Koulut käyttävät yhä enemmän rahaa kouluruokailun järjestämiseen

Ruokaan käytetty rahamäärä on viime vuosina noussut tasaisesti. Perusopetuksessa kouluruoka maksoi oppilasta kohden päivässä keskimäärin

• 3,42 euroa vuonna 2024
• 3,25 euroa vuonna 2023
• 3,01 euroa vuonna 2022.

Kustannuksissa on paljon kuntakohtaista vaihtelua. Eniten eli 10,89 euroa oppilasta kohden päivässä käytti Pelkosenniemen kunta, vähiten eli 1,77 euroa Riihimäen kaupunki. Kustannusten suuruudesta ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä ruoan laatuun tai maistuvuuteen.

– Kuntia ei voi suoraan verrata keskenään, sillä olosuhteet vaihtelevat. Eroja on esimerkiksi oppilasmäärissä, koulujen koossa, organisoinnissa eli onko kunnassa esimerkiksi keskuskeittiö vai koulukohtainen valmistus sekä kuljetusmatkoissa, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta toteaa.

Käytetty rahamäärä ei yksin määritä ruoan maistuvuutta eikä määrärahojen kasvu automaattisesti takaa parempaa syömistä. Mannisen mukaan tärkeintä on, että oppilaat syövät koululounaan päivittäin, sillä vain syöty ateria voi edistää hyvinvointia ja oppimista.

– Meillä ei ole tutkimustietoa siitä, miten oppilaat syövät suhteessa käytettyyn rahamäärään. Syömiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten ruokailun ajoitus ja käytettävissä oleva aika, ruokailuympäristö, kiireettömyys, ohjaus, aikuisten esimerkki ja se miten ruuasta puhutaan, Manninen sanoo.

Suomessa kouluruoka suunnitellaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti, ja keskimääräisellä kustannuksella pitäisi Mannisen mukaan ainakin teoriassa olla mahdollista tarjota täysipainoinen ateria. Kouluruokailusuosituksen mukaan tarjotaan vähintään kaksi ateriavaihtoehtoa, joista toinen voi olla kasvisruoka. Kasvipainotteisuus ruoan tarjonnassa perustuu ravitsemussuosituksiin, ei pakkoon.

– Ehkä emme aina tiedosta, että monien oppilaiden suosikit pinaattiletut ja punajuuripihvit ovat kasvisruokia, Manninen sanoo.

Kouluruokailu on enemmän kuin ravintoa

THL:n julkaisemien tuoreiden Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan päivittäin koululounaan jättää väliin

• 44 % perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (37 % pojista ja 51 %tytöistä)
• 43 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista (36 % pojista ja 53 % tytöistä)
• 36 % lukiolaisista (28 % pojista ja 41 % tytöistä).

Kouluterveyskyselyssä ei kysytty kouluruokailuun osallistumisesta kaikkein nuorimmilta vastaajilta eli 4.- ja 5.-luokkalaisilta, mutta THL:n terveydenedistämisaktiivisuutta mittaavassa TEAviisari-kyselyssä on selkeitä viitteitä siitä, että yhä useampi alakoululainenkin jättää kouluruokailun väliin.

Aikuisilla on tärkeä rooli ruokailutottumusten tukemisessa – niin kotona kuin koulussa. Kouluruokailu tarjoaa paitsi ravintoa, myös mahdollisuuden yhteisöllisyyteen ja ruokakasvatukseen.

– Kouluruokailu on opetuksellinen tilanne, jossa harjoitellaan yhdessä sosiaalisia taitoja, kohtaamista ja keskustelua. Kouluruokailulla on myös roolinsa opetussuunnitelman perusteissa mukana olevassa ruokakasvatuksessa, muistuttaa opetusneuvos Manninen.

Lähtökohdaksi kouluruokailun suosion kasvattamisessa Manninen nostaa ruokailon eli sen, että ruokailuhetket suunnitellaan tietoisesti rauhallisiksi, osallistaviksi ja iloa tuottaviksi. Ruokailon löytäminen edellyttää koko kouluyhteisön yhteistyötä.

– Oppilaat kokevat kouluruokailun suurimmaksi haasteeksi kiireen ja hälyn. Ruokailuun varattu aika ei aina riitä rauhalliseen syömiseen. Opetushallitus suosittelee lounasta kello 11 ja 12 välillä, sekä vähintään 30 minuutin ulkoilu- tai liikuntamahdollisuutta ennen tai jälkeen ruokailun, Manninen sanoo.

Kouluruokailu tukee oppimista ja hyvinvointia ja on samalla keskeinen osa päivän rutiineja. Ruokailun järjestämistä ohjaa perusopetuslaki, jossa edellytetään tarkoituksenmukaisesti järjestettyä, ohjattua, täysipainoista ja maksutonta ateriaa.

Toimivia keinoja ruokailon herättämisessä ovat olleet esimerkiksi oppilaiden toiveruokapäivät ja makuraadit, aikuisten antamat esimerkit, ruokailuympäristön viihtyvyys sekä ruokailun rytmittäminen kiireettömäksi osaksi koulupäivää. Myös ruokakasvatus ja myönteinen ruokapuhe ovat tärkeässä asemassa.

Lisätietoja