Uutinen

Perusopetuslaki muuttuu: Liikunnallisen elämäntavan edistäminen velvoittavaksi elokuusta 2026 alkaen

Ajankohtaista Esiopetus Perusopetus Hyvinvointi Opetussuunnitelma Liikunta
Esi- ja perusopetuksessa täytyy edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lain nojalla 1.8.2026 alkaen. Velvoite perustuu perusopetuslain muutokseen, jonka eduskunta hyväksyi huhtikuussa 2025.
Koristeellinen kuva.

Eduskunta hyväksyi 29.4.2025 lakimuutoksen, joka koskee puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksen oppitunneilla. Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi myös hallituksen esityksen siitä, että liikunnallinen elämäntapa lisätään osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita.

Mobiililaiterajoitukset tulevat lakisääteisiksi jo 1.8.2025, jolloin ne on oltava kirjattuina kunkin peruskoulun järjestyssääntöihin. Liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskeva säännös astuu voimaan vuotta myöhemmin, 1.8.2026 (perusopetuslaki, 2 pykälä, 2 momentti).

Liikunnallisen elämäntavan säännöksen tavoitteena on 

  • edistää lasten ja nuorten liikkumista esiopetuksen ja perusopetuksen  aikana
  • tukea ja parantaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia
  • vahvistaa liikunnan merkitystä esiopetuksen ja peruskoulujen toimintakulttuurissa ja kokonaisvaltaisena elämäntaitona. 

Opetushallitus päivittää opetussuunnitelman perusteita

Me Opetushallituksessa aloitamme esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen liikunnallisen elämäntavan osalta syksyllä 2025. 

Alustavan arviomme mukaan määräys päivitetyistä perusteista annetaan vuodenvaihteessa. Siten paikallisilla opetuksen järjestäjillä on noin puoli vuotta aikaa päivittää muutos paikallisiin opetussuunnitelmiinsa, jotta se saadaan käytäntöön 1.8.2026 alkaen.

– Konkretisoimme opetussuunnitelman perusteisiin, mitä perusopetuslakiin kirjattu liikunnallisen elämäntavan tavoite tarkoittaa. Keskeistä on päivittää esi- ja perusopetuksen toimintakulttuuria siten, että kaikki lapset ja nuoret saavat arjessaan mahdollisimman tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset liikkumisen mahdollisuudet, kertoo Opetushallituksen perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö, opetusneuvos Lucina Hänninen.

Liikunnallinen elämäntapa voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että

  • opetuksessa hyödynnetään aktiivisia taukoja tai toiminnallisia opetusmenetelmiä
  • koulupäivään liittyvissä siirtymisissä hyödynnetään liikunnallisuutta edistäviä toimintatapoja
  • koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista lisätään välituntiliikunnalla tai kerhotoiminnalla. 

Koulupäivän aikaisen liikkumisen hyödyistä vahvaa tutkimusnäyttöä

Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi keskeisistä suomalaisen yhteiskunnan haasteista. Tutkimusten mukaan vain noin kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. 

Vuoden 2024 Move!-mittaustulosten mukaan viidesluokkalaisista vajaa 36 % ja kahdeksasluokkalaisista yli 40 % on fyysiseltä toimintakyvyltään mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.

Koulupäivän aikana tapahtuvan liikkumisen hyödyistä oppimiselle ja hyvinvoinnille on olemassa vahvaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Sillä voidaan vaikuttaa myönteisesti oppilaiden keskittymiseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kouluviihtyvyyteen.

– Uusi säännös antaa vahvan signaalin koko kouluyhteisölle siitä, että liikkumisen lisäämiseksi arjessa tarvitaan yhä vaikuttavampaa ja johdonmukaisempaa työtä. Liikunnallisen elämäntavan edistäminen liittyy myös koulumatka- ja kuljetusratkaisuihin, liikuntatilojen käyttömahdollisuuksiin ja koulupäivän jälkeiseen harrastus- ja liikuntatoimintaan, opetusneuvos Matti Pietilä Opetushallituksesta muistuttaa.

Tarjoamme paikallisille opetuksen järjestäjille tukea perustepäivityksen toimeenpanoon keväällä 2026. Hyödynnämme työssä olemassa olevia verkostoja ja toimintoja, kuten esimerkiksi Liikkuva koulu -toimintaa.

– Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on koko kouluyhteisön yhteistyötä. Sen on hyvä perustua oppilaiden osallisuuteen, joustaviin ratkaisuihin ja istumista vähentäviin konkreettisiin tekoihin, toteaa Liikkuvan koulun johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen Opetushallituksesta.

Lisätietoja

  • Perusopetus- ja varhaiskasvatusyksikön päällikkö, opetusneuvos Lucina Hänninen, lucina.hanninen [at] oph.fi (lucina[dot]hanninen[at]oph[dot]fi)
  • Opetusneuvos Matti Pietilä, matti.pietila [at] oph.fi (matti[dot]pietila[at]oph[dot]fi)
  • Johtava asiantuntija Kirsi Naukkarinen, Liikkuva koulu, kirsi.naukkarinen [at] oph.fi (kirsi[dot]naukkarinen[at]oph[dot]fi)