Panostukset varhaiskasvatukseen kasvavat Euroopassa, vaikka lapsiluku laskee

Euroopan komission Eurydice-verkoston julkaisema Key Data on Early Childhood Education and Care in Europe – 2025 -raportti tarjoaa kattavan katsauksen varhaiskasvatuksen tilasta Euroopan maissa. Raportissa Suomi näkyy maana, jossa julkinen panostus varhaiskasvatukseen on vahvaa, varhaiskasvatusoikeus laaja ja henkilöstö koulutettua. 

Euroopan unionin yhteisenä tavoitteena on, että vähintään 96 % yli 3-vuotiaista alle kouluikäisistä lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 yhdeksän Euroopan maata, joukossa Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta, oli jo saavuttanut tai ylittänyt tämän tavoitteen. Toisaalta Kreikassa, Romaniassa ja Slovakiassa osallistumisaste oli alle 80 %. EU-tasolla osallistumisaste oli 93 %, Suomessa 89 %.

Toinen tavoite on, että vähintään 45 % alle 3-vuotiaista lapsista osallistuisi varhaiskasvatukseen. Vuonna 2023 kymmenen jäsenvaltiota oli jo päässyt tavoitteeseen tai sen yli. Korkeimmat osallistumisluvut olivat Tanskassa ja Alankomaissa, joissa yli 70 % alle 3-vuotiaista lapsista oli varhaiskasvatuksessa. Suomessa osuus oli 44 %, mikä ylitti EU-keskiarvon (38 %).

Monessa Euroopan maassa perhevapaan ja varhaiskasvatuksen välille jää katkos 

Tällä hetkellä vain seitsemässä Euroopan maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Saksa ja Slovenia) lapsella on oikeus varhaiskasvatuspaikkaan heti perhevapaan päättyessä. Suurimmassa osassa maita oikeus varhaiskasvatukseen alkaa vasta kolmen vuoden iässä tai myöhemmin. Monissa maissa taataan varhaiskasvatuspaikka vasta vuotta tai kahta ennen koulun alkua. 

Toisaalta viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useammassa maassa varhaiskasvatukseen osallistuminen on tullut velvoittavaksi viimeistään koulun alkua edeltävänä vuotena. Unkarissa ja Ranskassa varhaiskasvatus on nykyään pakollista jo 3-vuotiaasta alkaen.

Euroopan lapsimäärä laskee, mutta panostukset varhaiskasvatuksen kasvavat

Suomi ei ole yksin laskevan syntyvyyden kanssa, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana pienten lasten määrä on vähentynyt useimmissa Euroopan maissa. Suomi kuuluu kuitenkin maihin, joissa lapsimäärä on ollut kaikkein jyrkimmässä laskussa. Vuonna 2023 EU:ssa oli 25 miljoonaa alle 6-vuotiasta lasta, mikä on yli 2 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2013. Ennusteiden mukaan lasku jatkuu, ja vuoteen 2030 mennessä alle 6-vuotiaiden määrä EU:ssa vähenee vielä miljoonalla. 

Tästä huolimatta varhaiskasvatuksen julkinen rahoitus on hieman kasvanut. Vuonna 2021 varhaiskasvatuksen julkiset menot olivat EU-maissa keskimäärin 0,71 % BKT:stä, kun vuonna 2014 osuus oli 0,67 %. Suhteellisesti suurimmat panostukset varhaiskasvatukseen tekivät Ruotsi ja Islanti, joissa sen rahoitus ylitti 1,6 % BKT:sta. Suomessakin varhaiskasvatukseen käytettiin EU-keskiarvoa enemmän eli 1,14% BKT:sta. Vähiten rahoitusta varhaiskasvatukseen kohdensivat Irlanti, Kreikka, Kypros ja Turkki, joissa se jäi alle 0,3 % BKT:sta. 

