Rakenteista ja resilienssistä – suomalaisesta nuorisotyöstä inspiraatiota Ukrainaan

Toukokuussa 2025 Suomeen saapui opintovierailulle 11 nuorisoalan toimijaa eri puolilta Ukrainaa. Järjestelyissä apuna toimi Itä-Euroopan ja Kaukasuksen SALTO-resurssikeskus (SALTO EECA). Opintovierailu piti sisällään teemoja, joita osallistujat olivat ennakolta toivoneet. Näitä olivat muun muassa osallisuus, vertaisuus, nuorisotyön strategiat ja digitaalinen nuorisotyö. Vieraat tutustuivat Porvoossa ja Helsingissä tehtävään nuorisotyöhön. Lisäksi kuultiin etäyhteydellä nuorisotyöstä Lapin pienissä kunnissa – alueilla, joilla palvelut voivat sijaita hyvin kaukana nuorista.

Kipinä opintovierailulle syntyi keväällä 2024 Brysselissä järjestetyssä Europe Goes Local -tapahtumassa, jossa ukrainalainen nuorisotyöntekijä kertoi omasta työstään sodan keskellä. Noin vuotta myöhemmin Ukrainan lippu Helsingin rautatieasemalla herkisti keväiselle pääkaupunkiseudulle saapuvan nuorisotyöntekijöiden ryhmän. Tiiviin ohjelman lomassa kaksi vierailun osallistujaa, Mariia Kotsiurba ja Alina Yanchuk, ehtivät kertoa työstään Ukrainassa sekä siitä, minkälaisen vaikutelman he ovat saaneet suomalaisesta nuorisotyöstä.

Kuva: Sini Perho

Ukrainalainen nuorisotyö kehittyy ja luo kohtaamisen paikkoja

Development and Initiative -kansalaisjärjestön työntekijä ja Ukrainan nuorisodelegaatti YK:lle, Mariia Kotsiurba, kertoo syyksi osallistua opintovierailulle halun tutustua suomalaiseen malliin tehdä nuorisotyötä eri ympäristöissä. 

– Opintovierailulla olen nähnyt, että nuorisotyön idea on Suomessa hyvin laaja, Mariia kertoo. – Kun vertaan täällä näkemääni ja omaa työtäni huomaan, että monet järjestämistämme aktiviteeteista keskittyvät osaamisen ja taitojen kehittämiseen – ja vaikka mukana ovat myös sosiaaliset ja tunne-elämän taidot, keskitymme kuitenkin enemmän teknisiin taitoihin. Täällä Suomessa nuorisotyö pitää sisällään laajemmin eri asioita. 

Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä huolimatta nuorisopolitiikka ja nuorisotyö kehittyvät Ukrainassa voimakkaasti. 

– Lapset ja nuoret eivät ole pitkään aikaan pystyneet osallistumaan läsnäopetukseen. Nuoret ovat ympäri Ukrainaa, ja myös eri puolilla Eurooppaa, eivätkä siksi pääse kohtaamaan toisiaan kouluympäristöissä. Kaikki tapahtuu verkossa. Tämä on erityisen totta rintamalinjaa lähellä sijaitsevilla alueilla. Siksi haluamme nonformaalin oppimisen puolella järjestää tilaa ja paikkoja nuorille kohdata toisiaan, olla yhdessä, ihan vain jutella. Keskitymme nyt paikalliseen toimintaan kansainvälisten hankkeiden sijaan, sillä miehet eivät voi tällä hetkellä poistua maasta, Mariia kertoo. – Toimintamme teemoja ovat muun muassa aktiivinen kansalaisuus, johtajuus, demokratia ja ihmisoikeudet. 

Inspiraatiota Oodista 

Kuva: Alina Yanchukin kotialbumi

Alina Yanchuk Vinnytsian alueellisesta kehitysorganisaatiosta kertoo puolestaan halunneensa kehittyä nuorisotyöntekijänä ja hakeutuneensa siksi mukaan opintovierailulle. 

– Halusin tutustua siihen, minkälaista nuorisotyö täällä on, niin maaseudulla kuin isoissa kaupungeissa, Alina mainitsee. 

Sekä Alina että Mariia kertovat olevansa vaikuttuneita tutustumiskäynnistä Helsingin keskustakirjasto Oodiin.

– Siellä on kaikenlaista nuorille, lapsille ja aikuisille. Haluaisin kotona luoda tiloja maaseutualueiden nuorille, ja se voisi olla jotakin tämänkaltaista, pohtii Alina.

–  Olen samaa mieltä Alinan kanssa, Mariia jatkaa. – Tällä hetkellä luomme nuorisotiloja eri puolille Ukrainaa. Mutta tämänkaltaista tilaa, mitä eilen näimme Oodissa, sellaista ei ole. Pidän siitä, ettei se ole pelkästään nuorisotila! Jokainen voi tehdä siellä mitä haluaa – järkevyyden rajoissa: joku lukee, toinen meditoi, yksi opiskelee tai työskentelee, on ompelukoneita ja 3D-printtereitäkin. 

