Opettajasta opettaja, politiikan tutkijasta insinööri – SIMHE auttaa juurtumaan työelämään Suomessa
Kun Fatma Köktan muutti vuonna 2019 Turkista Suomeen, hän oli jo opettanut 13 vuotta yläkoululaisille fysiikkaa, biologiaa, kemiaa ja matematiikkaa.
Nyt hän on juuri valmistunut Suomessa maisteriksi ja on työkokeilussa jyväskyläläisessä Palokan koulussa. Tauon jälkeen hän on siis jälleen päässyt tekemään sitä, mistä pitää: opettaa kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa.
Tie ei ole ollut aivan yksinkertainen: hänen tutkintonsa rinnastettiin suomalaiseen alempaan korkeakoulututkintoon, joten opettajan pätevyyden saadakseen hänen piti suorittaa maisterin opinnot ja kymmenen opintopisteen verran pedagogisia opintoja. Maisteriohjelmaan tarvittiin myös riittävää suomen kielen taitoa.
Ensin hän opetteli suomea kotoutumiskoulutuksessa, ja oman alan sanastoa hän oppi, kun hän pääsi mukaan Jyväskylän yliopiston SIMHE-ohjaukseen. SIMHE on useiden korkeakoulujen ohjelma, jolla korkeasti koulutettuja Suomeen tulijoita ohjataan koulutukseen ja työelämään.
”Opin lisää suomea ja ymmärsin paremmin suomalaista koulutusjärjestelmää, akateemista ympäristöä ja hakuprosesseja”, Köktan sanoo.
"Harjoittelimme puhumista esimerkiksi vlogien, esitysten ja parikeskustelujen avulla. Lukemisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen taitoni kehittyivät paljon, kun kirjoitimme esseitä ja referaatteja sekä kuuntelimme paljon puhekieltä”, Köktan sanoo.
Työkokeilun ohella Köktan opettaa kansalaisopistossa turkin kieltä ja ruokakulttuuria. Hän on hakenut opettajan töitä, ja saikin jo yhden paikan, mutta se oli niin kaukana kotipaikkakunnalta Jyväskylästä, että Köktan ei lasten koulun tähden halunnut muuttaa niin pitkälle.
"Haluaisin kyllä työskennellä omalla alallani. Pidän opettamisesta ja haluan taas olla opettaja", hän sanoo.
Asiakkaat ovat motivoituneita
Suunnittelija Marita Häkkinen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että SIMHE-asiakkaat ovat hyvin motivoituneita.
”Heillä on myös usein yllättävän paljon ennakkotietoa esimerkiksi niistä opinnoista, joihin he haluavat hakeutua."
Tyypillisesti asiakkailla on jo aiempi korkeakoulututkinto, ja monilla on pitkiäkin työuria Suomen ulkopuolella.
”Mutta sitten on isoja haasteita siinä, että ei meinaa päästä opintoihin tai tarvitsee täydentää osaamista. Toisille ei löydy harjoittelupaikkoja tai työpaikkoja", Häkkinen kuvaa.
Häkkinen tarjoaa asiakkailleen perusteellista neuvontaa opintojen ja uran suunnittelun suhteen, joko etänä tai kasvotusten.
”Aika usein ihminen haluaa tietää, tarvitseeko hän virallisen tunnustamispäätöksen aiemmasta tutkinnosta esimerkiksi Opetushallitukselta tai Valviralta, ja sitten käydään sitä prosessia alustavasti läpi", Häkkinen sanoo.
”Ja monet tarvitsevat suomen kielen opintoja työllistymisen tueksi.”
Osa SIMHE-asiakkaista päätyy opiskelijoiksi Jyväskylän yliopistoon, ja silloin heistä saattaa tulla Häkkiselle niin sanottuja Integra-asiakkaita, eli hän tarjoaa toisen ohjelman puitteissa ohjausta esimerkiksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekoon.
Voi myös vaihtaa alaa
Jokaisen Suomeen tulevan asiantuntijan polku on erilainen, ja välillä alan vaihto houkuttelee. Niin kävi afganistanilaiselle Faiza Ahmadille, joka oli ennen Suomeen tuloa opiskellut viisi vuotta Turkissa yliopistossa politiikkaa ja kansainvälisiä suhteita.
Alun perin hänen tarkoituksensa oli tulla vaihto-opiskelijaksi, mutta kun paluu kotimaahan osoittautui liian vaaralliseksi, hän päätti jäädä Suomeen. Hän sai työpaikan ja opetteli suomea, ja hakeutui lopulta Karelia-ammattikorkeakoulun SIMHE-neuvontaan. Siellä hän oppi lisää suomea, ja valmentaja neuvoi häntä käytännön asioissa ja kertoi, millaisia koulutusvaihtoehtoja oli tarjolla. Sitä kautta Ahmadi pääsi myös valmentavaan koulutukseen, joka tarjoaa maahan tulleille apuja kohti korkeakoulua.
