Minne menet, ammatillisen koulutuksen digipedagogiikka?
Tilaisuuden avasi Opetushallituksen yksikön päällikkö Marko Aaltonen, joka nosti puheenvuorossaan esiin ammatillisen koulutuksen kehittämisen tilannekuvaa. Hän paljasti myös käyneensä tekoälyn kanssa keskustelua siitä, mitä digipedagogiikka on ja totesi, että tekoälyn antamien vastausten perusteella se on muun muassa yhteisöllistä ja oppijalähtöistä pedagogiikkaa.
Ajasta ja paikasta riippumattomien verkko-opintojen kehittäminen
Digipedagogi, FT Sanni Suominen Riveriasta on väitöskirjatutkimuksessaan tutkinut asynkronista, eli ajasta ja paikasta riippumatonta verkko-opetusta, jonka suunnittelu aloitetaan aina kohderyhmäanalyysilla. Hän totesi keräämänsä aineiston perusteella, että opiskelijoille on esimerkiksi tärkeää voida kysyä verkko-oppimisympäristössä neuvoa verkko-opettajalta chatin kautta, ja että opiskelijat kokivat haastavaksi esimerkiksi pilvipalveluun tallennetun tiedoston käyttöoikeuksien jakamisen tietyille henkilöille.
Ohjeet, tuki ja ohjaus on rakennettava verkko-oppimisympäristöön aina etukäteen valmiiksi. Jos opiskelija tuntee, ettei osaa jotain, hänelle tulee olla heti saatavilla kyseiseen asiaan liittyvä ohjemateriaali. Verkko-opintoja kannattaa poluttaa monipuolisesti.
Polutusta voidaan tehdä muun muassa alan, taitotason, kertaustarpeen ja jatko-opintotoiveen perusteella. Esimerkiksi matematiikan verkko-opintoon Suominen on rakentanut kolme taitotasoa, jolloin opiskelija voi lähteä jopa alakoulutasolta liikkeelle. Verkko-opinnoissa olisi hyvä välillä pysäyttää opiskelijan eteneminen välikysymyksillä, jotta varmistutaan asian sisäistämisestä. Vaikka esimerkiksi monivalinta ei ole motivoivin, niin se toimii välittömän palautteen näkökulmasta hyvin. Sanni kumosi esityksessään väitteen, että amis ei kertaisi. Hän totesi, että kertaamisen mahdollisuus on erittäin tärkeä osa verkkokurssia ja enemmistö opiskelijoista hyödynsi kertauspolkua. Yhtenäinen verkko-opintojen kokonaisuus (esim. samanlainen ulkoasu opintokokonaisuudesta riippumatta) puolestaan auttaa opiskelijaa keskittymään olennaisen substanssin hankkimiseen.
Opiskelijalähtöinen oppimisanalytiikka
Verkostotapaamisessa digipedagogiikan lehtori, FT Satu Aksovaara Jyväskylän ammatillisesta opettajakorkeakoulusta kertoi väitöskirjatutkimuksestaan “Kohti oppijakeskeistä oppimisanalytiikkaa”. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden heterogeenisyys ja moninaiset taustat edellyttävät opiskelijalähtöisiä ratkaisuja ja uudenlaista pedagogiikkaa. Aksovaaran mukaan oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää oppimisen muotoilussa ja opiskelijaymmärryksen kasvattamisessa. Keskeistä onkin ottaa opiskelijat mukaan analytiikan suunnitteluun. Oppimisanalytiikka toimii parhaimmillaan osana oppimisprosessia, jolloin se voi tarjota tietoa paitsi opettajalle myös opiskelijalle oppimisen etenemisestä, opiskelijoiden kohtaamista haasteista. Samalla oppimisanalytiikka toimii opetuksen kehittämisen välineenä.
Kerättävä data voi olla passiivista (palautuspäivämäärät, kirjautumismäärät), mutta se ei kerro oppimisesta ja osaamisesta mitään. Aktiivisesti tuotettu data taas on Aksovaaran mukaan tunteiden ja kokemusten keräämistä esimerkiksi itsearviointikyselyjen kautta. Tällöin ei tuoteta vain tietoa opettajalle, vaan tieto pysäyttää opiskelijan miettimään, millaisia tunteita ja kokemuksia opiskelu on herättänyt. Digitaalisessa oppimisympäristössä olisi hyvä olla mahdollisuus varata esimerkiksi Teams-ohjausaika opettajalle. Tällöin tulokset olisivat välittömästi hyödynnettävänä. Kun oppimisanalytiikan perustana toimiva data on sidottu oppimisprosessiin, se tuottaa tietoa eri osapuolille ja sen avulla voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Aksovaara muistutti, että analytiikkaa kannattaa kerätä käytössä olevan oppimisalustan sisällä niitä vaihtoehtoja hyödyntäen, joita alusta tarjoaa.
Digitaalisen osaamisen valinnaiset tutkinnon osat ja muuta ajankohtaista
Ajankohtaiset asiat ammatillisen koulutuksen digitalisaation edistämisestä käytiin läpi yli-insinööri Tomi Ahokkaan sekä Opetusneuvoksien Minna Taivassalon ja Sanna Laihon johdolla. Digitaalisen osaamisen ja vihreän siirtymän valinnaiset tutkinnon osat on hyväksytty ja ne lisätään ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin vuosien 2025–2027 aikana. Uusilla tutkinnon osilla vahvistetaan digikyvykkyyden, kokeilukulttuurin ja vihreän siirtymän osaamista sekä tuetaan digivihreän siirtymän toteutumista eri ammattialoilla.
Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa - lainsäädäntö ja suositukset -kokonaisuus julkaistaan keväällä. Tilaisuudessa käytiin läpi muun muassa tekoälyosaamisen eri näkökulmia ja tehtiin yhteenvetoa myös ammatillisen koulutuksen digikyvykkyyskyselyn tekoälyn käyttöön liittyvistä vastauksista. Osallistujille tiedotettiin maksuttomasta tapahtumasta “Oppimisen ja osaamisen tulevaisuuksia tekoälyn aikakaudella”, jonka Opetushallitus järjestää yhteistyössä ITK-organisaation kanssa Tampere-talossa 23.4.2025.