEAM-ekosysteemi.
Orivedellä kansainvälistymisessä ovat mukana kaikki päiväkodista lukioon
Orivedellä halutaan antaa kaikille oppijoille ja opettajille mahdollisuus olla mukana koulujen välisessä eurooppalaisessa yhteistyössä.
- Joka vuosi kymmenen prosenttia koulujen oppilaista ja henkilökunnasta pääsee opintomatkalle kumppanikouluihin. Myös päiväkotien kasvattajat osallistuvat, kertoo kasvatus- ja opetusjohtaja Mia Mattila.
Kaikki Oriveden päiväkodit, peruskoulut ja lukio ovat mukana Erasmus+-toiminnoissa. Vuodesta 2021 alkaen kaupungilla on ollut Erasmus+-akkreditointi, jonka ansiosta työtä voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja joustavasti ennalta myönnetyn budjetin turvin.
Nekin nuoret, jotka eivät itse lähde maailmalle, tapaavat vierailijoita koulussaan ja saattavat majoittaa vaihtoon tulevan nuoren kotonaan. Erasmus+ -ohjelman eTwinning -toiminto on käytössä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin, ja sen kautta luokat toteuttavat ulkomaisten kumppanikoulujen kanssa monenlaisia oppimisprojekteja.
- Yhdenvertaisuus on meille tärkeää. Orivesi on pieni kaupunki eikä kovin monikulttuurinen. Haluamme kuitenkin kasvattaa aktiivisia maailmankansalaisia, jotka osaavat kohdata ja arvostaa erilaisia ihmisiä, pystyvät toimimaan yhteistyökuvioissa eri taustoista tulevien ihmisten kanssa ja uskaltavat käyttää kielitaitoaan, kiteyttää Mattila.
Kaiken toiminnan läpi käyviä tavoitteita ovat myös kestävän tulevaisuuden rakentaminen ja aktiivinen kansalaisuus.
Tulos, tuotos, vaikutus…
Julia Jousilahti Demos Helsinki – ajatushautomosta tuntee hankekielen salat. Hän on osallistunut kansainväliseen työryhmään, joka on työstänyt Erasmus+ -ohjelman juuri ilmestyneen vaikuttavuuskäsikirjan. Se tarjoaa käytännön neuvoja ja esimerkkejä erityisesti pienille ja keskisuurille toimijoille, kouluista järjestöihin ja kuntiin.
- Hankkeen tulos on se konkreettinen asia, joka syntyy, esimerkiksi kun opiskelija pääsee ulkomaille vaihtoon tai opettaja osallistuu kansainväliselle kurssille. Vaikutus taas on sitä, että oppilaan kielitaito paranee tai opettajan osaaminen laajenee, Jousilahti selventää.
Vaikuttavuutta voidaan katsoa yksittäisen oppilaan, koulun tai yhteiskunnan näkökulmasta. Millainen vaikutus kansainvälisellä vaihdolla on oppilaan elämään laajemmin, suuntaako se esimerkiksi hänen ammatillisia valintojaan? Miten koulun opetus muuttuu, kun opettajat saavat valmiuksia vaikkapa STEAM-pedagogiikassa? Vahvistuuko luonnontieteen osaaminen pitkällä aikavälillä?
Jousilahti ymmärtää, että tulosten, tuotosten ja vaikutusten pyörittely voi tuntua tuskastuttavalta.
- On vaikeaa sanoa, mikä on yhden hankkeen rooli jossakin yhteiskunnallisessa muutoksessa. Onnistuneen hankkeen kannalta on kuitenkin ilman muuta parempi pohtia vaikuttavuutta kuin jättää kokonaan pohtimatta.
Esimerkiksi Orivedellä on huomattu, että oppilasvaihdossa nuori oppii avoimuutta ja näkee, että moni asia yhdistää nuoria ympäri maailmaa. Hän oppii kohtaamaan jokaisen ihmisen arvostavasti. Kun kaikki kaupungin nuoret ovat mukana kansainvälisessä kouluyhteistyössä, se muokkaa kulttuuria. Vaikka vaikutusta voi olla vaikeaa täsmällisesti osoittaa, Orivedellä koetaan, että Erasmus+-liikkuvuus on vähentänyt kaupungissa rasismia.
Jousilahti muistuttaa, että vaikuttavuusarvio ei ole vain jotakin, jota rahoittaja vaatii hankesuunnitelmassa, vaan se tukee laadukasta hanketyötä. Ei myöskään kannata kompastua siihen, että vaikuttavuuden pitäisi olla jotain todella suurta.
Yhteiseen suuntaan
Katsotaan seuraavaksi, miten vaikuttavuusajattelua on hyödynnetty Turun ja Oriveden hankkeissa.
