Helsingin NMKY:n kansainvälinen toiminta kehittyy kovaa vauhtia – vauhdissa halutaan pitää mukana myös nuoret, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia

Helsingin NMKY:ssa kohdataan noin 7500 nuorta ja lasta viikoittain. HNMKY toimii laaja-alaisesti nuorisotyön kentällä: tarjolla on kerhoja, leirejä, liikuntaa, musiikkia, partiota ja erilaisia tapahtumia.

– Jokainen toiminto osallistaa nuoria vähän omalla tavallaan. Lähtötilanne oli se, että toiminnoittain kaikki toimi, mutta koko yhdistyksen tasolla meillä ei ollut selkeää mallia siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa, kiteyttää HNMKY:ssä kehityspäällikkönä työskentelevä Eve Niemelä.

Niinpä vuosina 2023–2024 toteutuneen Erasmus+ nuorten osallistumishankkeen Arvokkaana osana yhteisöä tavoitteena oli tuoda yhdistyksen nuorten ääniä kuuluviin sekä antaa heille valmiuksia vaikuttaa yhdistystoimintaan ja ympäröivään maailmaan.

Hankkeessa koottiin eri toiminnoista ja erilaisista taustoista tulevien 13 nuoren vaikuttajaryhmä, joka sai koulutusta vaikuttamisen teemoista. Tätä osaamista ydinryhmä välitti eteenpäin muille nuorille järjestämällä kymmenkunta tapahtumaa, mukaan lukien messut, tietoiskun yhdistyksen kansallisista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista, vanhojen ja nykyisten nuorten kohtaamisen sekä yhteistä pohdintaa unelmien Namikasta. 

– Yhden tapahtuman teemaksi nuoret päättivät globaalikasvatuksen ja hyödynsivät erilaisia aiemmin oppimiaan toiminnallisia menetelmiä: ryhmätoimintaa, learning caféta, sanapilvijuttuja… Siinä ei hirveästi työntekijöiden apua tarvittu! Miten upeaa toimintaa nuoret saavatkaan aikaan, kun heille vain annetaan mahdollisuus, kehuu Niemelä.

Lisäksi hankkeessa luotiin yhdistykselle vaikuttamisen malli. Se tarkoitti vaikutusmahdollisuuksien selkeyttämistä, sanoittamista ja konkreettisten keinojen ylös kirjaamista nuorten kanssa.

Tunnistetut vaikuttamisen keinot vaihtelivat koulutuksiin ja tapahtumiin osallistumisesta sosiaalisen median kampanjoiden toteuttamiseen sekä mentoreina ja vertaistiedottajina toisille nuorille toimimiseen.

– Työntekijätasolla opimme, että meidän täytyy tuoda vahvemmin esiin matalimman kynnyksen vaikuttamisen väyliä, kertaa Niemelä. – Nuorten osallistuminen pieniin päätöksiin on luonnollinen osa meidän toimintaa, mutta nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että he vaikuttavat jo tosi paljon – ja jos he vaikuttavat meillä, he voivat vaikuttaa myös muualla!

Hankkeen ytimessä oli erilaisten toimintakulttuurien ja eritaustaisten nuorten kohtaaminen

Niemelän mukaan nuorten osallistumishankkeen onnistuminen oli vuorovaikutuksen lisääminen eri taustoista ja toiminnoista tulevien nuorten välillä. 

– Vaikuttajaryhmää kootessa tavoitteena oli tietoisesti yhdistää eri taustoista tulevia nuoria. Se tarkoitti sitä, että osa nuorista oli tosi kokeneita partiolaisia ja vapaaehtoisia, jotka pystyivät järjestämään tapahtumia lennosta. Osa nuorista taas oli enemmän työntekijöiden tukea tarvitsevia, koska kyseessä saattoi olla heidän ensimmäinen vastuutehtävänsä, tarkentaa Niemelä.

Toki työntekijöiden oli tehtävä jonkinlaista arviota siitä, keillä nuorista olisi riittävät valmiudet sitoutua hankkeeseen. 

– Alussa sitoutumisen asteessa olikin hakemista: aktiivisemmat olivat aktiivisempia. Se vaatii työntekijöiltä vähän enemmän tilannetajua ja toisaalta tosi aktiivisilta nuorilta ymmärrystä siitä, ettei aina voida edetä heidän tottumassaan tahdissa, Niemelä muistelee.

Nuorten palautteissa nousi esiin, että pelkästään yhdistyksen sisäisten toimintakulttuurien erot yllättivät: aiemmin vaikkapa pedantissa koulutustoiminnassa mukana ollut nuori saattoi osallistua ensi kertaa tapahtumaan, jossa jammailtiin rennosti monikulttuurisen matalan kynnyksen toiminnan soittaman musiikin tahtiin. 

Nämä kohtaamiset olivat arvokkaita myös nuorisotyöntekijän työn näkökulmasta, sillä ne tarjosivat nuorille luontevia tilaisuuksia oppia huomioimaan ihmisten moninaisuutta. 

– Kun vaikka meidän aktiivisimmat vapaaehtoistoimintaan hakeutuneet nuoret pääsevät kohtaamaan eritaustaisia nuoria, joilla on ollut elämässä haasteita tai jotka vielä hakevat rytmiä arkeen, se auttaa heitä pohtimaan omien kokemustensa ulkopuolelta, millainen toiminta olisi saavutettavaa yhä useammalle nuorelle, analysoi Niemelä.

