Osallisuus korkeakoulujen kansainvälistymisessä – kokemuksia Inclusion ACAdemystä ja käytännön toimia eteenpäin

Ohjelmat Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle HEI ICI / HEP Kansainvälinen harjoittelu Nordplus Korkeakoulutus Team Finland Knowledge Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen Tasa-arvo ja osallisuus

Korkeakoulujen kansainvälistymisen kehittämisessä osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat nousseet yhä keskeisemmiksi tavoitteiksi. Inclusion ACAdemy -koulutuskokonaisuus tarjosi suomalaisille korkeakouluille mahdollisuuden syventyä inklusiiviseen kansainvälistymiseen ja jakaa kokemuksia kansainvälisten kollegojen kanssa. Suomessa työ jatkuu Osallisuus korkeakoulujen kansainvälistymisessä -verkostossa, jonka tavoitteena on tukea korkeakouluja inkluusion edistämisessä käytännönläheisesti ja pitkäjänteisesti. Verkosto tarjoaa foorumin yhteiselle keskustelulle ja kokemusten ja osaamisen jakamiselle.

Erasmus+ -hankkeiden esittelysivun bannerikuva

Leena Mattila Jyväskylän yliopistosta ja Tiina Piipponen Metropolia Ammattikorkeakoulusta osallistuivat Inclusion ACAdemy -koulutuskokonaisuuteen eri näkökulmista. Mattilaa motivoi halu kehittää opiskelijoiden yksilöllistä tukemista erityisesti kansainvälisissä konteksteissa, kun taas Piipposelle keskeistä oli kaikkien opiskelijoiden mukaan saaminen korkeakoulun kansainväliseen toimintaan.

– Inklusiivisuus on minulle tärkeä arvo. Halusin ymmärtää, miten kansainvälinen toiminta voi olla aidosti avointa kaikille opiskelijoille, Piipponen kertoo. Mattila puolestaan huomasi uusissa tehtävissään kansainvälisten asioiden parissa, että tuki- ja ohjausrakenteet eivät aina tavoita kaikkia:
– Halusin oppia lisää ja löytää malleja, miten kansainvälisten opiskelijoiden tukemista voitaisiin kehittää systemaattisemmin.

Kokemuksia koulutuksesta – jaettavaa ja kehitettävää

Koulutuksen hyödyistä osallistujat nostavat esiin koulutuksen monipuolisen materiaalin ja uusien näkökulmien arvon, mutta myös kohtaamiaan haasteita.
– Yhteistyö kansainvälisten kollegojen kanssa avasi silmiä, mutta sessiot tuntuivat välillä jäävän pintapuolisiksi vaihtuvien keskustelukumppanien ja erilaisen lähtötason vuoksi, Mattila kuvaa. Mahdollisuus jakaa kokemuksia suomalaisten kollegojen kesken jo koulutuksen kestäessä olisi ollut hyödyllistä ja syventänyt oppimista. – Yhteiset keskustelut suomalaisten osallistujien kanssa olisivat auttaneet pohtimaan, miten materiaaleja voisi hyödyntää meidän kontekstissa.

Tiina Piipposen henkilökuva — Tiina Piipponen, Metropolia ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden asiantuntija

Alussa tuntui, ettei kenelläkään ole valmiita vastauksia. Lopulta ymmärsin, että juuri sen takia tarvitaan yhteistyötä, keskustelua ja jaettua kehittämistä.

Piipponen on ollut mukana myös osallisuuden kehittämiseen liittyvässä Erasmus+ -hankkeessa eikä hankkeen ja Inclusion ACAdemy -koulutuksen anteja pysty täysin erittelemään, sillä ne tapahtuivat samanaikaisesti toisiaan täydentäen. Piipposen mukaan koulutus tuki kokonaiskuvan rakentumista.
– Alussa tuntui, ettei kenelläkään ole valmiita vastauksia. Lopulta ymmärsin, että juuri sen takia tarvitaan yhteistyötä, keskustelua ja jaettua kehittämistä.

Oppeja käytäntöön

Inclusion ACAdemy on osaltaan vauhdittanut konkreettisia kehittämistoimia. Metropoliassa on aloitettu kansainvälistymismahdollisuuksien osallisuuden kehittäminen, ja työ etenee vaiheittain. Toimenpiteet liittyvät muun muassa liikkuvuuden esteiden vähentämiseen, kotikansainvälistymisen edistämiseen sekä opetussuunnitelmien kansainvälisyyden vahvistamiseen.
– Osana opetussuunnitelmatyötä haluamme varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on opintojensa aikana mahdollisuus osallistua kansainvälisiin oppimiskokemuksiin – vähintään kotikansainvälistymisen keinoin, mutta myös parantamalla edellytyksiä osallistua liikkuvuusjaksoille, Piipponen kertoo.

