Päijät-Häme taitaa kansainvälisen nuorisotyön – opintovierailulla tutustuttiin moniin tapoihin hyödyntää EU-rahoitusta

Kansainvälisen nuorisotyön hyvät käytänteet tutuksi -opintovierailulle Päijät-Hämeeseen kokoontui joukko nuorisotyön toimijoita eri puolilta Suomea. Kahden marraskuisen päivän aikana tutustuttiin Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmien rahoittamiin nuorisovaihtohankkeisiin, nuorten osallistumishankkeisiin sekä vapaaehtoistoimintaan. Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Päijänne-Leader ja Päijät-Hämeen liitto esittelivät, miten monipuolisesti alueella on hyödynnetty EU-rahoitusta nuorisoalan hankkeissa – organisaatioiden välistä yhteistyötä unohtamatta. Opetushallituksesta mukana olivat vastaava asiantuntija Jutta Kivimäki ja ohjelma-asiantuntija Laura Lehto. Kansainvälisen tuulahduksen paikallistasolle tuonut opintovierailu järjestettiin osana Europe Goes Local -kehittämishanketta.

Pitkien välimatkojen ja pienten kylätalojen keskeltä toteutettavat hankkeet muistuttavat mahdollisuuksien tasa-arvon merkityksestä kansainvälistymisessäkin: nuorisoalan EU-hankkeet tarjoavat reittejä kansainvälisyyteen ja vaikuttamiseen erilaisista lähtökohdista ja elämäntilanteista tuleville nuorille, eri puolilla Suomea. 

Haastattelimme kolmea opintovierailulle osallistunutta. He kertoivat, mitä eväitä he saivat opintovierailulta matkaan ja mitä uskovat kansainvälisen toiminnan tuovan päivittäiseen työhön nuorten kanssa. Entä mistä syntyi ensi kipinä lähteä selvittämään kansainvälisen nuorisotyön tarjoamia mahdollisuuksia?

Annos innostusta ja tilaa työpöydällä

–  Mulle tuli todellinen kansainvälisyyspuuska! Laura Helviö, Ampun 4H-yhdistys ry:n toiminnanjohtaja aloittaa. Ensin perheen oma yläkoululainen osallistui koulun kautta Erasmus+ -vaihtoon. Vierestä seuraajat pääsivät ihailemaan kroatialaisnuorten kanssa syntynyttä yhteyttä ja vaihdon merkityksellisyyttä nuorille. 4H-toimihenkilöliiton järjestämä kansainvälinen opintomatka yhdessä Päijät-Hämeen opintovierailun kanssa oikoi käsitystä siitä, että kansainvälinen yhteistyö olisi vaikeaa ja hankalaa. Tilalle nousi ajatus, että ehkäpä tämä on mahdollista ja hyödyllistä myös omalle yhdistykselle. 

Porvoon kaupungin nuorisopalveluissa oli jo takavuosina nähty, mitä silloisen European Voluntary Service -ohjelman vapaaehtoiset tuovat arkeen, kertoo vastaava nuorisotyöntekijä Merja Sevilä. Hän toimi aikoinaan EVS-vapaaehtoisten mentorina ja osallistui nyt opintovierailulle hakeakseen inspiraatiota toiminnan uudelleenkäynnistämiselle. 

– Lapset ja nuoret alkoivat ajatella omasta kotimaastaan tai alueestaan eri tavalla, kun huomasivat mitä he voivat näyttää kansainvälisille vieraille, Sevilä kertoo. – Oman ympäristönsä näkee eri tavalla, vaikka ei lähde minnekään. Se tuo paikallista kansainvälisyyttä.

Turussa Hanna Simon, nuorisopalvelujen kehittämis- ja tukitiimissä työskentelevä vastaava ohjaaja, löysi kansainvälistymisasiat työpöydältään, kun työajasta vapautui sopiva siivu. Pandemiavuosien ja henkilöstövaihdosten vuoksi Turun nuorisotyössä ei hetkeen ole ollut kansainvälistä toimintaa, mutta nyt koko organisaatiossa on tahtotila sen uudelleenkäynnistämiseksi. 

–  Opintovierailu sattui tosi hyvään saumaan, Simon kertoo. – Pääsi katsomaan ja kuulemaan, miten muualla on onnistuttu.

