Tarvitaan oppimisen ja kasvun rauhaa – Opetushallitus kuuli asiakkaita esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivityksestä

Lapset ja oppilaat toivovat kiireettömyyttä ja läsnäoloa  

Lasten ja oppilaiden puheissa korostui se, miten tärkeää opettajien ja aikuisten empaattinen läsnäolo sekä kiireettömyys on. Oppilaat tarvitsevat aikuisia kuuntelemaan ja auttamaan, ja aikuisilta toivotaan myötäelämistä sekä ymmärrystä eri tilanteissa. 

Sekä oppilaat että esiopetukseen osallistuvat lapset nostivat kertomuksissaan esiin koulun arjen kiireisyyden, meluisuuden ja ahtaat tilat, jotka vaikeuttavat oppimista. Välitunnit, kouluruokailu ja muut yhteiset hetket kavereiden kanssa koettiin tärkeinä. Oppilaat toivoivat lisää taukoja ja rauhallisia siirtymiä, jotka tukisivat keskittymistä.  

Perusopetukseen osallistuvat oppilaat korostivat keskusteluissa oppimisen tuesta monipuolisia oppimistapoja, kuten keskusteluja ja käytännön toimintaa. Vaikka digivälineet ovat käytössä ja osa oppimista, oppilaat kaipaavat myös perinteisiä välineitä, kuten kynää ja paperia. Oppimisympäristöön oppilaat toivoivat pulpetteja, omia istumapaikkoja, hyvää ergonomiaa sekä mahdollisuuksia liikkua luokassa. Myös taideteokset ja leuanvetotangot mainittiin. Esiopetuksessa lasten puheissa luonto ja koti nousivat esiin tärkeinä oppimisympäristöinä.  

Huoltajat toivovat ennakointia ja kattavaa kirjaamista tuen tarpeista ja toteuttamisesta  

Opetushallitus kuuli tulkitsemis- ja tulkkauspalveluja sekä apuvälineitä käyttävien lasten huoltajia yhteistyössä vammaisalan ja kotoutumistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa. Oppimisen tuen toteutumisessa huoltajat pitivät tärkeänä säännöllistä yhteistyötä esiopetusryhmän ja koulun ja huoltajien välillä. Huoltajat toivoivat, että työskentelyssä arvostetaan lasta ja oppilasta, eli ei annettaisi vain kielteistä palautetta, vaan tunnistetaan lasten ja oppilaiden vahvuudet sekä löydetään ratkaisuja haasteisiin.  

Huoltajat painottivat tuen tarpeen ja tukitoimien riittävän konkreettista ja yksityiskohtaista kirjaamista, mikä helpottaa tiedonsiirtoa henkilöstön vaihtuessa tai lapsen tai oppilaan siirtyessä paikasta toiseen. Huoltajien mukaan tuen järjestämisessä tulisi huomioida tuen toteuttaminen myös ryhmässä, eikä vain yhden lapsen tai oppilaan kohdalla. Lisäksi tuen järjestäminen tulisi huomioida kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa, kuten ruokailutilanteissa ja kaikissa oppimisympäristöissä. Seurantaan ja arviointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota sekä pohtia ovatko tukitoimet toteutuneet suunnitellusti ja ovatko ne olleet vaikuttavia ja riittäviä.  

Huoltajat pitivät ennakoitavuutta tärkeänä. Esimerkiksi oppimisympäristön muutostyöt tulisi toteuttaa ennen esiopetus- ja kouluvuoden alkua, ja perheille ja lapselle tulisi tarjota mahdollisuus tutustua uuteen kouluun tai päiväkotiin etukäteen. Keskusteluissa nousi esiin huoli opettajien ja ohjaajien määrästä, osaamisesta ja pysyvyydestä. Huoltajat toivoivat, että lapsen kanssa työskentelevät tuntevat ja osaavat käyttää lapsen tarvitsemia apuvälineitä. 

Huoltajat kokivat selkeän ja ymmärrettävän viestinnän olennaisena. Wilma-viestinnässä huoltajat toivoivat selkokieltä ja lyhyttä sisältöä. Tämä parantaisi kotoutuvien ja suomen tai ruotsin kieltä oppivien huoltajien vuorovaikutusta koulun kanssa. Opettajien ymmärrys huoltajien ja oppilaiden arjesta nähtiin tärkeänä osana yhteistyötä. 

