Opetushallitus tuottaa oppimateriaaleja pienten kohderyhmien tarpeisiin
Opetushallituksen oppimateriaalikustantamo, OPH Oppimateriaalit, tuottaa materiaalia suomeksi ja ruotsiksi pääsääntöisesti perusasteelle ja toiselle asteelle. Valikoimassamme on tällä hetkellä noin 400 tuotetta esimerkiksi kielten ja katsomusaineiden opetukseen, pienille ammattialoille, erilaisiin tuen tarpeisiin ja maahanmuuttotaustaisten oppijoiden opetukseen. Näihin sisältyy sekä painettua että digitaalista oppimateriaalia, opettajan aineistoja ja äänitteitä sekä muita tukimateriaaleja. Uusia avauksia ovat muun muassa digikirjat logistiikka-alalle sekä lukion ortodoksisen ja islamin uskonnon opetukseen. Oppimisalustallamme on vastikään julkaistu myös ensimmäinen ruotsinkielinen tuote.
Oppimateriaalikustantamomme ei tavoittele voittoa, vaan työmme päämääränä on lisätä oppimisen yhdenvertaisuutta. Vähälevikkisten oppimateriaalien tuottamiseen hyödynnetään valtion talousarvioesityksen mukaista hintatukea. Tuen avulla voimme pitää oppimateriaaliemme myyntihinnat kohtuullisella tasolla. Toiminnastamme kolmasosa rahoitetaan hintatuella ja loput myyntituotoilla.
Kustannustoimintamme perustana on koulutusta koskevien tilastojen lisäksi opettajilta eri tavoin kerätty tieto oppimateriaaleja koskevista tarpeista ja toiveista. Teemme erilaisia kyselyitä, haastatteluja ja kartoituksia, mutta tietopohja täydentyy myös ihan arkisissa kohtaamisissa asiakkaidemme kanssa.
– Monesti prosessi alkaa kuitenkin oman talon väen haastattelulla: Opetushallituksen opetusneuvoksilla on kontakteja kentälle ja sitä kautta laajasti ymmärrystä asiakkaiden tarpeista, sanoo Kaija Pirinen, yksi Opetushallituksen oppimateriaalipäälliköistä.
Perusopetuksen suosikkina pysyy painettu, selkokielinen oppikirja
Tuorein tarvekartoitus, jota käytetään vuosien 2025–2028 kustannusohjelman suunnittelussa ja aiheiden priorisoinnissa, on nyt loppusuoralla. Sen kohteena ovat olleet sekä perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen opettajat, joista osa on vastannut kyselyyn ja osaa on haastateltu. Kaikkiaan mukana on ollut yli 600 opettajaa.
Pohjatietoa saimme laajemmasta oppimateriaalikartoituksesta, johon vuonna 2020 osallistui 1 500 esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen opettajaa ja rehtoria sekä kuntien koulutussektorin virkamiestä: saimme vanhemmista tuloksista apua mm. oppiaineiden ja alojen sekä haastateltavan joukon rajaamiseen.
Nyt keskityimme kartoittamaan oppimateriaalitarpeita reaaliaineiden tuen tarpeisiin ja suomi- tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Selvisi, että suomenkielisissä kouluissa kaivataan erityisesti historian ja yhteiskuntaopin, ruotsinkielisissä taas evankelis-luterilaisen uskonnon sekä ruotsi toisena kielenä -opetuksen materiaaleja.
Jo pidempään on ollut tiedossa myös se, että suomenkielisessä aikuisten perusopetuksessa tarvitaan matematiikan oppimateriaalia.
– Vanhemman kartoituksen perusteella tiesimme, että perusopetuksen opettajien kestosuosikkina on ja pysyy painettu, selkokielinen oppikirja, josta tukea tarvitsevat oppilaat ja opiskelijat hyötyvät eniten. Tämä tieto sai nyt vahvistusta, sanoo Pirinen.
Ammatillisen koulutuksen materiaaleissa visuaalisuus on tärkeää
Ammatillisen koulutuksen opettajilta kysyttiin tarpeista pienillä aloilla, joilla ei ole vielä lainkaan oppimateriaalia tai joilta puuttuu esimerkiksi riittävän käytännön läheinen materiaali. Kyseessä ovat ammatillisten perustutkintojen pakolliset tutkinnon osat.