Akkreditointi oli alkusysäys pitkäjänteisemmälle – mutta myös joustavammalle – kansainväliselle toiminnalle

Vaikka HNMKY on osa kansallista ja kansainvälistä YMCA- eli NMKY-liikettä, toteutui kansainvälisyys pitkään lähinnä liittotasolla.

Vähitellen HNMKY alkoi toteuttaa yksittäisen toiminnon ympärille perustuvia yksittäisiä EU-rahoitteisia hankkeita. Näihin lukeutuivat koronapandemian aikaan osunut nuorille netissä kohtaamispaikan tarjonnut solidaarisuushanke Y-line sekä parhaillaan käynnissä oleva kulttuuripuolen CLiViE-hanke. Lisäksi HNMKY:n Yökoris on Erasmus+ Sportin #BeActive-kumppani.

Suuri sysäys yhdistyksen kansainvälistymisessä tapahtui kuitenkin vuonna 2021 myönnetyn Erasmus+ nuorisoalan akkreditoinnin myötä: pitkäjänteisempää kansainvälistä toimintaa ryhdyttiin kehittämään koko yhdistyksen tasolla. 

– Akkreditointi madaltaa kynnystä kansainvälistymiseen sekä osallistujan että yhdistyksen tasolla. Koen, että ollaan myös onnistuttu ja saatu jalkautettua kansainvälistä toimintaa eri toiminnoissa, iloitsee Niemelä. 

Vuosina 2023–2025 HNMKY on toteuttanut akkreditointirahoituksella 14 liikkuvuushanketta. Osallistujia on ollut melkeinpä jokaisesta yhdistyksen toiminnosta, yhteensä noin 290 henkilöä.

Osa hankkeista on ollut työntekijöille ja vapaaehtoisille järjestettyjä nuorisotyöntekijöiden liikkuvuushankkeita eli käytännössä opintovierailuja, koulutuksia ja seminaareja. 

Loppuosa on ollut nuorisovaihtoja, joiden teemat ovat liittyneet luontevasti nuorten omaan toimintaan, mutta niin sanotusti vastuullisemmasta näkökulmasta. 

– Matalan kynnyksen liikunnan nuorisovaihdon osallistujat ovat lähteneet miettimään, miten he kehittäisivät toimintaa, jos olisivatkin itse järjestämässä sitä vapaaehtoisina. Työpajanuoret ovat pohtineet omien voimavarojen ja osaamisen hyödyntämistä yhteisössä, Niemelä havainnollistaa. – Yksi nuorisovaihto lähti myös luentotyyppistä sisältöä tarjoavan rauhanjärjestön toiveesta oppia toiminnallisia menetelmiä. Meidän nuorilla vapaaehtoisilla käytännön osaamista oli jo ennestään, ja vaihdon kautta saatiin meille uusia teoreettisempia näkökulmia.

“Meidän työtehtävä on sitten murtaa ne osallistumisen esteet”

Kun liikkuvuushankkeita ryhdyttiin urakalla toteuttamaan, HNMKY:ssa huomattiin, että nuorisovaihtojen toteuttaminen suunnitellulla volyymilla olikin odotettua haastavampaa.

– Se 5+2 päivää, mitä nuorisovaihdot vaativat, on selkeästi kynnyskysymys. Osalla nuorista ei ole toimintakykyä sitoutua viikon mittaiseen intensiiviseen leiriin poissa kotoa. Se on mielestäni ollut tärkeä oivallus, painottaa Niemelä. 

Toisaalta jo akkreditointirahoitus tuo tilanteeseen lähtökohtaisesti helpotusta.

– Yksittäiseen nuorisovaihtoon rahoitusta hakiessa nuoren pitää sitoutua jo ennen hakemusvaihetta. Akkreditointi mahdollistaa liikkuvuuden järjestämisen hieman lyhyemmällä varoitusajalla ja sitä kautta kansainvälisiä kokemuksia juuri niille nuorille, joilla toimintakyky asettaa haasteita. Se on mielestäni ehdoton etu! vertailee Niemelä.

Toinen ratkaisu kynnyksen madaltamiseksi on ollut vaihdon järjestäminen Suomessa, jolloin nuoret saavat kansainvälisen toimintamahdollisuuden ensin tutummassa ympäristössä. 

Toki Niemelän mukaan on myös hyväksyttävä, että osalla nuorista on haasteita useilla elämän osa-alueella ja korkea kynnys ylipäätään saapua paikalle. Jos toimintakyky ei tuesta huolimatta riitä vielä tänä vuonna, niin ehkä ensi vuonna. 

– Meidän järjestön tavoitteena on mahdollistaa kaikille, ja meidän työntekijöillä on siihen vahva tahtotila. Se on ihan meidän perusarvo. Meidän työtehtävä on sitten löytää tarvittava tuki nuorelle – murtaa ne esteet, sekä kulttuuriset, sosiaaliset että taloudelliset esteet. 

Vaikka nuorisovaihdon kaltaiset perustoiminnan ylittävät kokemukset vaativat tiettyä toimintakyvyn tasoa ja toisinaan erityistä tukea, voivat ne toteutuessaan antaa paljon nuoren kehitykselle ja omanarvontunnolle. 

– Liikkuvuudet saattavat työntekijätasollakin vaatia vähän enemmän kuin normiarkiduuni, mutta kyllä ne myös palkitsevat. On ihan mieletöntä todistaa se henkinen ja sosiaalinen kasvu, mitä tällaisissa hankkeissa tapahtuu, kannustaa Niemelä hankehakemusta harkitsevia.

Teksti: Laura Mettälä