Oodin esimerkki inspiroi heitä myös sen saavutettavuuden ja keskeisen sijainnin vuoksi. Sodan myötä Ukrainassa on tilanne, että rintamalta palaa jopa 18-vuotiaita sotaveteraaneja. Jotta he pääsevät jälleen osaksi yhteiskuntaa eivätkä jäisi eristyksiin, Mariia ja Alina pitävät tärkeänä luoda tiloja, jotka ovat kaikille avoimia, inklusiivisia ja saavutettavia kohtaamisen paikkoja. 

Mihin kiinnittyä, kun vanhoja tukiverkkoja ei enää ole?

Opintovierailun aikana ukrainalaisten nuorisotyöntekijöiden ryhmä tutustui Helsingin nuorisopalveluiden lisäksi Porvoon nuorisotyöhön. 

– Porvoossa pidin siitä, miten aktiviteetit järjestettiin nuorten toiveiden ja tarpeiden perusteella. Tällainen toimintatapa tekee varmasti paljon helpommaksi sitouttaa nuoret mukaan toimintaan, Mariia pohtii. 

Porvoossa ryhmä vieraili myös nuorten kulttuuripaja Kosmoksessa.

– Kosmoksessa oli kiinnostavaa nähdä, kuinka nuorisotyöntekijät käyttävät ammattitaitoaan sellaisten nuorten kanssa, joilla on vaikea elämäntilanne, kertoo Alina.

Moni ukrainalaisnuori on menettänyt vanhat tukiverkkonsa uudessa tilanteessa, Mariia kertoo.

– Heille on tärkeää, että olisi uusia paikkoja, joihin kiinnittyä. Olemme puhuneet opintovierailulla paljon johonkin kuulumisen tunteesta (sense of belonging), ja se on valtava tarve ukrainalaisnuorille juuri nyt. Nuorisotilat voivat olla yksi tällainen paikka: saa osallistua itselle tärkeään toimintaan tai kokeilla jotakin uutta, saada ohjausta ja tukea, kohdata vertaisia – ihan vain löytää ihmisiä ympärilleen.

Ukrainalaisnuoret haluavat rakentaa parempaa tulevaisuutta – nuorisotyön tehtävä on tukea toivoa

Entä mistä ukrainalaiset nuorisoalan ammattilaiset ovat erityisen ylpeitä omassa työssään?

Alina kertoo kasvaneensa nuorisotyöntekijäksi askel kerrallaan: ensin oppilaskunnasta opiskelijakuntaan ja nuorisovaltuustoon, ja siitä ammattia kohti.

– Minusta sanonta ”tee sitä mistä pidät – ja pidä siitä, mitä teet”, on hieno. Pitää tehdä oma työ avoimin sydämin, niin se palkitsee, Alina toteaa.

Mariia kertoo olevansa ylpeä ukrainalaisista nuorista ja heidän resilienssistään. Toivon säilyttäminen vaikeassa tilanteessa voi olla haastavaa, mutta viime vuodet ovat osoittaneet myös toiminnan ja tulevaisuuteen katsomisen merkityksen. Toivoa luo tunne siitä, että on mukana rakentamassa parempaa tulevaisuutta.

– Suuri osa nuorista haluaa osallistua jälleenrakentamiseen, ja meidän työmme on mahdollistaa se. Tärkeintä on, että nuoret ovat motivoituneita osallistumaan. He eivät odota, että aikuiset tai joku tärkeämpi tekisivät sen heidän puolestaan. Lviv on Euroopan nuorisopääkaupunki tänä vuonna, ja se on meille erittäin tärkeää. Lisäksi ympäri maata on hankkeita, joissa nuoret pääsevät osaksi maan jälleenrakennusta sekä fyysisesti että henkisesti. 

Alina nyökyttelee vieressä. – On totta, että monella tavalla olemme nyt jopa aktiivisempia kuin ennen vuotta 2022.

– Ukrainan nuoret eivät ole pelkästään sodan uhreja, Mariia jatkaa. – He ovat valinneet puolustaa vapautta, demokratiaa ja eurooppalaisia arvoja. Meidän tehtävämme nuorisotyöntekijöinä on tukea heitä niin, että he voivat säilyttää toivonsa.

Opintovierailun järjesti Opetushallituksen Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut yhteistyössä SALTO EECAn ja Helsingin, Porvoon ja Muonion nuorisopalvelujen kanssa toukokuussa 2025. Opintovierailu järjestettiin osana Europe Goes Local -kehittämishanketta.

Teksti: Riikka Uljas-Bärman