Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden kevään 2025 hakukierroksella kiinnostus ohjelmaan jatkui vahvana
Opetushallitus on myöntänyt rahoitusta Erasmus+ -ohjelman yhteistyöhankkeisiin (KA2) kevään 2025 hakukierroksella. Rahoitusta myönnettiin yhteensä yli 9,5 miljoonaa euroa eri koulutussektoreille ja nuorisoalalle. Hakemusten määrä pysyi korkeana, ja erityisesti korkeakoulusektorilla nähtiin ennätyksellistä kiinnostusta.
Kilpailu rahoituksesta kiristyi
Kevään hakukierroksella vastaanotettiin yhteensä 270 hakemusta, joista rahoitettiin 53 hanketta. Myöntöprosentit vaihtelivat sektoreittain, ja kilpailu rahoituksesta oli kovaa erityisesti korkeakoulutuksessa ja nuorisoalalla.
Hakemusten laatu oli kautta linjan korkea, ja pisterajat nousivat erityisesti yleissivistävässä koulutuksessa ja korkeakoulusektorilla. Esimerkiksi korkeakoulusektorilla alin hyväksytty pisteraja oli 91 pistettä sadasta. Yleissivistävässä koulutuksessa pienimuotoisten kumppanuushankkeiden pisteraja oli 84 pistettä ja kumppanuushankkeiden 85 pistettä.
- Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden kysyntä on pysynyt korkeana jo useamman vuoden ajan, mikä kertoo siitä, että eurooppalainen yhteistyö nähdään kentällä tärkeänä, Opetushallituksen vastaava asiantuntija Hannele Nevalampi valottaa.
- Kehittämistyöhön saadaan selkeää lisäarvoa, kun eri näkökulmia ja osaamista tuodaan yhteen eri maista.
Hakukierroksella nähtiin runsaasti ensikertalaisia hakijoita, erityisesti aikuiskoulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen hankehauissa. Ammatillisen koulutuksen kumppanuushankkeissa rahoitusta saivat pääasiassa kokeneet toimijat, mutta pienimuotoisten kumppanuushankkeiden haussa mukana oli myös uusia organisaatioita.
Erasmus+ -ohjelman painopisteistä esillä kestävä kehitys, osallisuus ja digitaalisuus
Hyväksytyissä hankkeissa korostuivat erityisesti kestävä kehitys, osallisuus ja digitaalisuus. Korkeakoulusektorilla puolet rahoitetuista hankkeista käsitteli ilmastonmuutoksen torjuntaa ja vihreiden valmiuksien vahvistamista. Aikuiskoulutuksen sektorilla osallisuus oli vahvin teema: se esiintyi lähes puolessa hakemuksista.
Yleissivistävän koulutuksen kumppanuushankkeissa painottuivat kestävä kehitys, osallisuus ja digitaalisuus, kun taas pienimuotoisten kumppanuushankkeiden hakemukset jakautuivat tasaisesti eri painopisteisiin.
Ajankohtaiset teemat kuten tekoäly näkyivät useissa hankehakemuksissa. Rahoitusta sai yksi tekoälyyn liittyvä yleissivistävän koulutuksen kumppanuushanke. STEM- ja STEAM-teemat eli laaja-alainen teknologiaorientoitunut oppiminen olivat myös vahvasti esillä.
- Hankkeiden aiheet ovat niitä, mitä meillä on Suomessa tarve muutenkin kansallisesti kehittää. Hankkeet ovat usein myös etunenässä kehittämässä osaamista, johon ei vielä ole juuri olemassa koulutustarjontaa. Esimerkkinä tästä on vaikkapa Taitotalon hanke, missä kehitetään droneihin liittyvää koulutuskokonaisuutta ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean yhteistyönä, Nevalampi toteaa.
Vaikka Ukraina ei ollut erillisenä painopisteenä, näkyi sen tukeminen hakemuksissa edelleen. Korkeakoulusektorilla Ukraina oli mukana kolmessa rahoitetussa hankkeessa.