Kansainvälisessä työympäristössä toimiminen -tutkinnonosa: Monipuolinen hyöty opiskelijoille, oppilaitoksille ja työelämälle

Tarve tälle opintokokonaisuudelle nousi kentältä, muistelee tutkinnonosaa mukana suunnittelemassa ollut kansainvälisyyspäällikkö Katarina Sandbacka Vamiasta. 

– Vuonna 2022 jo yli 20 koulutuksen järjestäjällä oli paikallinen kansainvälinen tutkinnonosa ja työelämäedustajien kanssa jaoimme näkemyksen siitä, että on tarve tällaiselle yhteiselle tutkinnonosalle. Kansainvälisyys on yksi oppimisympäristöistä siinä kuin muutkin ja tämän tutkinnonosan avulla sen merkittävyys on tullut paremmin näkyviin, Sandbacka kertoo.

15 osaamispisteen laajuinen kaikille perustutkinnoille yhteinen tutkinnonosa koostuu seuraavista osioista: 

• Valmistautuminen kansainvälisiin työtehtäviin
• Vuorovaikutus kansainvälisissä verkostoissa
• Työskentely kansainvälisessä ympäristössä
• Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen.

Tavoitteisiin kuuluvat paitsi kielitaidon ja viestintätaitojen parantuminen niin myös työympäristöön, kulttuuriin ja yhteiskuntaan tutustuminen sekä työympäristön ja tehtävän vaatimusten mukaisen, eettisen ja joustavan työskentelytavan hallinta.

– Edellä mainitut taidot ovat entistä tärkeämpiä kansainvälistyvässä työelämässä. Tutkinnonosa tuo kansainvälisyysosaamista näkyväksi konkreettisesti myös tutkintotodistuksessa, toteaa opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksesta.

Työelämävalmiudet vahvistuvat

Useat oppilaitokset, kuten Koulutuskeskus Salpaus, Keuda, Riveria ja Omnia, ovat ottaneet tämän tutkinnonosan käyttöön aktiivisesti. Oppilaitosten edustajat toteavat, että tutkinnonosan myötä opiskelijoiden työelämävalmiuksia on voitu kehittää monipuolisesti.

– Tutkinnonosa auttaa opiskelijoita kehittämään tärkeitä metataitoja, kuten ongelmanratkaisukykyä ja sopeutumista sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä, toteaa Salpauksen kv-kehittämiskoordinaattori Elisa Hassinen. 

Keudan kv-suunnittelija Suvi Kylmälä korostaa, että tutkinnonosa tuo näkyväksi sen, että oppimista tapahtuu laaja-alaisesti niin ennen, aikana kuin jälkeen kansainvälisen työelämässä oppimisjakson. Ja kun jakso suoritetaan ulkomailla, silloin vahvistuvat sekä työelämätaidot että laajemmin myös arkielämässä selviytymisen taidot ja minäpystyvyys. 

– Opiskelijat palaavat vaihtojaksolta usein itsenäisempinä ja itsevarmempina, mikä parantaa myös heidän työelämävalmiuksiaan, Kylmälä mainitsee. 

Työelämässä tarvitaan kokemusta työskentelystä kansainvälisessä ympäristössä

Työelämä hyötyy kansainvälisen tutkinnonosan suorittajista, joilla on kokemusta tavoitteellisesta työskentelystä kansainvälisessä työympäristössä joko ulkomailla tai Suomessa. Työnantajat arvostavat työntekijöitä, joilla on kyky sopeutua erilaisiin kulttuureihin ja toimia tehokkaasti monikulttuurisissa tiimeissä. Kansainvälinen tutkinnonosa auttaa siten myös vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

– Kansainvälinen tutkinnonosa varmistaa opiskelijoiden saavan riittävästi tietoa ja valmiuksia kansainvälisessä työympäristössä toimimiseen, kertoo Riverian kansainvälisyyden koordinaattori Ara Hayrabedian havainnoistaan. 

Tutkinnonosaa suoritetaan useimmiten osana ulkomaanjaksoa hyvin laajasti eri tutkintoihin. Riveriassa tutkinnonosa on ollut merkittävä edistys kansainvälisen toiminnan ja opiskelijaliikkuvuuden edistämisessä. Hayrabedianin mukaan valinnaisen tutkinnonosan suorittaneiden opiskelijoiden ulkomaanjaksot sujuvat yleensä erittäin hyvin. 

Opintojakson voi suorittaa myös kotimaassa – kansainvälistyvä työelämä on täällä

Merkittävää on, että tutkinnonosaa voi suorittaa myös kotimaassa, sillä ulkomaille lähtö ei ole kaikille mahdollista. 

– Suomalaisissa työpaikoissa toimitaan yhä enemmän kansainvälisissä työtehtävissä vaikkapa matkailualalla tai esimerkiksi kansainvälisessä työympäristössä laboratorioalalla, joissa tutkinnonosaa on voitu suorittaa, kertoo Omnian asiantuntija Riia Lamminpää. 

Myös muualta Suomeen muuttaneet tutkinto-opiskelijat ovat löytäneet tutkinnonosan, sillä heille suomalainen työympäristö voi olla kansainvälinen ja tutkinnonosa tukee siihen perehtymistä sekä monipuolista oppimista. Esimerkiksi Omniassa ja Salpauksessa erityisesti kansainväliset sote-opiskelijat ovat suorittaneet tätä tutkinnonosaa Suomessa. 

Kansainvälinen verkosto laajentaa toimijakenttää

Oppilaitokset hyötyvät kansainvälisestä tutkinnonosasta monin tavoin. Se parantaa oppilaitosten tarjoaman koulutuksen laatua ja monipuolisuutta, mikä tekee niistä houkuttelevampia opiskelijoille. Oppilaitokset voivat myös jakaa hyviä käytäntöjä keskenään ja kehittää yhdessä uusia toimintamalleja. Hyödyntämällä kansainvälisiä verkostojaan ja yhteistyökumppaneitaan oppilaitokset vahvistavat myös asemaansa kansainvälisessä koulutuskentässä. 

Euroopan neuvoston vuonna 2024 antamassa Eurooppa liikkeellä -suosituksessa tavoitteena on, että 12 prosenttia ammatillisten koulutuksen opiskelijoista pääsisi osallistumaan kansainväliseen liikkuvuuteen.

– On hienoa, että suomalaiset ammatillisen koulutuksen tutkinnot ovat osaamis- ja työelämälähtöisiä, jolloin ne mahdollistavat ulkomailla oppimista hyvin laajasti, iloitsee opetusneuvos Sari Turunen-Zwinger Opetushallituksesta. 

– Tämä kansainvälinen tutkinnonosa tarjoaa opiskelijoille entistä vahvemmin mahdollisuuden kehittää monipuolisia työelämävalmiuksiaan ja kulttuurienvälistä osaamistaan, olipa opiskelija missä vaiheessa opintojaan tahansa, Turunen-Zwinger jatkaa.