Tähän mennessä saadut tiedot vahvistavat vuoden 2020 oppimateriaalikartoituksessa muodostunutta kuvaa siitä, millaista materiaalia opettajat pitävät hyvänä: selkokielisyys on valttia myös ammatillisessa koulutuksessa. Hyvä materiaali on havainnollista, huomioi eriyttämistarpeita ja sisältää runsaan tehtävävalikoiman. Opettajat kokivat tärkeiksi myös monikanavaisuuden, äänitteet ja kuvatuen.
– Nykyiset tarjolla olevat painetut kirjat ovat kalliita hankkia eivätkä aina sovi sellaisenaan opiskelijoille tai käytännön harjoitteluun. Opettajat kertovat käyttävänsä painettuja kirjoja lähinnä omana taustamateriaalinaan, sanoo Pirinen.
Monesti opettajat laativat opetusmateriaalinsa itse erilaisia lähteitä hyödyntäen: esimerkiksi Opetushallituksen Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) tarjoaa mahdollisuuksia mm. erilaisissa hankkeissa syntyneiden materiaalien hyödyntämiseen ja omien materiaalien jakamiseen muiden käyttöön.
Myös eri toimialoilla toimivien yritysten tuottamaa materiaalia käytetään ammatillisessa koulutuksessa laajasti.
Oppimateriaalitarpeista keskustellaan kaupallisten kustantamojen kanssa
Ennen kuin OPH Oppimateriaalien kustannusohjelma lyödään lukkoon, kartoituksen tulokset ja alustavat suunnitelmat käydään läpi kaupallisten kustantamojen kanssa. Näiden keskustelujen tarkoituksena on välttää päällekkäisyyksiä tuotannoissa.
Perusopetuksen osalta keskustelu on jo käyty. Kustantamot ovat jo ehtineet julkaista suomenkielistä oppimateriaalia yläkoulujen reaaliaineiden tuen tarpeisiin, minkä seurauksena karsimme omista suunnitelmistamme pois historian ja yhteiskuntaopin materiaalit. Suuntaamme resurssit yläkoulun ortodoksisen uskonnon vanhentuneen materiaalin korvaamiseen ja aikuisten perusopetuksen matematiikan materiaalin tuotantoon. Ruotsinkielisistä tuotannoista on jo käynnistynyt selkokielisen evankelis-luterilaisen oppikirjan käsikirjoittaminen.
– Opettajien toiveiden mukaisesti monessa tapauksessa syntyy selkokielinen, painettu oppikirja, jonka tueksi teemme myös digitaalista materiaalia, sanoo Pirinen.
Ammatillisen koulutuksen suunnitelmista on keskusteltu kaupallisten kustantamojen kanssa, ja oppimateriaalituotanto pääsee käyntiin syksyn aikana, kun suunnitelmia on tarkennettu haastattelemalla vielä muutamia opettajia. Tulossa on sekä painettuja oppikirjoja että digitaalista materiaalia suomeksi ja ruotsiksi.
Suomessa oppimateriaaleja ei tarkisteta etukäteen
Monesti luullaan, että Opetushallituksen vastuulle kuuluu kaupallisten kustantamojen tuottamien oppimateriaalien tarkistaminen ennen julkaisua. Näin ei kuitenkaan ole, sillä Suomessa tällainen ennakkotarkistaminen lakkasi 1990-luvulla.
Oppimateriaalien sisällöstä vastaavat kustantamot. Sisällön tulee kuitenkin olla linjassa opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tätä ei valvota erikseen, sillä oppimateriaalialalla on kova kilpailu, joka pitää laadun korkeana.
Opetushallituksella ei ole myöskään toimivaltaa ohjeistaa opetuksen järjestäjiä oppimateriaalivalinnoissa: heillä on laaja pedagoginen vapaus, johon sisältyy myös se, mitä oppimateriaalia ja opetusmenetelmiä käytetään oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa.
Opetushallituksen OPH Oppimateriaalit -kustantamon päämääränä on tuottaa pienille kohderyhmille yhtä laadukasta materiaalia kuin kaupalliset kustantamot tuottavat suuremmille kohderyhmille; pyrimme myös vastaamaan mahdollisimman moniin oppimateriaalitarpeisiin. Sloganimme on ”Tasa-arvoa oppimiseen”.
Lisätietoja Opetushallituksen oppimateriaalipäälliköiltä:
- Petra Bredenberg (ruotsinkieliset materiaalit)
- Johanna Lahti (ruotsinkieliset materiaalit)
- Salla Peltola (suomenkieliset materiaalit)
- Kaija Pirinen (suomenkieliset materiaalit)
- julkaisut [at] oph.fi