TUL hakeutuu eurooppalaisiin hankkeisiin, koska kansainvälisyydelle on nyky-yhteiskunnassa laaja tarve

Nuoret ovat nousseet keskiöön, kun Työväen Urheiluliitto TUL on viime vuosina osallistunut eurooppalaisiin liikunnan ja urheilun yhteishankkeisiin.

105-vuotiaan suurliiton panostuksen nuoriin voi helposti ymmärtää. TUL:n 700 jäsenseuran ja näiden noin 150 000 henkilöjäsenen ikärakenne noudattaa samaa nousevaa trendiä kuin Euroopassa ja länsimaissa laajemminkin.

Jos järjestö haluaa säilyä elinvoimaisena ja elossa, se tarvitsee nuoria niin jäsenikseen kuin päättäjikseen.

– TUL:ille ja sen kansainväliselle kattojärjestölle CSIT:lle nuoret ovat ratkaiseva osa tulevaisuutta. Kansainvälisissä hankkeissa voimme kouluttaa aktiivisia toimijoita niin kansalliseen kuin kansainväliseen työhömme, sanoo TUL:n varapuheenjohtaja Anu Rajajärvi.

Kansainvälinen toiminta ja solidaarisuus ovat toki myös TUL:in arvopohjan historiallisia kivijalkoja. Onkin luonnollista, että TUL on hakeutunut hanakasti mukaan kansainväliseen hanketyöhön ja osallistunut muun muassa Erasmus+ Sport -ohjelman yhteishankkeisiin.

Nuoret päättäjät eli young leaders on käsite, joka toistuu Rajajärven mukaan varsinkin CSIT-kattojärjestön keskusteluissa. Pidemmällä aikavälillä hankkeisiin osallistuvista nuorista toivotaan sekä kansallisen että kansainvälisen organisaation tekijöitä ja johtajia, Rajajärvi sanoo.

Polku harrastuksesta järjestötyöhön

Paitsi omaa tulevaisuuttaan, nuorisohankkeissa TUL ajattelee tietenkin myös nuoria itseään. Järjestö haluaa järjestää matalan kynnyksen kansainvälisiä kokemuksia myös niille, joille ne eivät syystä tai toisesta ole muutoin mahdollisia.

Erasmus+ Sport -hankkeiden työssä tiiviisti mukana ollut TUL:n viestintäkoordinaattori Aino Raiskinmäki käyttää nuorten osallistamisesta sanaa poluttaminen. Se tarkoittaa kansainvälisten mahdollisuuksien polkujen luopmista nuorille urheilun ja liikunnan maailmassa.

– Avaamme nuorille sellaisia polkuja ja kokemuksia, joita oman seuran toiminnassa ei aina ole saatavilla. EU-hankkeissakin tuomme nuoria yhteen ja samalla haluamme kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten kansainvälisyyttä ja koko toimintaamme pitää viedä eteenpäin, sanoo Raiskinmäki.

Hänen mukaansa nuorten liikunnan ja urheilun maailmassa on katveita, jotka liittyvät niin nuorten ikään kuin heidän taustoihinsa. Hankkeisiin on haluttu taustoiltaan moninaisia nuoria, eikä kaikkien ole täytynyt olla urheiluseuran jäsenkään. 

Esimerkiksi eYOUaca -nimisessä koulutushankkeessa riitti, että liikunta ja urheilu kiinnosti, vaikka oma paikka tai polku tällä saralla olisi vasta hakusessa.

YouCamp -niminen hanke rakennettiin puolestaan nuorille, joille on ikänsä puolesta tarjolla vähemmän matalan kynnyksen urheilun ja liikunnan leirityksiä.

– Tämän leirin järjestimme 14–17-vuotiaille tietoisena siitä, että tässä ikäryhmässä monien urheilun harrastaminen seurassa loppuu jo varhaisnuoruudessa, Raiskinmäki sanoo.

Aitoja kohtaamisia kasvotusten

Varapuheenjohtaja Rajajärvi vastaa lokakuussa puhelimeensa Kreikassa, jossa hän osallistuu edellä mainitun maailman työläis- ja amatööriurheiluliittojen kattojärjestön CSIT:n kokoukseen. CSIT:hen kuuluu 60 järjestöä 40 maasta ympäri maailmaa.

Rajajärvi on CSIT:n hallituksen jäsen ja vastaa siinä nuorten asioista ja projekteista. Hän sanoo seuranneensa ylpeänä, kun suomalaiset ja myös muiden maiden nuoret esittelivät kokoukselle työtään ja aikaansaannoksiaan Erasmus+ -hankkeissa.

Rajajärvi näkee, että kansainväliset hankkeet tuottavat nuorille merkityksellisiä kokemuksia ja osaamisen vahvistumista. Avainasia ovat aidot kohtaamiset. 

– Nykynuorilla voi olla aiempia polvia parempi kielitaito, kun maailmalla seikkaillaan verkon ja sosiaalisen media kautta. Mutta aina ei sitten ollakaan tekemisissä kasvotusten kontaktissa eri maista tuleviin ihmisiin. TUL haluaa rohkaista nuoria jäseniään kohtaamaan eri maista tulevia ihmisiä.

Kattojärjestö CSIT ja Erasmus+ Sport -ohjelma ovat pilareita, joiden varaan merkittävä osa TUL:n kansainvälisyystyöstä ja verkostoista rakentuu.

Kattojärjestöllä on vankkaa hankeosaamista ja myös Erasmus+ -hankkeiden arvioinneista on saatu korkeita laatupisteitä. CSIT:n jäsenorganisaatioista löytyy usein myös sopivia hankekumppaneita.

– CSIT:llä on ollut joka vuosi jokin Erasmus+ -hanke, välillä isompi ja välillä pienempi. Esimerkiksi kolmivuotinen eYOUaca-koulutushanke oli vapaaehtoisvoimin tehtynä suuri ponnistus, jonka jälkeen yhteensä kuuden kansallisen leirin hanke oli astetta kevyempi.

Vuoden 2024 joulukuussa päättyvässä kuuden hankekumppanin GreenAca-hankkeessa tuotetaan seurojen toimijoille, valmentajille ja päättäjille laajaa koulutusmateriaalia ympäristökysymyksistä. Raiskinmäki on huomannut, että suomalaisnuoret hallitsevat ympäristökysymyksiä kattavasti.

– Myös suomalaisessa seurakentässä ympäristoasiat ovat hyvällä tolalla ja ilahduttavia esimerkkejä on paljon. Hankkeessa syntyy konkreettisten ja toimivien käytäntöjen peruspaketti niillekin, jotka eivät ole asiaa niin paljoa ajatelleet.

Paljon, mutta hauskaa työtä

Isossa kuvassa hanketyön tavoitteet ja hyödyt tiivistyvät TUL:ille siihen, että oman osaamisen vankistaminen kansainvälisessä ajatustenvaihdossa nähdään arvokkaana jo sinänsä.

– Nuoret saavat vapaaehtoistoiminnan kautta sellaisia oppeja, joista voi olla heille hyötyä myöhemmin, esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässäkin. Samalla nuorten osallistuminen on yksi tae suomalaisen seuratoiminnan jatkuvuudelle, Raiskinmäki sanoo.

Kansainväliset hankkeet ja kontaktit ovat madaltaneet kynnystä TUL:n ja sen jäsenten ideoiden vaihtoon Suomen rajojen ulkopuolellakin. Sellaiseen on Raiskinmäen mielestä nyky-yhteiskunnassa laajempikin tarve.

– Myös kielitaitokysymykset ovat tärkeitä, kun ajattelemme hankkeiden arvoa oman toimintamme kannalta. Olemme kehittyneet niin, että pystymme luomaan koulutusmateriaaleja myös englanniksi. Tätä emme olisi yksinään pystyneet saavuttamaan.

Toisinaan työläältä tai byrokraattiselta kuulostavaan hanketyöhön kannattaa Raiskinmäen mukaan tarttua yhteistyön ja tiimien luomisen kautta.

Hankkeet ovat antaneet myös mahdollisuuksia kokeilla asioita. TUL:ssa halutaan, että kokeiluista juurtuu pysyviä ja pitkäaikaisia asioita perustoimintaan.

– Meille varsinkin varhaisnuorten parissa toteutetut hankkeet ja leirit ovat sellaisia, joita emme ole perustoiminnassamme pystyneet riittävästi tekemään.

Rajajärven mukaan hyvässä nuorten hankkeessa yhdistyy kova työ, jota on parasta tehdä hymyssä suin.

– Ajatus esimerkiksi leirihankkeissa on, että hauskaa pitää olla kaikilla, mutta töitä tehdään paljon. Sellaisia puitteita olemme yrittäneet rakentaa.