Opetushallituksen uusi Koulutuspulssi rakentaa tilannekuvaa koulutuksen ilmiöistä ja kerää kokemuksia arjesta

Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilainen: osallistu Koulutuspulssiin kertomalla arjen kokemuksista

Yksi tärkeä osa Koulutuspulssia ja sen avulla rakennettavaa tilannekuvaa on kerätä tietoa ja kokemuksia ketterästi kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilta siitä, miten erilaiset ilmiöt näkyvät omassa työssä.

Tässä ensimmäisessä Koulutuspulssissa tarkastelemme koulutususkoon liittyviä tekijöitä. Koulutususko on keskeinen tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentaja: Luottamus koulutuksen voimaan vaikuttaa osaltaan paljon siihen, miten toiveikkaasti lapset, nuoret ja koko yhteiskunta suhtautuvat tulevaisuuteen. 

Tutustu siihen, miltä koulutususko näyttää tutkitun tiedon valossa ja kerro meille miten koulutususko näkyy työsi arjessa. Voit vastata kyselyyn 5.9.2025 asti.

Kerromme kyselyn tuloksista Koulutuspulssi-uutiskirjeessä. Uutiskirjeen pääset tilaamaan suoraan sähköpostiisi. Pulssikirje ja kysely toimitetaan suoraan sähköpostiisi noin neljä kertaa vuodessa. Koulutuspulssi-uutiskirje sisältää katsauksen koulutuksen ajankohtaisiin ilmiöihin sekä mahdollisuuden vastata lyhyeen pulssikyselyyn aiheeseen liittyen.

Lapset ja nuoret luottavat koulutukseen

Koulutususko on ollut Suomessa vahvaa, ja koulutus on nähty tienä hyvään tulevaisuuteen. Luottamus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin on kuitenkin koetuksella, oppimistulokset ovat heikentyneet ja alueelliset sekä väestöryhmien väliset erot kasvaneet. 

Lasten ja nuorten luottamus koulutukseen on edelleen vahvaa. Valtaosa nuorista uskoo, että löytää työelämästä itselleen sopivan paikan ja että hyvä koulutus takaa pysyvän työn. Poikien luottamus on tyttöjä vahvempaa. (Nuorten tulevaisuusraportti 2025, Nuorisobarometri 2024)

Lukiolaisbarometri ja Amisbarometri tukevat tätä tulosta:

• Lukiolaisbarometrin vastaajista 71 prosenttia uskoi, että lukio-opiskelu auttaa saavuttamaan tavoitteita elämässä.
• Amisbarometrissa 71 prosenttia vastaajista uskoi siihen, että työllistyy opiskelemalleen alalle.

Suuri osa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista myös suunnittelee hakevansa jatko-opintoihin. (Lukiolaisbarometri 2024, Amisbarometri 2024) 

Kuva: Opetushallitus

Valtaosa lapsista ja nuorista pitää koulunkäynnistä, mutta innostus on ollut laskussa

Edellisen Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan suuri osa lapsista ja nuorista suhtautui koulunkäyntiin positiivisesti ja koki opiskelun merkityksellisenä. Erityisen positiivisesti opiskeluun suhtautuivat ammatillisen koulutuksen opiskelijat. 

Huolimatta enemmistön myönteisestä asenteesta, kouluinnostusta kokeneiden oppilaiden määrä oli vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä laskussa sekä ala- että yläkouluissa. 

Myös koulunkäynnistä pitävien määrä oli laskussa kaikilla muilla koulutusasteilla paitsi ammatillisessa koulutuksessa. Yläkoulun oppilaista vain 15 prosenttia koki kouluinnostusta, mutta samalla kuitenkin 73 prosenttia vastaajista ei kokenut opintojen merkityksen vähentyneen. 

Seuraavan Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan syyskuussa 2025, jolloin näemme, miten tilanne on kehittynyt. Huoli koulumotivaatiosta on tällä välillä noussut kuitenkin esiin muissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n vuonna 2024 toteuttamissa lukio- ja ammatillisen koulutuksen ilmapuntarikyselyissä opettajat toivat esiin huolensa heikentyneestä opiskelumotivaatiosta ja opiskelijoiden heikentyneistä elämänhallinta- sekä vuorovaikutustaidoista.

Kuva: Opetushallitus

Riittävä tuki oppimiselle on tärkeää

Jotta suomalaisten lasten ja nuorten koulutususko pysyy vahvana, on tärkeää huolehtia siitä, että koulutus on laadukasta ja oppimisen tuki riittävää. 

Tuoreimman Kuntalaistutkimuksen (2024) mukaan suomalaiset ovat pääosin erittäin tyytyväisiä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen laatuun. Samassa tutkimuksessa lukiokoulutuksen laatu sai ennätyksellisen korkean arvion.

Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan valtaosa alakoulun oppilaista ei ollut kokenut merkittäviä vaikeuksia lukemisessa, laskemisessa tai kirjoittamisessa. Yläkoulussa suurin osa oppilaista koki saaneensa tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Erityisesti pojat kokivat vähemmän vaikeuksia koulunkäynnissä ja oppimisessa sekä olivat mielestään saaneet riittävästi tukea. 

Myös ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa suurin osa opiskelijoista kokee, että on saanut riittävästi tukea oppimiseen (Amisbarometri 2024, Lukiolaisbarometri 2024).

Tuoreessa Vanhempainliiton Vanhempien barometrissa (2025) kuitenkin nousee huoli tuen riittävyydestä: 23 prosenttia barometriin vastanneista vanhemmista kertoi lapsensa saavan tehostettua tai erityistä tukea, mutta vain 55 prosenttia vastaajista piti tuen määrää riittävänä. 

Oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa 1.8.2025 alkaen ja ammatillisessa koulutuksessa vuotta myöhemmin, 1.8.2026 alkaen. Tavoitteena on selkeyttää oppimisen tukea ja yhtenäistää oppimisen tuen jatkumo esiopetuksesta toiselle asteelle. Keskeisenä lähtökohtana on siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen.

Kuva: Opetushallitus

Lisätietoja