Lyhyet vaihtojaksot kasvattavat suosiotaan korkeakouluissa

Vuonna 2024 yhteensä 10 600 korkeakouluopiskelijaa lähti ulkomaanjaksolle osana opintojaan. Määrä on noin 600 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Mukaan on laskettu sekä pidemmät vaihtojaksot että lyhyemmät alle kolmen kuukauden jaksot. Nyt saatu kasvu tulee kokonaan lyhytkestoisista, alle kolmen kuukauden ulkomaanjaksoista, joiden suosio on koronapandemian jälkeen kasvanut. Vuonna 2024 lyhytkestoisia ulkomaanjaksoja tehtiin yhteensä 4 020. 

Korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuus on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä edellisvuosien tapaan eriytynyt. Yliopistoista toteutetaan pääosin pitkiä yli kolmen kuukauden ulkomaanjaksoja, kun taas ammattikorkeakouluissa korostuvat lyhyemmät jaksot. 

Mikäli tarkastellaan ulkomaanjaksojen määrää suhteessa saman vuoden uusiin opiskelijoihin, vastaa ulkomaanjaksoille lähteneiden määrä yliopistoissa 19 % ja ammattikorkeakouluissa 11 % uusien opiskelijoiden määrästä. Pudotus lähtöaktiivisuudessa on ollut erityisen suurta ammattikorkeakouluissa. Vuonna 2019 vastaava suhdeluku oli yliopistoissa 23 % ja ammattikorkeakouluissa 22 %. 

Lyhytkestoisia jaksoja tehdään paljon varsinkin ammattikorkeakoulusektorilla terveyden- ja hyvinvoinnin alalla. Yliopistoissa lyhytkestoiset liikkuvuusjaksot ovat selvästi harvinaisempia. Lyhyet jaksot ovat keskimäärin vajaan kuukauden mittaisia. Pitkäkestoisia eli vähintään kolmen kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja korkeakouluopiskelijat tekivät 6 600, mikä on lähes sama määrä kuin kahtena edellisenä vuonna. 

– Vaikka pitkäkestoiset ulkomaanjaksot ovat korkeakouluopiskelijoille edelleen tärkeä kansainvälistymisen väylä, on niiden määrä jäänyt erityisesti ammattikorkeakouluissa kauas koronapandemiaa edeltävästä tasosta, eikä suunta tunnu lähtevän kasvuun. Yliopistoissa pandemiaa edeltävä vuoden 2019 taso on jo lähes saavutettu. Parhaimmillaan vuonna 2016 yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa lähti ulkomaanjaksolle yli kolmeksi kuukaudeksi, kertoo erityisasiantuntija Irma Garam.

Nuoret naiset lähtevät aktiivisemmin ulkomaanjaksoille

Naisopiskelijat lähtevät ulkomaanjaksolle miehiä aktiivisemmin. Kaikista ulkomaanjaksolle lähtevistä 62 % on naisia, kun naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on 56 %. Lyhytkestoisissa jaksoissa naisten osuus on tätäkin suurempi, mikä voi johtua muun muassa siitä, että lyhyitä ulkomaanjaksoja tehdään paljon naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla. 

Yli puolet (53 %) ulkomaanjaksolle lähtevistä opiskelijoista on alle 25-vuotiaita. Lyhytkestoisille alle kolmen kuukauden mittaisille jaksoille lähtee enemmän myös vanhempia opiskelijoita. 

Ammattikorkeakouluissa suurimmat liikkuvuusmäärät ovat isoilla aloilla kuten kaupallisella alalla sekä terveys- ja hyvinvointialalla. Suhteessa uusien opiskelijoiden määrään aktiivisimpia ulkomaanjaksolle lähtijöitä ovat kuitenkin kasvatusalan, taide- ja kulttuurialan sekä palvelualojen opiskelijat. 

Yliopistoissa eniten ulkomaanjaksolle lähtijöitä on niin ikään kaupallisella alalla sekä tekniikan aloilla. Suhteessa opiskelijamäärään aktiivisimpia liikkujia yliopistoissa ovat kaupallisen alan, taide- ja kulttuurialojen sekä yhteiskunnallisen alan opiskelijat. Yliopistoissa yli kolmen kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat lyhyitä suositumpia kaikilla aloilla. 

