Suomalaista, koulutusasteet läpäisevää yrittäjyyskasvatusta ihailtiin kansainvälisessä konferenssissa Soulissa

Etelä-Korean Soulissa 23.–24.7.2025 järjestetty kansainvälinen talouskasvatuksen konferenssi tarjosi runsaasti ajatuksia herättäviä näkökulmia myös suomalaiselle koulutuskentälle. Esityksissä korostuivat yhteiskunnalliset murrokset ja yksilön kyky hallita omaa elämäänsä muutosten keskellä - taidot, jotka vahvistavat yhteiskunnan vakautta ja yhdenvertaisuutta.

Yksilöt luovat tulevaisuutta yhteiskunnan rakenteellisissa muutoksissa

Konferenssin avasi OECD:n tilasto- ja dataosaston varajohtaja Åsa Johansson, joka kuvasi aikamme rakenteellisia muutoksia. Talousindikaattorit antavat viitteitä heikentyvästä suunnasta. Väestö ikääntyy, tekoäly muokkaa arkea ja tuottavuus sekä investoinnit ovat laskussa. Johanssonin mukaan tarvitaan vahvaa koulutusjärjestelmää, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä perhe- ja asuntopolitiikkaa tukevia päätöksiä. Poliittinen keskustelu ja päätöksenteko ovat avainasemassa tulevaisuuden suunnan määrittelyssä. 

Yksi konferenssin keskeisistä viesteistä globaalien muutosten keskellä oli kuitenkin usko yksilön kykyyn vaikuttaa omaan ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Talousosaaminen nähtiin keskeisenä taitona, joka tukee elämänhallintaa, ehkäisee velkaantumista ja väärinkäytöksiä sekä vahvistaa yksilön toimijuutta. Nuoret kohtaavat tänä päivänä uudenlaisia taloudellisia haasteita, kun rahankäyttö on digitalisoitunut ja sosiaalinen media luo paineita kuluttamiseen. Vanhempien rooli nuorten tukemisessa on keskeinen, ja erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä myös heidän talousosaamistaan on tärkeää vahvistaa. Yksilöt toimivat omaksi ja yhteiskunnan hyväksi saatuaan välineet siihen. Puhujat korostivat luottamuksen osoittamisen tarvetta opettajia kohtaan sekä opettajien osaamista ja roolia talouskasvatuksessa. Talouskasvatuksen konkreettisuutta ja jopa elämyksellisyyttä pidettiin tärkeänä ja siinä opettajien koettiin tarvitsevan tukea.

Talouskasvatus vahvistaa perustaitoja ja tarjoaa mielenkiintoisia oppimisympäristöjä

Opetushallituksen esitys koski talouskasvatuksen ja liiketoiminta-alan koulutuksen oppimisympäristöjä. Edustajanamme konferenssissa toimi opetusneuvos ja ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö, Heli Tirri, joka piti asiantuntijapuheenvuoron ja osallistui paneelikeskusteluun. 

- Olemme Opetushallituksessa jo pitkään edistäneet talous- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamista tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteissa eri tavoin. Talousosaaminen vaatii perustaitojen osaamista, kuten matemaattisia taitoja ja taitoa ymmärtää yhteiskunnan mekanismeja. Se vaatii myös kykyä soveltaa oppimaansa. Erityisesti varhain alkava ja koulutusasteet läpäisevä yrittäjyyskasvatuksemme herätti kansainvälistä kiinnostusta – jopa ihailua, kertoo Heli Tirri.

Taitojen opettamisen ja oppimisen lisäksi olemme Suomessa ymmärtäneet panostaa mielenkiintoisiin oppimisympäristöihin. Konkreettiset, englanninkielisten linkkien ja videoiden kautta esitellyt kuvaukset oppimisympäristöistä eri koulutusasteilla saivat hyvää palautetta. Esimerkiksi perusopetuksessakin usein käytetty Yrityskylä – konsepti ja eri koulutusasteilla laajasti käyttöön otettu Vuosi yrittäjänä -toiminta (Nuorten yrittäjyys ja talous - NYT) tulivat konkreettisina ja elämänmakuisina toimintamuotoina esille. Myös eri korkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yrittäjyyspolkuja koskevat englanninkieliset esitykset herättivät kiinnostusta.
 

Paneelikeskustelussa pohdittiin myös Suomen valintoja

Paneelikeskusteluissa suomalainen koulutus nousi esiin eri näkökulmista tutkijoiden tehdessä tiukkoja kysymyksiä. Mielenkiintoa herättivät muun muassa yrittäjyyskasvatuksen taustat ja sen mahdolliset yhteydet Nokian romahduksen jälkeiseen kehitykseen. Koulutusjärjestelmän kuvauksen nostattama kysymys koski avoimia kouluttautumismahdollisuuksiamme Suomessa ja sitä, kuinka meillä on mahdollista laajentaa osaamista ja kouluttautua tutkintoihin nostamatta samalla koulutustasoa – sekä toisella asteella että korkeakoulutuksessa- ja vaihtaa samalla tasolla sekä yleissivistävästä tai tieteellisestä koulutuksesta ammatilliselle polulle, ja toisin päin. Vapaat kouluttautumismahdollisuudet ovat olleet Suomessa arvovalinta, joskin keskustelun suunta on nyt painottumassa aiempaa enemmän vertikaalisen etenemisen tukemiseen.
 

Konferenssin annin hyödyntäminen

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli erittäin mielenkiintoinen ja antoi aihetta monenlaiseen pohdintaan. Otollisia talouskasvatuksen kehittämisen taitekohtia ovat esimerkiksi muutosajankohdat perusopetuksen ja toisen asteen tutkintojen ja opetussuunnitelmien perusteissa, joita me Opetushallituksessa uudistamme ja pidämme yllä. Voimme Opetushallituksessa hyödyntää konferenssin antia tässä työssämme. Kuitenkin jokaisessa koulutusorganisaatiossa voidaan miettiä konferenssin esiin nostamaa tarvetta toiminnallisiin talouskasvatuksen oppimisympäristöihin, talouskasvatuksen konkreettisuuden ja omakohtaisuuden lisäämisen tarvetta sekä talouskasvatuksen tavoitteita ja opettajien potentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä tässä toiminnassa.

Lisätietoja

Heli Tirri, heli.tirri [at] oph.fi (heli[dot]tirri[at]oph[dot]fi)