Lukeva koulu -seminaari kokosi asiantuntijat yhteen: jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus löytää oma polkunsa lukijana

Seminaarin läpileikkaava viesti oli, että kaikki lukeminen on arvokasta ja että lapsilla ja nuorilla on oltava monipuolisia väyliä rakentaa identiteettiään lukijoina. Tämä on linjassa Kansallisen lukutaitostrategian 2030 tavoitteiden kanssa, joissa kannustetaan luomaan monenlaisia lukijoita tukevia rakenteita sekä monipuolistamaan käsityksiä lukemisesta ja lukutaidosta.

Lukutaito-ohjelman vastaava, erityisasiantuntija Lotta-Sofia La Rosa avasi seminaarin muistuttamalla, että Lukeva koulu -toimintakulttuuria luodaan paitsi yhteisöllisesti innostaen myös johdonmukaisesti kehittäen. Lukeva koulu -ohjelma on julkaissut viime vuonna Niilo Mäki Instituutin kehittämän kartoittamisen ja kehittämisen verkkotyökalun, jonka avulla voi kartoittaa tilannekuvaa koulun lukutaidon edistämisen vahvuuksista ja kehittämisen paikoista. Työkalun käyttäminen on maksutonta. Kartoitus voidaan esimerkiksi toistaa vuosittain ja seurata vuosi vuodelta tavoitteissa edistymistä. 
 

Vaasan kokemukset: kilpailu ja palkinnot voivat sytyttää kipinän lukemiseen

Vaasan Lukeva koulu -esityksessä yhdistyivät sekä johtamisen että toteutuksen näkökulmat. Vs. rehtori Outi Närvä Suvilahden koulusta painotti, että lopulta Lukeva koulu -toiminnan edellytykset ja raamit luo johto, mikä vaatii sitoutumista ja perehtymistä myös rehtorilta. Koulussa on käytössä NMI-kartoitustyökalu ja lukutaidon edistäminen näkyy koulun vuosisuunnitelmissa. 

Vaasan esityksessä opettaja Marika Viita Nummen koulusta esitteli kekseliäitä toteutuksia siitä, kuinka kouluissa on onnistuttu innostamaan oppilaita lukemaan erilaisten haasteiden avulla. Erityisen toimivaksi on osoittautunut Lukubattle, jossa yläkoulun oppilaat kilpailevat luokkien kesken lukemalla vähintään kolme teosta – minkä tahansa tyyppisiä tekstejä.

-    Kun kaikki lukeminen hyväksytään lukemiseksi, oppilaiden kynnys tarttua tekstiin madaltuu, toteaa Viita.

Lisämotivaatiota tuo palkitseminen: vanhempainyhdistykset ovat tukeneet haasteita lahjoittamalla palkintoja joko yksittäisille oppilaille, luokille tai jopa koko koululle. Pienetkin palkinnot tekevät lukemisesta houkuttelevan yhteisen kokemuksen.

Helsingin yliopiston tutkijoiden VALU-hankkeella tuetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaitoa

Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Jenni Marjokorpi ja väitöskirjatutkija Ella Väätäinen esittelivät VALU-hanketta (Vastasaapuneen oppilaan tiedonalakohtaisten lukutaitojen arviointityökalu) jonka tavoitteena on kehittää tiedonalakohtaisten lukutaitojen arviointityökalu erityisesti vastamaahansaapuneille oppilaille. Kyseessä ovat oppilaat, joilla on takanaan alle neljä vuotta koulunkäyntiä Suomessa.

VALU-työkalun taustalla on ajatus siitä, että kaikissa oppiaineissa tarvitaan lukutaitoa. Lukeminen ei ole pelkkää tekstin ymmärtämistä, vaan oppiainekohtaisiin teksteihin sosiaalistumista: fyysikot lähestyvät tekstiä faktana, historioitsijat evidenssinä, taiteilijat tulkintana. Tämä edellyttää kriittisen lukutaidon harjoittelua ja sosiokulttuurista oppimiskäsitystä, jossa oppilaan aktiivinen toimijuus on keskiössä.

VALU-työkalun arviointitapa on dynaaminen: oppilasta tuetaan oppimaan vuorovaikutuksen avulla. Työkalua voidaan hyödyntää myös summatiivisen arvioinnin ulkopuolella, jolloin se toimii oppimista tukevana välineenä.

