Korkeakouluyhteistyö Afrikassa vahvistaa Suomen asemaa nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa

Selvitys perustuu Opetushallituksen hallinnoimien korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmien tuloksiin; HEI ICI (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) -ohjelman kauden 2020–2024 tuloksiin ja HEP (Higher Education Partnership Programme) -ohjelman alkuvaiheeseen vuosina 2024–2025. Hankkeissa kehitetään korkeakoulujen metodologisia, pedagogisia ja hallinnollisia valmiuksia. Ulkoministeriö on rahoittanut molemmat ohjelmat Suomen kehitysyhteistyövaroista, ja Opetushallitus on vastannut niiden hallinnoinnista.

Selvitys osoittaa, että suomalais-afrikkalaiset kumppanuudet tukevat vahvasti korkeakoulutuksen soveltuvuutta työelämään. Lisäarvo tunnustetaan erityisesti digitalisaation, innovaation, modernin pedagogiikan, yrittäjyyden ja työelämätaitojen kehittämisen osalta. 91 % selvitykseen vastanneista hanketoimijoista paransi viestintä- ja tiimityötaitojaan, 83 % kehitti digiosaamistaan ja 75 % teknisiä ja ammatillisia taitojaan. 53 % vastaajista kertoi kehittäneensä yrittäjyystaitojaan.

Esimerkiksi Tansaniassa toteutetussa GeoICT4e-hankkeessa kehitettiin haastepohjainen oppimismalli, jossa opiskelijat ratkaisivat työelämälähtöisiä ongelmia yhteistyössä yritysten, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Hanke vahvisti digiosaamista, työllistettävyyttä ja yrittäjyystaitoja, ja sen tulokset on integroitu osaksi viiden tansanialaisen yliopiston opetusta. 

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen edistää Team Finland-yhteistyötä

Kansainvälisellä akateemisella yhteistyöllä on keskeinen rooli Suomen tiede- ja koulutusdiplomatiassa. Sen kautta vahvistuu molemminpuolinen ymmärrys, kansainvälinen yhteistyö sekä luottamus yhä monimutkaisemmassa geopoliittisessa ympäristössä. Korkeakoulu- ja innovaatioyhteistyön merkitys korostuu myös Team Finland -verkoston strategiassa vuosille 2025–2027. 

Suomalaiselle koulutusmallille on ominaista luottamus, autonomia ja tasa-arvo. Tuore HEI ICI- ja HEP-hankkeiden selvitys osoittaakin suomalaisen koulutusmallin toimivan inspiraationa kumppanikorkeakouluille. Suomalaiskumppanuuksien vahvuuksia yhteistyössä ovat eettinen ja kunnioittava asenne, luotettavuus, yhteiskehittäminen ja osallistavat mallit.

Selvityksestä käy myös ilmi, että kahdenväliset kumppanuudet ovat suomalaistoimijoille keskeisiä jatkorahoituksen kannalta olennaisten suositusten saamiseksi. Yhteistyötä paikallisen yksityissektorin kanssa tekee 36 % ulkoministeriön rahoittamista korkeakoulukumppanuuksista, vaikka se ei kuulu ohjelmien vaatimuksiin. Yhteistyön kautta varmistetaan osaamisen työelämäsoveltuvuutta esimerkiksi osaamistarpeiden analyysien, työharjoittelun tai ongelmakeskeisen oppimisen kautta. 

Yksi esimerkki tästä on PBL-BioAfrica-hanke, jossa viisi afrikkalaista yliopistoa Keniassa ja Sambiassa uudistivat maatalouskoulutustaan ottamalla käyttöön ongelmakeskeisen oppimisen ja yrittäjyyskoulutuksen. Opiskelijat ratkaisivat paikallisia haasteita yhdessä yhteisöjen ja pk-yritysten kanssa, ja perustivat omia startup-yrityksiä esimerkiksi hunajantuotannon ja vesiviljelyn parissa.

Selvityksen Opetushallitukselle toteutti konsulttitoimisto 4Front huhti-elokuussa 2025.

Lisätietoja:

Annika Sundbäck-Lindroos, vastaava asiantuntija, kansainvälinen korkeakouluyhteistyö, Opetushallitus, annika.sundback-lindroos [at] oph.fi, +358 29 5338 542

Hanna Alasuutari, kehityspolitiikan neuvonantaja (opetusala), ulkoministeriö, hanna.alasuutari [at] gov.fi, +358 29 5350 618

Lue lisää: