Taideteollisuusalan ammattitutkinnon perusteet uudistuvat – uusina kokonaisuuksina kello-, mikromekaniikka- ja museoalat

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi hankkia monipuolisesti osaamista taideteollisuuden eri aloille. Taideteollisuusalan ammattilaiset tuovat työelämään monipuolisia kädentaitoja, luovuutta, kulttuurista ymmärrystä sekä esteettisiä, kestäviä ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja.

– Kädentaidon ammattilaisia tarvitaan sekä uusien innovaatioiden luomisessa että perinteisten käsityöammattien ylläpitämisessä. Heidän monipuolisen osaamisensa toimii kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja kilpailukyvyn tukena, kertoo opetusneuvos Inka Ruokolainen Opetushallituksesta.

Teknologiayrityksissä tarvitaan tarkkaa kädentaitoa 

Teknologian kehittyessä tarvitaan yhä enemmän tarkkaa kädentaitoa. Erityisesti mikromekaniikan osaajien kysyntä kasvaa teknologia-alan yrityksissä. Mikromekaanikot valmistavat ja huoltavat tarkkoja mekaanisia ja elektronisia osia, joita käytetään muun muassa avaruus- ja kvantiteknologiassa.

Mikromekaanikkojen rooli myös huoltovarmuudessa on merkittävä. Osaamisella edistetään muun muassa Euroopan ja Suomen puolijohde- ja droonistrategioiden tavoitteita, joissa mikromekaanikkojen tarkka silmä ja kädentaidot ovat korvaamattomia. Automatisoidut prosessit eivät tule korvaamaan prototyyppien ja piensarjojen valmistamisessa tarvittavaa mikromekaniikan osaamista.  

Kelloseppä ja mikromekaanikko taideteollisuusalan ammattitutkinnon uusia tutkintonimikkeitä

Uudistuksessa turvataan myös perinteisen kellosepäntaidon jatkuvuus Suomessa. Kello- ja mikromekaniikanalan tutkintonimikkeet ”kelloseppä” ja ”mikromekaanikko” siirtyvät taideteollisuusalan perustutkinnosta ammattitutkinnon tutkintonimikkeiksi.  

Samalla tutkintonimikkeiden tutkinnon osien sisällöt muuttuvat. Ammattitutkinnon tutkintonimikkeet sisältävät perustutkintoa syvällisempää osaamista kello- ja mikromekaniikan alalta: muun muassa kellosepälle kellon korjaamiseen ja osien valmistamiseen sekä mikromekaanikolle mikromekaanisten tuotantovälineiden valmistamiseen ja mikromekaanisessa tuotekehityksessä toimimiseen.

Taideteollisuusalan ammattitutkinnon lisäksi laaja-alaisia perusvalmiuksia mikromekaniikan ja kellosepän alalle voi hankkia myös taideteollisuusalan perustutkinnosta. Mestaritason syvällistä osaamista voi puolestaan hankkia alalle taideteollisuusalan erikoisammattitutkinnosta.

Uutta osaamista myös museoalalle

Taideteollisuusalan ammattitutkinnosta voi nyt valmistua myös museotekniseksi käsittelijäksi. Museotekniset käsittelijät työllistyvät museoihin sekä kulttuurikeskuksiin, gallerioihin ja muihin kulttuuriperintöalan työpaikkoihin. 

– Museot ja muut kulttuuriperintöalan toimijat ovat yhteiskunnasamme kulttuuriperinnön vaalijoita. Nykyään museo- ja kulttuuriperintöalalla tarvitaan yhä monipuolisempaa osaamista. Ammatillinen koulutus osaltaan tarjoaa väyliä uusien osaajien tuomiseksi museoalalle, Ruokolainen toteaa.

Osaamista kulttuuriperintöalalla työskentelyyn voi hankkia myös liittämällä osaamista muiden alojen koulutukseen tai täydentämällä osaamistaan uudella, valinnaisella tutkinnon osalla. Valinnainen tutkinnon osa “kulttuuriperintöalalla työskentely” avaa kulttuuriperintöalan työympäristöjen erityislaatuisuutta ja mahdollistaa osaltaan kulttuuriperintömme säilymisen myös tulevaisuuteen.

Lisätietoja

• opetusneuvos Inka Ruokolainen, inka.ruokolainen [at] oph.fi, puh. 0295 331 580