Euroopan komissio ehdottaa lisäpanostuksia Erasmus+ -ohjelman seuraavalle ohjelmakaudelle

Erasmus+ -ohjelman vahvistaminen liittyy komission tavoitteeseen parantaa eurooppalaista osaamista ja yhteenkuuluvuutta.  

-    Komission esitys osoittaa vahvaa poliittista tahtoa investoida eurooppalaiseen yhteistyöhön, osaamiseen ja eurooppalaisiin nuoriin – juuri niihin tekijöihin, joista Euroopan tulevaisuuden yhteenkuuluvuus ja kilpailukyky rakentuvat, toteaa Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen Opetushallituksesta.

Tulossa on merkittäviä investointeja koulutukseen ja nuorisoon

Euroopan komissio ehdottaa EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä merkittävästi lisää investointeja tutkimukseen, koulutukseen, nuorisoon ja urheilusektoriin. Osana tätä uudelle Erasmus+ -ohjelmalle ehdotetaan 40,8 miljardin euron budjettia. Tämä merkitsisi komission laskelmien mukaan lähes 50 prosentin kasvua verrattuna nykyisen, vuonna 2027 päättyvän ohjelmakauden 26,2 miljardin euron rahoitukseen. Todellinen budjetin kasvu lienee kuitenkin lähempänä 35 prosenttia, kun huomioidaan inflaatiotekijät sekä Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelman siirtyminen Erasmus+ -ohjelmaan. 

-    Erasmus+ -ohjelmalle esitetty rahoituskehys on tässä taloustilanteessa oikein suunnattu panostus osaamiseen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseen, Saarinen toteaa. –  Sillä ei kuitenkaan pystytä täysin ylläpitämään tämän ohjelmakauden viimeisen toimintavuoden tasoa vuodesta 2028 eteenpäin. Vajausta jää kokonaisuudessaan noin 3 miljardia euroa.

-    Lisäksi on selvää, että ehdotettu EU:n kokonaisrahoituskehys, joka on kooltaan merkittävästi nykyistä suurempi, on herättänyt monessa jäsenmaassa myös vastustusta. On epävarmaa, mihin lopputulemaan koko budjetin osalta vielä päädytään, Saarinen korostaa. 

Kansainväliset liikkuvuusjaksot ja eurooppalainen yhteiskehittäminen säilyvät Erasmus+ -ohjelman selkärankana

Erasmus+ -ohjelman tavoitteena säilyy myös seuraavalla ohjelmakaudella eurooppalaisen yhteistyön edistäminen kaikilla koulutusasteilla, nuorisoalalla sekä urheilun ja liikunnan sektoreilla. Ohjelma tukee organisaatioiden kapasiteetin vahvistamista ja organisaatioiden välistä yhteiskehittämistä sekä yksilöiden henkilökohtaista ja ammatillista kasvua, kriittistä ajattelua, kriisinkestävyyttä, demokraattista osallistumista sekä eurooppalaisia arvoja, osallisuutta ja solidaarisuutta. 

Komission ehdotuksessa kansainvälinen liikkuvuus ja kaikenikäisille tarkoitetut kansainväliset oppimisjaksot säilyvät ohjelman selkärankana. Lisäksi ohjelmasta tuetaan organisaatioiden välisiä kehittämishankkeita sekä EU-tason kehittämisaloitteita yhteisten poliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi Eurooppalaiset yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt sekä kouluviranomaisten väliset yhteistyöverkostot.

Komission esityksessä on huomioitu myös heikommassa asemassa olevien erityinen tukeminen, aikuisoppijoiden erityistarpeet ja elinikäisen oppimisen näkökulma sekä eri koulutusasteiden ja sektoreiden välinen yhteistyö ja joustavuus. 

Uusina avauksina ehdotuksessa näkyvät muun muassa osaajien houkuttelu, apurahojen tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille strategisesti tärkeillä aloilla (mm. vihreä teknologia, tekoäly, kyberturvallisuus, terveydenhuolto ja digitaaliset innovaatiot) sekä ohjelman kautta EU-jäsenyyttä hakeville maille tarjottava tuki ja tuki Ukrainalle. Myös urheilun ja liikunnan sektorilla ehdotetaan uudistuksia kuten esimerkiksi urheilualan yhteistyöverkostot ja urheilijoiden ulkomaanjaksoja.

Ohjelman budjettiosuuksiin on esityksessä jätetty liikkumavaraa. Tämä osoittautui tarpeelliseksi nykyisellä ohjelmakaudella muun muassa koronapandemian ja Ukrainan hyökkäyksen takia. 

Vahvempi Erasmus+ -ohjelma tukee EU:n osaamisunionia ja kriisinkestävyyttä

Vahvistetun Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on vastata aiempaa paremmin myös laajempiin EU-tavoitteisiin kuten kilpailukykyhaasteisiin ja yhteiskunnallisen kriisinkestävyyden kasvattamiseen. Se yhdistää oppimisen, osallisuuden ja solidaarisuuden tavalla, joka tukee EU:n pitkän aikavälin tavoitteita. 

Ohjelma toimii perustana EU:n osaamisunionille (Union of Skills), jonka keskiössä ovat korkeatasoinen osaaminen, osallisuus koulutuksessa ja työmarkkinoilla, aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutus sekä osaajien liikkuvuus EU:hun ja EU:n sisällä. Näiden tavoitteiden toteutumista edistetään tukemalla laadukkaan opetuksen kehittämistä, uusia oppimis- ja koulutusmenetelmiä sekä Euroopan koulutusalueen vahvistamista.

Ohjelman keskeisinä tavoitteina on edelleen vahvistaa eurooppalaista identiteettiä sekä aktiivista kansalaisuutta. Näiden lisäksi se pyrkii aiempaa selkeämmin tukemaan demokratiaa ja kriisinkestävyyttä eli varautumista erilaisten riskien ennakointiin, ehkäisyyn ja niihin reagoimiseen.

Euroopan solidaarisuusjoukot siirtyisi osaksi Erasmus+ -ohjelmaa

Ehdotuksessa Euroopan solidaarisuusjoukot yhdistettäisiin Erasmus+ -ohjelmaan, jolloin ohjelma kattaisi myös vapaaehtoistoiminnan, nuorten solidaarisuustoiminnan ja humanitaarisen avun. Tämä selkiyttäisi ohjelmahallintoa ja mahdollisuuksien tarjoamista nuorille. 

Vapaaehtoistoiminnot ovatkin aiemmin olleet osa EU:n nuoriso-ohjelmaa: vuosina 1996–2018 toiminut Euroopan vapaaehtoispalvelu (European Voluntary Service EVS) oli yksi nuorisoalan toiminnoista. 

Lopullinen ohjelma ja sen budjetti varmistuvat neuvotteluprosessin aikana

Seuraavaksi komission budjettiesitys siirtyy Euroopan parlamentin sekä jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi. Näiden neuvottelujen ja molempien tahojen hyväksynnän jälkeen lopullinen Erasmus+ -ohjelma ja sen käytettävissä oleva rahoitus varmistuvat viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. 

Lisätietoja:

Mika Saarinen
Erasmus+ kansallisen toimiston johtaja
Opetushallitus
puh. 0295 338 543
etunimi.sukunimi(at)oph.fi