Liikkuvuushankkeiden rinnalla vakuuttavat paikallisesti toteutettavat nuorten hankkeet

Kansainvälisyys tuo syvyyttä ja monipuolisuutta työhön nuorten kanssa. Vapaa-ajalla toteutettavat hankkeet voivat mahdollistaa kansainvälisen toiminnan myös heille, jotka eivät esimerkiksi koulun kautta ole päässeet siihen osallisiksi. Opintovierailulla erityisen valaiseviksi koettiin keskustelut sekä hankkeiden tekijöiden että rahoittajapuolen eli Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa. – Näki, ettei kummallakaan puolella ole mitään superihmisiä, vaan ihan tavalliset ihmiset tätä tekevät, Helviö kertoo. 

– Oli hyvä kuulla kansainvälisiä tuulahduksia muualta, Sevilä jatkaa, jota kiinnostivat liikkuvuushankkeiden lisäksi paikallisesti toteutettavat hankemuodot. Aina ei tarvitse ajatella oman kylän rajoja pidemmälle. – Pienellä vaivalla voi saada paljon aikaan ihan paikallistasolla.

Nuorten osallistumishanke teki vaikutuksen myös Helviöön. Nuoret olivat lähteneet suurella mielenkiinnolla mukaan tekemään hanketta kaikista heidän ajastaan kilpailevista tekijöistä huolimatta. – Nykypäivänä nuorten innostaminen mukaan tuntuu olevan kaikkein vaikeimpia haasteita.

Tavoitteet kirkkaiksi ja korkealle

Kansainvälisen toiminnan aloittaminen vaatii usein kaksi asiaa: vihreän valon organisaation tasolta sekä sopivasti kipinää työntekijältä. Miten edetä, jos näistä kumpikin toteutuu? 

Turussa suunnitelmana on etsiä yhteistyön paikkoja maakunnallisen verkoston kanssa. Näin kansainvälisten hankkeiden edistäminen ei jäisi vain yhden kaupungin, saati yhden työntekijän harteille. – Ajatuksena on, että kaikki pistäisivät tähän voimia, Simon kertoo. 

Yksi vaihtoehto ensimmäiseksi askeleeksi on Erasmus+ -ohjelman pienimuotoinen kumppanuushanke, joka mahdollistaa hyvien käytäntöjen luomisen ja kehittämisen. Liikkuvuushankkeista löytyvät tilaisuudet katseen avartamiselle houkuttelevat nekin, niin nuorille kuin nuorisotyöntekijöille. Erityisesti Simon arvostaa nuorisoalalle suunnattujen EU-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia heille, joiden ei muutoin ole välttämättä mahdollisuutta lähteä. – Ja onhan tässä hyvin erilainen näkökulma kuin lomamatkoilla, pääsee paljon syvemmälle, Simon pohtii.

Porvoossa puolestaan jäi itämään haave nuorisovaihdosta. Sevilä ei pelkää nostaa tavoitteita korkealle: mitäpä jos yksi työntekijä voisi keskittyä kansainväliseen toimintaan – esimerkiksi kumppanuuksien muodostamiseen ja hankehakuihin? Ehkä kuntien välinen yhteistyö voisi mahdollistaa tämän.

– Tietenkin pitää tehdä myös hommia rahoituksen saamisen eteen. Mutta miten paljon se myös tuo sitten siihen arkeen, Sevilä miettii ja lisää, että kunhan tekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita, ei suurempia esteitä ole.

Tavoitteet on hyvä määritellä selkeästi ja pitää ne kirkkaana mielessä, Helviö miettii. Näin suunta ja aikataulutus ovat selvillä koko haku- ja hankeprosessin ajan, eivätkä suunnitelmat hautaudu muun tekemisen alle.

Kysymys ja askel kerrallaan kohti kansainvälistä työtä

Moni käytännön asia on keskusteltava organisaatiossa läpi ennen kuin kansainvälinen työ voi alkaa. Miten esimerkiksi korvataan monen yön vaihdot? Myös pitkä tauko voi olla esteenä: taidot voivat olla ruosteessa, ja vauhtiin pääseminen ottaa oman aikansa.

– Moni saattaa aloittaa niin sanotusti tyhjästä ja miettiä, että, mistä mä nyt kumppanin löydän. Paljon on sellaisia käytännön kysymyksiä, Hanna Simon pohtii. 

Ampun 4H-yhdistyksen Laura Helviötä selvimmin on herätellyt sen näkeminen, kuinka nuoret suorastaan kihisevät kansainvälisten kohtaamisten merkityksellisyyttä. Kokemukset ja syntyneet ystävyydet saattavat kantaa läpi elämän. Se rohkaisee lähtemään kansainväliseen hanketyöhön, askel kerrallaan.

Teksti: Riikka Uljas-Bärman