– Tavoitteena on kaikkien opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen, jotta nykyistä useampi korkeakouluopiskelija voisi hankkia kansainvälistä osaamista osana opintojaan. Tämä edellyttää korkeakouluilta sitoutumista opiskelijaliikkuvuuden sisällyttämiseen osaksi opinto-ohjelmia sekä opiskelijoiden systemaattiseen kannustamiseen ja neuvontaan, kertoo vastaava asiantuntija Anni Kallio. 

Euroopan asema vaihto-opiskelun kohdealueena on vahvistunut

Vuonna 2024 yhteensä 11 070 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa saapui Suomeen eli jonkin verran enemmän kuin täältä lähti ulkomaille. Saapuvien opiskelijoiden määrä on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Suomeen saapuvienkin osalta painopiste on siirtynyt aikaisempaa enemmän lyhytkestoisiin ulkomaanjaksoihin, vaikka pitkäkestoiset ovat edelleen selvänä enemmistönä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle saapui 8 160 opiskelijaa ja lyhytkestoiselle jaksolle 2 910 opiskelijaa. 

Eurooppa on vahvistanut asemaansa vaihto-opiskelun kohteena. Eurooppaan suuntautui 74 % pitkistä vaihtojaksoista vuonna 2024, kun taas Aasiaan 16 %. Vuonna 2019 Euroopan osuus oli 68 % ja Aasian 17 %. Opiskelijaliikkuvuuden suurimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Ranska ja Alankomaat.
Suomeen saapuvista ulkomaanjaksoista Euroopan osuus on pysynyt ennallaan. Vuonna 2024 79 % pitkäkestoiselle jaksolle saapuvista opiskelijoista tuli Euroopasta, suurimpina lähtömaina Saksa, Espanja, Ranska ja Italia.

Suosituimmat kohde- ja lähtömaat ovat pysyneet suurelta osin ennallaan, vaikka myös globaali tilanne heijastuu opiskelijaliikkuvuuteen.  Selkeimmät muutokset ovat Kiinan putoaminen pienemmäksi kohde- ja lähtömaaksi verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Myös Venäjän häviäminen kohde- ja lähtömaitten listalta on suuri muutos.

Virtuaalinen liikkuvuus yleistyy ja kansainvälinen harjoittelu vähenee

Virtuaalinen osio osana kansainvälistä liikkuvuusjaksoa on yleistynyt viime vuosina. Vuonna 2024 jo 12 % kaikista Suomesta ulkomaille suuntautuvista jaksoista sisälsi virtuaalisesti toteutetun jakson. Tämä on 320 jaksoa enemmän kuin edellisenä vuonna. 

Käytännössä virtuaalisia osioita toteutetaan aina osana lyhytkestoista liikkuvuusjaksoa. Yleisin tapa on osallistua mukaan Erasmus+ -ohjelman rahoittamille monimuotoisille intensiivikursseille. Valtaosa näistä virtuaalisista osioista toteutetaan ammattikorkeakouluissa.

Valtaosa (84 %, 9 000 jaksoa) ulkomaanjaksoista on opiskelijavaihtoa eli opiskelija menee ulkomaiseen korkeakouluun opiskelemaan. Kansainväliselle harjoittelujaksolle lähti 1 600 opiskelijaa vuonna 2024.

Kansainvälisen harjoittelun lukumäärä ja osuus ulkomaanjaksoista on laskenut edellisvuoteen verrattuna. 68 % pitkäkestoisista ja 64 % lyhytkestoisista ulkomaanjaksoista Suomesta ulkomaille tehtiin Erasmus+-ohjelman kautta ja sen rahoittamana. Saapuvissa ohjelman osuus on 76 % pitkissä ja 61 % lyhyissä ulkomaanjaksoissa. Erasmus+-ohjelman osuus on kasvanut erityisesti lyhytkestoisissa jaksoissa.  

Lisätietoja

Anni Kallio
Vastaava asiantuntija (Kv-korkeakouluyhteistyö)
+358 295 338 696
anni.kallio [at] oph.fi (anni[dot]kallio[at]oph[dot]fi)

Irma Garam
Erityisasiantuntija (tilastot)
+358 295 338 549
irma.garam [at] oph.fi (irma[dot]garam[at]oph[dot]fi)