Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu edistää avointa keskustelua ja lisää tietoisuutta

Opetushallitus selvitti, miten toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun velvoite toteutuu ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Koulutuksen järjestäjät vastasivat kyselyyn kesällä 2023. Kyselyn tuloksia voidaan pitää vielä hyvin kuvaavina, sillä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu on usein pitkäjänteistä työtä. Kyselyn ajankohtaan suuri osa suunnitelmista oli tehty lain edellyttämän aikataulun mukaan korkeintaan kolmen viimeisen vuoden sisällä, muttei aivan kaikki. Suunnitelmat eivät myöskään aina ole oppilaitos- tai toimipistekohtaisia, kuten tasa-arvolaki (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) edellyttävät.

Opetushallituksen julkaisemassa raportissa kuvataan ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille suunnatun kyselyn perusteella toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun tilaa. Kussakin asiayhteydessä tuodaan esiin lainsäädännön velvoitteet ja tavoitteet. Siten lukija voi samanaikaisesti myös arvioida omaa toimintaansa ja kehittämisen tarpeita. Raportin tavoitteena on toimia koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tukena, jotta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun vaikuttavuutta voidaan lisätä.

Suunnitteluprosessin itsessään koetaan edistävän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Vastausten perusteella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu on lisännyt usein tietoisuutta ja keskustelua, tuonut parannuksia käytäntöihin ja toimintamalleihin sekä vaikuttanut ilmapiiriin. Kiinnostavaa on, että osalla järjestäjiä itse prosessi on koettu jopa suunnitelmaa merkityksellisemmäksi: yhdessä suunnittelu on lisännyt niin keskustelua kuin itsetutkiskeluakin.

Suunnittelun tulisi toimia oppilaitoksen kehittämisen välineenä ja konkreettisena toimenpidesuunnitelmana. Parhaimmillaan edistämistoimenpiteissä ilmenevätkin tavoite ja keinot, joilla tilannetta lähdetään parantamaan, sekä vastuutahot. Usein toimenpiteet ovat yleisluonteisten tavoitekuvausten, toimintaohjeiden tai julistusten tasolla.

Paikallisesti olisikin tärkeää pohtia osana omaa prosessia, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet suotuisten vaikutusten syntymiseen ja miten niiden syntymistä voisi edesauttaa. Esimerkiksi menetelmät ja tietolähteet on tärkeää valita siten, että niillä voidaan arvioida yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen tilaa eri syrjintäperusteiden näkökulmasta. Tiedon avulla tulisi voida tunnistaa kehittämisen kohteita ja tarvittavia toimenpiteitä erityisesti syrjinnän vaarassa olevien opiskelijaryhmien näkökulmasta.

Kättä pidempää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun tueksi

Opetushallitus julkaisi vuonna 2019 oppaan Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Oppaan julkaisun jälkeen tehdyssä yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa on täsmennetty koulutuksen järjestäjän velvollisuutta puuttua asiaan, jos koulutuksen järjestäjä on saanut tietää, että opiskelija on joutunut häirinnän kohteeksi.

Vuoden 2025 alussa on julkaistu vapaan sivistystyön oppilaitoksille suunnattu käytännönläheinen arviointityökalu, joka ohjaa yhdistetyn toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman suunnittelutyöprosessia vaihe kerrallaan. Työkalua voidaan soveltaa myös toisen asteen oppilaitoksissa.

Lisätietoa:

Ammatillinen koulutus: opetusneuvos Laura Jauhola, laura.jauhola [at] oph.fi

Lukiokoulutus: opetusneuvos Jaakko Lindfors, jaakko.lindfors [at] oph.fi