Varhaiskasvatuksen saavutettavuutta parannetaan tukitoimilla

Yhä useampi Euroopan maa on laajentanut varhaiskasvatuksen maksuttomuutta. Yleisimmin varhaiskasvatus on maksutonta viimeisenä vuotena ennen koulun alkua, mutta joissakin maissa jo aiemmin. Täysi maksuttomuus kaikille lapsille koko varhaiskasvatusvaiheen ajan on kuitenkin harvinaista.

Vuonna 2023 lähes joka neljäs (23,5 %) EU-maiden alle 6-vuotias lapsi eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä; Suomessa osuus oli huomattavasti pienempi (13,6 %). Monissa maissa tällaisille lapsille tarjotaan alennusta varhaiskasvatusmaksuihin tai etusijaa varhaiskasvatuspaikkoja jaettaessa. Myös maahanmuuttotaustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen edistetään useimmissa maissa tukitoimilla.  

Suomessa vasta esiopetus on koko ikäluokalle maksutonta. Varhaiskasvatusmaksut ovat kuitenkin kansainvälisesti verraten kohtuulliset. Lisäksi ne joustavat perheen tulotason ja koon perusteella siten, että käytännössä noin puolet lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen maksutta. 

Useimmissa maissa lapset vaihtavat varhaiskasvatuksen muotoa noin 3-vuotiaina

Raportissa Euroopan varhaiskasvatusjärjestelmät jaetaan kahteen päätyyppiin: yhtenäiset järjestelmät (unitary settings), joissa lapset pysyvät samassa varhaiskasvatusympäristössä kouluikään saakka, ja erilliset järjestelmät (separate settings), joissa eri-ikäisten lasten varhaiskasvatus poikkeaa merkittävästi toisistaan, esim. henkilöstön koulutusvaatimusten ja toiminnan sisällön ja tavoitteiden suhteen. Useimmissa maissa lapset vaihtavat varhaiskasvatuksen muotoa noin kolmen vuoden iässä. 

Suomen lisäksi esimerkiksi muutkin Pohjoismaat ja Viro kuuluvat maihin, joissa on yhtenäinen varhaiskasvatusjärjestelmä. Raportissa nähdään niissä monia vahvuuksia, kuten holistinen, oppimisen ja hoidon yhdistävä lähestymistapa varhaiskasvatukseen. 

Osaava ja riittävä henkilöstö keskeinen laadun tekijä

Keskeinen edellytys varhaiskasvatuksen laadulle on osaava henkilöstö. Koulutusvaatimukset ovat EU-tasolla nousseet ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä edellytetään yhä useammin vähintään alempaa korkeakoulututkintoa. Kelpoisuusvaatimukset ovat kuitenkin osassa maita selvästi matalammat varsinkin nuorimpien lasten varhaiskasvatuksessa. Yli kahdessa kolmasosassa Euroopan maista on pulaa varhaiskasvatuksen ammattilaisista. Tämä vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun, lasten saamaan yksilölliseen tukeen ja henkilöstön jaksamiseen. 

Myös henkilöstön määrä suhteessa lapsilukuun sekä ryhmäkoko ovat yhteydessä varhaiskasvatuksen laatuun. Näissä on maiden välillä suurta vaihtelua. Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden lasten suhdeluvut vaihtelevat maittain 1:3 ja 1:8 välillä (Suomessa 1:4). Säädösten mukainen ryhmäkoko 4-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa on maasta riippuen 15–28 lasta (keskiarvo 23).  

Varhaiskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä ohjataan sekä sen laatua ja yhdenmukaisuutta pyritään varmistamaan opetussuunnitelman avulla. Suomessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaa kaiken ikäisten lasten varhaiskasvatusta, mutta noin neljänneksessä EU-maista ei ole käytössä kansallista opetussuunnitelmaa alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa.

Lisätiedot

• opetusneuvos Petra Packalen, puh. 029 5331162, petra.packalen [at] oph.fi