Ensimmäinen oppi on, että hankkeen vaikutuksia kannattaa miettiä jo alussa, sillä se selkiyttää suuntaa, johon ollaan menossa.
- Green STEAM Ecosystems -hanketta suunnitellessa pohdimme ensin, mitkä kaikki tahot tulee saada mukaan, jotta päästään tavoitteeseen. Mietimme kumppanit eli kaupungit ja korkeakoulut, sekä sidosryhmät, esimerkiksi yritykset, kuvaa Katri Lehtinen.
Tulevat kumppanit koottiin laatimaan suunnitelmaa saman pöydän ääreen ja keskustelulle varattiin runsaasti aikaa.
- Hyvässä hankkeessa on selkeä yhteisesti määritelty tavoite, johon kaikki pystyvät sitoutumaan. Kävimme läpi vaikuttavuustavoitteet ja samalla pilkoimme tehtävät pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja määritelimme, miten tuloksia mitataan. Tällöin kävivät ilmi myös kumppaneiden ajattelutapojen erot.
Kasvokkain keskustelu tarjosi tilaisuuden tutustumiselle ja luottamuksen syntymiselle, joka on ollut pohja sujuvalle yhteistyölle.
Miksi palautetta ja arviointia?
Tulokset ja vaikutukset tehdään näkyviksi parhaiten säännöllisellä palautteella.
- Green STEAM Ecosystems -hankkeessa tehtävät jaettiin erillisiin työpaketteihin ja niille määriteltiin määrälliset ja laadulliset mittarit. Tietoa kerätään hankkeen yhteisillä osallistujalomakkeilla ja joskus myös haastatellen. Teimme jo hakemukseen selkeät indikaattorit ja työkalut, kertoo hankepäällikkö Katri Lehtinen.
Kolmen kuukauden välein kukin kumppani kokoaa hankkeen sisäiseen käyttöön raportin ja etenemistä arvioidaan yhdessä. Toiminnasta raportoidaan myös ohjausryhmälle ja Erasmus+ -ohjelman arviointiraporteissa.
- Määrälliset indikaattorit on hankkeessa jo ylitetty ja myös laadullinen palaute on ollut hyvin myönteistä.
Orivedellä vaihtojen ja muiden liikkuvuuksien tuloksia ja vaikuttavuutta seuraavat kaupunkitasoinen globaalikasvatuksen työryhmä sekä opetussuunnitelmatyöryhmä. Lisäksi Erasmus+ -toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen johtoryhmässä. Palautetta kerätään lomakkeella kaikilta vaihtoon osallistuneilta ja lisäksi huoltajilta.
- Arviointi tuo varmuutta tekemiseen, vaikka mitään suuria muutoksia ei olisikaan tarvetta tehdä, sanoo Mia Mattila.
Kumppanit tekevät yhdessä toimivan hankkeen
Mitä muuta Turun ja Oriveden kokemukset voisivat opettaa sellaisille koulumaailman toimijoille, joille Erasmus+ on uusi asia?
- Vaikuttavuus syntyy toiminnan sujuvassa toteuttamisessa ja siinä, että toimintaa johdetaan ja koordinoidaan määrätietoisesti, kuvaa Mattila.
Orivedellä kaupunginvaltuustokin pitää Erasmus+-toimintaa on tärkeänä, ja se otetaan huomioon budjettia laatiessa. Tiivis yhteistyö koulujen välillä antaa tukea. Kussakin koulussa on kansainvälisyystiimi, eikä työ jää yhden ihmisen harteille.
- Suunnitelmallisuus on todella tärkeää. Liikkuvuudet kalenteroidaan meillä jo edellisellä lukukaudella, jotta ne saadaan sopimaan koulutyön rytmiin.
Green STEAM Ecosystems -hankkeessa on opittu, että kumppaneiden välinen luottamus ja selkeät, kirjatut roolit helpottavat yhteistyötä.
- Kansainvälisen hankkeen koordinoinnissa selkeä viestintä on ihan olennaista. Muuten sekaannusta syntyy helposti. Ja aikatauluja kirjatessa kannattaa ottaa huomioon kulttuurierot deadlinien noudattamisessa, vinkkaa Katri Lehtinen.
Mia Mattilalla on vielä yksi tärkeä neuvo:
- Pakottamalla ei mitään tapahdu. Silloin asiat alkavat sujua, kun näemme toiminnan merkityksen lasten ja nuorten elämässä sekä innostumme asiasta aidosti.
Kirjoittaja: Päivi Kärnä. Artikkeli on julkaistu alun perin Rexi-lehden numerossa 3/2025.