Jyväskylässä koulutuksen myötä syntyi uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
– Otin yhteyttä esimerkiksi oppilaitospappiin pohtiakseni, miten voidaan tukea uskonnollisista vähemmistöistä tulevia kansainvälisiä opiskelijoita ja ymmärtääkseni, millä tulokulmalla hän kohtaa opiskelijoita eri uskonnollisista yhteisöistä. Tämä ei ehkä olisi tullut mieleen ilman koulutuksessa heränneitä oivalluksia, Mattila kertoo.

Verkostotyöllä tukea osallisuuden kehittämiseen

Inklusiivinen kansainvälistyminen vaatii pitkäjänteistä kehittämistä. Juuri tätä varten Opetushallituksen kansainvälisen korkeakouluyhteistyön yksikkö on käynnistänyt Osallisuus korkeakoulujen kansainvälistymisessä -verkoston, joka toimii keskustelufoorumina ja osaamisen jakamisen paikkana. Ensimmäisessä tapaamisessa tunnelma oli innostunut ja avoin:
– Verkostolla on tärkeä rooli sillanrakentajana – se kokoaa eri näkökulmat ja tarjoaa tilan yhteiselle kehittämiselle, Piipponen toteaa.

Toivon, että voimme luoda yhdessä rakenteita, jotka auttavat osallisuuden vahvistamisessa eri korkeakoulukonteksteissa

Leena Mattilan henkilökuva — Leena Mattila, Jyväskylän yliopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija

Mattilan mukaan verkoston kautta voidaan rakentaa myös yhteisiä käytäntöjä: – Toivon, että voimme luoda yhdessä rakenteita, jotka auttavat osallisuuden vahvistamisessa eri korkeakoulukonteksteissa, sellaista vertaisuutta, että pääsisimme jakamaan käytännön vinkkejä niiden kanssa, jotka tekevät samaa työtä toisessa korkeakoulussa.

Tavoitteena arjen muutos

Osallisuuden ja inkluusion edistäminen haastaa totuttuja toimintatapoja ja pakottaa näkemään asioita monista eri perspektiiveistä samanaikaisesti. Tässä tärkeää on monitoimijayhteistyö sekä korkeakoulun sisällä että ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
– Opiskelijat eivät aina halua pyytää apua. He eivät halua tulla leimatuiksi. Tämä vaatii meiltä korkeakouluna herkkyyttä ja uusia tapoja kohdata, Mattila toteaa.

Inkluusio ei ole irrallinen osa kansainvälistymistä – se on osa sitä, miten rakennamme korkeakouluyhteisöä, johon kaikki opiskelijat voivat kuulua.

Inklusiivinen kansainvälistyminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta Inclusion ACAdemyn ja verkoston kautta otetut ensiaskeleet luovat pohjaa pysyville muutoksille.
– Inkluusio ei ole irrallinen osa kansainvälistymistä – se on osa sitä, miten rakennamme korkeakouluyhteisöä, johon kaikki opiskelijat voivat kuulua", Piipponen summaa.

Mikä Inclusion ACAdemy?

Inclusion ACAdemy on eurooppalainen koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea korkeakouluja kehittämään kansainvälistymistään entistä inklusiivisemmaksi ja saavutettavammaksi. Koulutuksen järjestivät Academic Cooperation Association (ACA), belgialainen korkeakoulutuksen inkluusiota edistävä asiantuntijakeskus SIHO (Support Centre for Inclusive Higher Education) sekä Erasmus+ -ohjelman koulutussektorin osallisuuden ja moninaisuuden SALTO-resurssikeskus.

Ensimmäisessä koulutuskierroksessa oli mukana kuusi maata. Suomesta osallistui 18 korkeakoulua sekä Opetushallitus kansallisena toimistona. Koulutuksessa keskityttiin muun muassa osallistumisen esteiden tunnistamiseen, osallistumismahdollisuuksien vahvistamiseen sekä rakenteellisten ratkaisujen kehittämiseen korkeakouluissa.

Koulutus toteutettiin osallistuvien maiden Erasmus+ kansallisten toimistojen myöntämällä Erasmus+ TCA-rahoituksella (Transnational Cooperation Activity).