OECD-raportti: Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus vauhdittaa vihreää siirtymää

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on selvittänyt vuosina 2023–2025 vihreän siirtymän toteutumista suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ja antanut suosituksia koulutusjärjestelmän kehittämiseksi.

Vihreän siirtymän tavoitteena on rakentaa ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta, joka tukee talouskasvua ja ihmisten hyvinvointia. Tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä, luonnonvarojen säästämistä ja uusiutuvien ratkaisujen käyttöönottoa.

OECD:n raportin mukaan Suomen osaamisperusteinen ammatillinen koulutus tukee tätä tavoitetta jo nyt monin tavoin. Se edistää energiatehokkaita ja resurssiviisaita toimintatapoja eri aloilla ja kouluttaa osaajia muun muassa akku- ja vetyteollisuuteen. 

Samalla raportti korostaa, että ammatillista koulutusta on kehitettävä edelleen, jotta se voi vastata esimerkiksi kiertotalouden ja vähäpäästöisten teknologioiden kasvavaan kysyntään. Koulutuksen on oltava joustavaa ja ajankohtaista, opinto-ohjauksessa pitäisi tuoda esiin vihreän siirtymän tarjoamat uramahdollisuudet ja opettajia tulisi tukea uusien sisältöjen opettamisessa. 

Raportti pohjautuu eri maiden välisiin vertailuihin, Suomen kansallisten dokumenttien analysointiin sekä koulutuksen järjestäjien, työmarkkinajärjestöjen, tutkijoiden ja opetus- ja työvoimahallinnon edustajien haastatteluihin. Raportti on osa OECD:n laajempaa ammatillisen koulutuksen tutkimusta. Opetushallitus toimi selvitystyön kansallisena yhteystahona.

Uusi teknologia ja osaamisluokittelut tukevat tutkintojen ajantasaisuutta 

Suomessa on 160 ammatillista tutkintoa ja yli 3 000 tutkinnon osaa. Tämä laajuus tekee tutkintojen päivittämisestä haastavaa erityisesti siksi, että vihreä siirtymä muuttaa osaamistarpeita nopeasti eri aloilla.

Raportti esittää, että tutkintojen reagointikykyä työmarkkinoiden vaatimuksiin voidaan parantaa ottamalla käyttöön uudet osaamisen luokittelut. 

– Tutkinnon osien luokittelu ammatilliseen erityisosaamiseen, laaja-alaiseen ammatilliseen osaamiseen sekä perustaitoihin auttaa tunnistamaan, mitkä osat vaativat tiheämpää tarkastelua ja mitkä voidaan päivittää harvemmin. Esimerkiksi teknologian kehittyessä erityisosaamista vaativat sisällöt voivat vaatia päivitystä, kun taas perustaidot pysyvät vakaampina, yli-insinööri Tomi Ahokas arvioi.  

Lisäksi raportti kannustaa hyödyntämään tutkintojen kehittämistyössä uusinta teknologiaa, kuten tekoälyä, koneoppimista ja big data -analyysia.

– Olemme jo kokeilleet tutkintojen perusteiden uudistamisessa tekoälyavusteisia menetelmiä ja kokemukset ovat olleet lupaavia. Tavoitteenamme on, että voimme jatkossa hyödyntää valmistelussa entistä kattavampaa tietopohjaa ja vastata nopeammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin, Ahokas jatkaa.

Pienet osaamiskokonaisuudet tekevät ammattitaidon kehittämisestä joustavaa ja kohdennettua

Suomessa joka neljäs ammatillisen koulutuksen suorittanut nuori työskentelee ammateissa, joissa vihreä siirtymä muuttaa työn sisältöä tai lisää osaajien kysyntää. Jotta osaajapulaa ja kohtaanto-ongelmia voidaan ehkäistä, tarvitaan joustavia koulutusratkaisuja eri-ikäisille ja eri aloilla työskenteleville.

Erikoisammattitutkinnot on perinteisesti suunnattu jo työelämässä toimiville ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan tai siirtyä uusiin tehtäviin. Raportti esittää, että tutkintoja tarjottaisiin aiempaa laajemmin myös nuorille ja niitä lisättäisiin erityisesti teknisille aloille, joilla vihreän siirtymän vaikutukset ovat merkittäviä. 

Myös yksittäisiä tutkinnon osia eli pieniä osaamiskokonaisuuksia tulisi hyödyntää ammatillisessa koulutuksessa nykyistä kattavammin, sillä ne tukevat joustavaa ja kohdennettua osaamisen kehittämistä.

– Esimerkiksi tänä vuonna käyttöön otetut vihreän siirtymän tutkinnon osat ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tarjoavat konkreettisia väyliä oppia kestävän kehityksen käytäntöjä ja kiertotalousratkaisuja, opetusneuvos Anne Liimatainen kertoo. 

Ohjaus auttaa tunnistamaan vihreän siirtymän uramahdollisuudet 

Uraohjauspalveluilla on keskeinen rooli siinä, miten nuoret, ammatinvaihtajat ja osaamistaan päivittävät löytävät vihreän siirtymän tarjoamat uramahdollisuudet, uudet työtehtävät ja niihin johtavat koulutuspolut. Raportin mukaan uraohjauksessa tulisi olla selkeästi esillä vaihtoehtoja, joihin niin perusopetuksen päättävien kuin ammatissaan etenevien kannattaisi kouluttautua. 

Myös ammatillisen koulutuksen opettajilla on ratkaiseva rooli opiskelijoiden ohjaamisessa, jotta he ymmärtävät vihreän siirtymän merkityksen tulevissa työtehtävissään. Raportti haastaa pohtimaan, miten vihreän siirtymän ammattilaisia saataisiin siirtymään opetustehtäviin.

Ammattialakohtaisen sisällön lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajat vaikuttavat opetusmenetelmillään ja -käytännöillään. Siksi vihreä siirtymä tulisi sisällyttää osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutuksia.  

Lisätiedot:

Opetusneuvos Anne Liimatainen 
anne.liimatainen [at] oph.fi

Yli-insinööri Tomi Ahokas
tomi.ahokas [at] oph.fi