”Siellä harjoiteltiin työryhmissä työskentelyä ja opetettiin muun muassa Moodlen, Excelin ja Wordin käyttöä ja matematiikkaa. Etenkin matematiikan ja suomen kielen opetuksesta oli minulle paljon apua”, Ahmadi sanoo.
Nyt hän opiskelee ensimmäistä vuotta konetekniikan insinöörikoulutuksessa Karelia-ammattikorkeakoulussa. Yhteiskuntatieteilijä halusi vaihtaa alaa konetekniikkaan, sillä uuden oppiminen houkutteli, ja hänestä tuntui, että työpaikan löytäminen tekniikan alalta olisi helpompaa.
”En puhu suomea kovin hyvin, joten päätin valita konetekniikan, koska sillä alalla ei tarvitse niin paljoa kielitaitoa", hän sanoo.
Ahmadi epäilee, että olisi voinut päästä korkeakouluun ilman SIMHE-palveluita, mutta vaikeaa se olisi ollut.
”Melkein mahdotonta, kun en tiennyt oikein, miten korkeakouluun olisi päässyt. On hyvä, että SIMHE on olemassa ja tukemassa maahanmuuttajia."
Opintojen jälkeen Ahmadi haluaisi saada alan töitä, mielellään Joensuusta, mutta jos se ei onnistu, niin Tampereelta, Espoosta tai Helsingistä.
Kielikursseja voisi olla enemmänkin
SIMHEn avulla Ahmadi sai B1-tason suomen kielen taidon, mikä oli edellytys valmentavaan koulutukseen. Opiskelu suomeksi ei aina suju ilman kommelluksia.
”Ymmärrän opettajia ihan hyvin, mutta luokkakavereita en aina ymmärrä”, hän sanoo. ”Se vaikuttaa välillä itsevarmuuteenkin, mutta hyvin mä olen pärjännyt täällä.”
Välillä hän vaihtaa opiskelukavereiden kanssa englantiin, mutta pyrkii puhumaan suomea niin paljon kuin mahdollista.
”Mun iso tavoitteni on, että pääsen töihin ja pärjään elämässä."
Myös Fatma Köktan korostaa kielenoppimisen tärkeyttä. Hän toivoo, että etenkin edistyneempiä suomen kielen kursseja olisi tarjolla enemmän. Maisteriohjelmiin vaaditaan usein kaikilta osa-alueilta hyvää kielitaitoa.
"C1- ja C2-tason kursseja on Suomessa hyvin vaikea löytää”, hän pahoittelee.
”Tällaiset jatkokurssit olisivat suureksi avuksi monille korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, jotka haluavat edetä opinnoissaan ja työurallaan Suomessa."
Verkosto auttaa palvelujen tarjoajia
Marita Häkkinen korostaa verkostoitumisen merkitystä palvelujen tarjoajille. Jyväskylässä toimii esimerkiksi International House Jyväskylä, jonka työllistymispalveluihin hän voi ohjata asiakkaitaan.
Kansallisesti Häkkinen istuu myös Opetushallituksen SIMHE-ohjausryhmässä.
”Verkosto on ollut erinomaisen tärkeä työn tukena, ja se laajentaa meidän perspektiiviä myös kansalliseen koulutuspolitiikkaan ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan", Häkkinen sanoo.
Hänestä verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää nyt, kun esimerkiksi kotoutumispalvelujen resursseja on leikattu. Kun alan korkeakoulut ja muut toimijat tuntevat toisensa, asiakkaat pystytään helpommin ohjaamaan oikeaan paikkaan.
”Kun verkosto toimii tehokkaasti, se pystyy pikkaisen taklaamaan kavenneita resurssejakin."
Häkkinen kertoo, että tarve SIMHE-palveluille on kasvussa: Suomeen on tullut yhä enemmän korkeakoulutettua väkeä, ja heidät olisi hyvä saada juurtumaan suomalaiseen työelämään. Häkkinen toivoo myös, että tietoisuus palveluista leviäisi laajalle, sillä kenellä tahansa saattaa olla ulkomailta muuttanut työkaveri tai kaverin kaveri, joka voisi hyötyä SIMHE-palveluista.
”Meidän työelämämme kaipaa erittäin paljon monimuotoisuutta. Meillä on eri puolelta maailmaa tulleita ihmisiä, ja kun he pääsevät täällä töihin, uskon että se tuo meille myös sitä kaivattua kasvun potentiaalia, innovaatioita ja yhteisöllistä hyvinvointia."
Häkkinen toivoo, että tämä muistettaisiin yritysten lisäksi julkisella sektorilla. Suomessa on paljon esimerkiksi opetusalan ja terveydenhuollon osaajia, jotka olisi syytä saada työelämään.
”Kaikkia mahdollisia syrjinnän rakenteia pitäisi purkaa."
Teksti: Esa Salminen