Yhteistyö ammattilaisten ja huoltajien kesken vahvistaa tuen toteuttamista 

Opetushallitus kuuli yli 800 kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaista verkkosivuilla julkaistun Webropol-kyselyn kautta. Kyselyyn vastanneet ammattilaiset pitivät toimivina käytänteinä riittävän pientä ryhmäkokoa, rauhallista työskentely-ympäristöä, ennakointia, erityis- ja yhteisopetusta sekä kielitietoista opetusta, tukiopetusta ja jakotunteja. Tuen toteutusta tukevat opettajien yhteistyömuodot, kuten yhteisopettajuus, jossa kaksi opettajaa jakaa vastuuta suunnittelusta, opetuksesta ja arvioinnista. 

Opettajat toivoivat riittävästi aikaa ja resursseja yhteiselle suunnittelulle ja oppilaiden tukemiseen. Yhteistyön tulisi olla joustavaa ja vastata arjen tarpeisiin ja se tulisi mukauttaa oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Erityisopettajien osallistuminen tuen suunnitteluun ja toteutukseen sekä heidän aktiivinen läsnäolonsa luokassa ja ryhmässä on tärkeää. Riittävä erityisopettajaresurssi mahdollistaa säännöllisen ja laadukkaan tuen. 

Opettajat näkevät, että oppilaiden ryhmittely taitotason tai yksilöllisten tarpeiden mukaan helpottaa tukitoimien toteutusta, ja pienryhmät tarjoavat paremmat mahdollisuudet oppilaiden keskittymiseen, eriyttämiseen ja taitojen kertaamiseen. Ammattilaiset kaipaavat myös lisäkoulutusta esimerkiksi neuropsykiatrisista piirteistä, käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteista, oppimisvaikeuksista sekä kulttuuritietoisuudesta ja monikielisyyden tukemisesta. 

Ammattilaiset toivovat Opetushallitukselta tukea oppimisen tuen toteuttamiseen. Koulutuksien ja webinaarien ohella ammattilaiset toivovat selkeitä valtakunnallisia ohjeita, yhtenäisiä asiakirjoja ja tukea käytännön esimerkkien ja materiaalien muodossa, jotta kuntakohtaiset tulkinnat vähenevät. Lisäksi Opetushallitusta toivotaan mukaan kentälle seuraamaan uudistuksen toimivuutta käytännössä.  

Verkostojen näkemyksiä oppimisen tuen uudistuksesta 

Oppimisen tuen Purje-verkostoa kuultiin uudistuksen toimeenpanon kannalta keskeisten näkökulmien, kuten toimintakulttuurin kehittämisen ja oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyiden organisoinnin osalta. Vastauksissa korostettiin muun muassa selkeiden prosessien ja yhtenäisten käytäntöjen merkitystä, ja eriyttämiseen liittyvä osaaminen nähtiin tärkeänä. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen ennakointiin tulee kiinnittää huomiota, jotta esimerkiksi tukiopetus ja koulukuljetukset saadaan toteutettua tarpeen mukaisesti. 

Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kehittämisverkosto Poijua kuultiin verkoston kokouksessa marraskuussa. Tuen uudistukseen liittyvä toimintakulttuurin muutoksen mahdollisuus ja tarve esimerkiksi yhteisopettajuuden lisäämiseen nähtiin myönteisenä. Opetuskielen tukiopetuksen toteuttamisen tueksi tarvitaan täydennyskoulutusta kielitietoisesta opetuksesta. 
 
Lisäksi Loisto- ja Reimari-verkostoja kuultiin esiopetuksen tuen uudistuksen osalta, ja näissä vastauksissa korostui huoli tuen jatkumosta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa toivottiin kuvattavan selkeästi, millä periaatteilla tukea tulee esiopetuksessa järjestää. 

Asiakaskuuleminen tuottaa tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi 

Esiopetuksen ja koulun arjessa toimivilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on merkityksellistä tietoa, joka auttaa meitä kohdentamaan kansallista ohjausta palvelemaan paremmin lasten ja nuorten tosiasiallisia tarpeita. Kuulemisissa olemme pyrkineet huomioimaan alueellisia eroja ja moninaisuutta. 

Opetussuunnitelmien perusteiden on tarkoitus turvata mahdollisimman hyvät ja yhdenvertaiset valmiudet kasvuun ja oppimiseen kaikille lapsille ja oppilaille. Asiakaskuulemisesta saamme tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi ja haluamme kiitää lämpimästi kaikkia osallistuneita! 

Opetushallitus pyrkii edistämään jatkuvaa vuoropuhelua oppilaiden, huoltajien ja kouluarjessa toimivien aikuisten kanssa vastaisuudessakin.