Marjokorpi ja Väätäinen muistuttivat, että myöhään saapuneilla oppilailla on erityinen tarve päästä nopeasti käsiksi laajempaan kielelliseen maailmaan kuin pelkästään arkikieleen. VALU voi tarjota väylän osallistua opetukseen täysipainoisesti ja kehittää akateemista kielitaitoa.

Kirjaston ja koulun yhteistyö: “Älä koskaan tyrmää lapsen valitsemaa kirjaa”

Seinäjoen Erten kehityspäällikkö Outi Kytöniemi ja Saavutettavuuskirjasto Celian pedagoginen asiantuntija Riikka Lehtinen nostivat esiin kirjastojen roolin lasten ja nuorten lukutaidon tukena.

Heidän mukaansa kirjasto ei ole enää “huopatossutehdas”, vaan monimuotoinen ja elävä oppimisympäristö. Tärkein viesti oli: lapsen valitsemaa kirjaa ei koskaan tule tyrmätä. Opettaja tai muu kasvattaja voi sitten myöhemmin vaivihkaa ohjata lasta yhdessä helpommin omaksuttavan kirjallisuuden pariin, jos yhdessä on todettu, että vaikka Dostojevskin Sota ja rauha on liian vaikea.

-    Kaikki lukeminen – kronologinen tai pätkissä, paperilta tai äänikirjana – on yhtä arvokasta, painottivat Kytöniemi ja Lehtinen.

Kirjastoilla on monipuolisia palveluja, kuten kirjavinkkaus, lukudiplomit ja kirjakassipalvelut. Lisäksi saavutettavien kirjojen vinkkaus ja yhdistelmäkirjat tarjoavat mahdollisuuksia oppilaille, joilla on erilaisia lukemisen tarpeita.

Kun oppilas saa myönteisen kokemuksen kirjastosta, vahvistuu hänen minäpystyvyytensä ja käsityksensä itsestään lukijana. Tämä tukee myös laajempaa lukutaitostrategian tavoitetta siitä, että lukeminen kuuluu kaikille.

Kirjastot tarjoavat kouluille erilaisia välineitä lukemisen tueksi kuten esimerkiksi saavutettavuuskirjasto Celian palvelut.

Lastenkirjainstituutin vinkit: kirjallisuutta monenlaisille lukijoille

Aamupäivän päätteeksi tuottaja-tiedottaja Helmi Kalaja Lastenkirjainstituutista esitteli tuoreita lasten- ja nuortenkirjoja, jotka soveltuvat monenlaisille lukijoille. Kirjavinkkauksen avulla opettajat ja kirjastotyöntekijät voivat tuoda esiin teoksia, jotka innostavat oppijoita eri tavoin ja vastaavat heidän erilaisiin tarpeisiinsa.

Kirjallisuus on monipuolista ja tarjoaa välineitä niin innokkaille lukijoille kuin niille, jotka vasta etsivät omaa suhdettaan lukemiseen. Kalaja korosti, että kirjojen esittely ja suosittelu ovat edelleen tehokkaita keinoja sytyttää lukemisen kipinä.

Iltapäivän työpajoissa tutustuttiin tarkemmin kouluarjen työkaluihin

Iltapäivän työpajoissa paikan päällä olleet pohtivat vielä käytännön näkökulmia ja menetelmiä:

• Sipoon kunta, mm. äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Elisa Hurmerinta ja mm. erityisopettaja Miia Sirviö: tuen uudistus - toimivia malleja erityisopettajan ja opettajan samanaikaisopetukseen
• Opetusneuvos Elisa Helin Lukutaito-ohjelma ja luokanopettaja Satu Ikkala, Merituulen koulu, Inkoo : äidinkielen lisätuntien hyödyntämiseen alkuopetuksessa
• Tutkijatohtori Anne Tiermas, Itä-Suomen yliopisto: tiedonalakohtaisen lukutaidon opettaminen eri oppiaineissa
• Palvelupäällikkö Maria Pikkarainen, kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ja valmistavan opetuksen erityisopettaja Sanna Kaari,  Joensuun kaupunki: lukutaidon tukeminen tarinoin peruskouluun valmistavassa opetuksessa
• Väitöskirjatutkija Veera Kivijärvi-Lehvonen, Itä-Suomen yliopisto: Jokamaailmanlipas – sanataideidea kirjallisuuskasvatukseen