Lukutaito-ohjelma Kuntamarkkinoilla: lukutaito on jokaisen kuntalaisen osallisuuden edellytys

Lukutaito tukee työllisyyttä ja elinikäistä oppimista

Kansallisen lukutaitostrategian 2030 visiona on, että Suomesta tulee maailman monilukutaitoisin maa. Lukeva kunta -ohjelman tavoitteissa lukeminen ja monilukutaito ovat osa jokaisen kuntalaisen elämää: varhaiskasvatuksesta työelämään ja ikäihmisten arkeen. Keskeisiä lukutaitotoimijoita kunnissa ovat muun muassa neuvolat, varhaiskasvatus, oppilaitokset ja kirjastot. Eri toimijoiden yhteistyöllä on mahdollisuus vaikuttaa lukutaitomyönteiseen viestintään, yhteistyöhön, asenteisiin ja monilukutaitotyöhön. Näin vahvistetaan osallisuutta ja rakennetaan yhteistä, monikielistä lukemisen kulttuuria, joka tukee kuntalaisten oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Monilukutaito on myös työelämätaito. Kyky lukea, tulkita ja tuottaa monimuotoisia tekstejä on välttämätöntä niin työssä, opinnoissa kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Turun ja Espoon esimerkit osoittavat, miten paikallistasolla voidaan luoda konkreettisia ratkaisuja lukutaidon vahvistamiseksi: yhteistyöllä rakennetaan tasa-arvoisempia oppimisen polkuja opiskeluun ja työllistymiseen.

Turun tie lukutaitotyöhön – jokaiselle mahdollisuus työhön, kieleen ja osallisuuteen

Turun kaupunki rakentaa pitkäjänteisesti yhteistä lukutaitokulttuuria, johon kaupungin eri palvelualueet osallistuvat laajasti. Tavoitteena on parantaa kaikkien kaupunkilaisten lukutaitoa, jotta he voivat tehdä työtä, auttaa lapsiaan opiskelussa ja osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.

Turussa tunnistetaan lukutaidon merkitys osana hyvinvointia ja vastataan haasteeseen laatimalla kaksi uutta lukutaito-ohjelmaa: työikäisten työllisyyden tukemisen sekä kaikkien ikäryhmien maahan muuttaneiden lukutaito-ohjelma.

Heikko lukutaito on näkymätön este osallisuudelle ja näkyy monilla elämänalueilla – se voi estää palvelujen käyttöä ja vaikeuttaa työllistymistä. Siksi kunnissa on tärkeää tunnistaa heikkoa lukutaitoa aiheuttavat rakenteet, ja käynnistää laaja-alainen yhteistyö eri palvelualueiden välillä. Keskustelukulttuurin vahvistaminen on muutoksen mahdollistaja.

Hankkeen projektipäällikkö Tarumaija Aalto korostaa, että lukutaitotyö on ennaltaehkäisevää työtä, johon kunnan kannattaa panostaa. Tutkimusten mukaan lukutaitoiset ihmiset ovat terveempiä, työllistyvät helpommin ja heidän palkkakehityksensä on parempi. 

"Ilman lukutaitoa ei ole itsenäistä aikuisuutta”, Aalto muistuttaa.

Kirjasto yhdenvertaista lukutaitoa tukemassa – Espoon kaupunginkirjasto ja työelämätaitojen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Espoon kaupunginkirjaston johtava kirjastopedagogi Jertta Pomeranz on kehittänyt kirjaston ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä osana Kulps-kirjastopolun palveluja. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden opintoja ja työelämävalmiuksia sekä madaltaa kynnystä kirjaston käyttöön.

Kirjastoauton vierailut oppilaitoksissa tuovat kirjaston palvelut opiskelijoiden arkeen konkreettisesti ja tarjoavat mahdollisuuden kohdata erilaisia oppijoita.

“Auton mukana tuomme opiskelijoiden toivomaa aineistoa ja samalla iloa sekä yhteisöllisyyttä”, Pomeranz kertoo.

Yhteistyö ammatillisen koulutuksen opettajien ja opiskelijoiden kanssa on osoittanut, että lukutaitotyötä tarvitaan myös peruskoulun jälkeen. Esimerkiksi Omnian yrittäjyyden lukupiiri yhdistää liiketoiminnan opiskelijoiden liikeideoiden kehittämisen ja lukemisen – yrittäjätarinoista haetaan inspiraatiota ja opitaan samalla tiedonhakua ja kriittistä lukutaitoa.

Liiketoiminnan alan opettaja Jonna Haltia korostaa, että kirjastoyhteistyö on vahvistanut opiskelijoiden valmiuksia työelämässä pärjäämiseen ja edistänyt jopa valmistumista. 

“Lukutaitoa ei opita vain oppitunneilla, vaan sen harjoittaminen on osa kaikkea opiskelua ja työelämässä tarvittavaa viestintää”,  Haltia kuvaa.

Yhteinen tavoite: lukutaito jokaisen oikeutena

Turun ja Espoon esimerkit näyttävät, miten kansallista lukutaitostrategiaa voi toteuttaa käytännössä paikallisessa työssä. Lukeva kunta-, Lukeva varhaiskasvatus- ja Lukeva koulu -ohjelmien pohjalta kunnat voivat kehittää yhteistyötä, jossa esimerkiksi kirjasto, koulutus ja työelämä tukevat yhdessä lukemista ja oppimista. Lukutaidon vahvistaminen on keskeinen tehtävä kuntien sivistystyössä - jokaisella on oikeus lukea, oppia ja osallistua.