Urheiluseuroissa voidaan rakentaa ihanteellista maaperää nuoren kotoutumiselle

Tärkein asia on kohtaaminen, kun lapsi tai nuori liittyy urheiluseuraan ja aloittaa uuden harrastuksen. 

Tämä pätee varmasti kaikkiin lapsiin, mutta myös uudessa tai vieraassa maassa harrastuspolkua etsiviin maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin.

– Kun urheiluseuraan tulee maahanmuuttaja- ja myös pakolaistaustaisia lapsia, helposti mietitään, että uuden tulijan taustasta pitäisi tietää erityisen paljon. Sanoisin silti, että aivan ykkösasia on lasten ja myös perheiden kohtaaminen ihmisinä ja yksilöinä, sanoo Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Janina Sjöstrand.

Kohtaamista voi ja kannattaakin myös opetella, sillä siinä voi kehittyä taitavammaksi.

– Pienissäkin seuroissa voidaan tehdä yksilön kannalta isoja asioita, kun toiminnassa huomioidaan muitakin asioita kuin seuraavien treenien tekniikkaharjoitukset, sanoo ruotsinkielisten urheiluliittojen kattojärjestön Finlands Svenska Idrottin projektipäällikkö Tarja Krum.

Innostumisen ja hyvän seurahengen eteen voidaan tehdä treeneissä pieniä, mutta säännöllisiä satsauksia. Nämä voivat olla keskustelun, kohtaamisen, kunnioituksen ja empatian harjoitteita varsinaisen lajiharjoittelun päälle, Krum ja Sjöstrand tiivistävät.

Kohtaamisen taidot ja yhteistyöverkostojen solmiminen ovat olleen pääsioita WELLcome-nimisessä hankkeessa, jossa Krum ja Sjöstrand ovat viime vuosina työskennelleet.

Hankkeessa seuroille ja yhdistyksille on rakennettu uusia tapoja ja toimintamalleja pakolaislasten ja -nuorten kohtaamisen ja kotoutumisen tueksi.

Urheilu- ja liikuntaharrastukset ovat aivan valtavan hyvä kotoutumisen työkalu, Krum sanoo. Myös turvallisuus korostuu, kun harrastamisen tieltä raivataan joskus pieniä ja näkymättömiä esteitä.

– Kun tullaan uuteen maahan ja kieli on vieras, vanhempana ei esimerkiksi tiedä, keitä seuran vetäjät ovat. Mutta kun tullaan tutuiksi ja saavutettavuudessa, pian näitä vanhempia löytyy kentän laidalta kannustamassa. Osa heistä alkaa osallistua seuran kahvilan pyörittämiseen.

Täydellinen kumppani löytyi lehtijutusta

Vuonna 2022 alkanut WELLcome-hanke on tulossa päätökseen vuoden 2024 lopulla. Alkunsa se sai onnekkaan sattuman kautta, kun FSI ja Humak löysivät toisensa lehtijutun kautta.

– Meidän (FSI) edellisestä hankkeestamme oli juttu Hufvudstadsbladetissa. Janinan kollega oli lukenut sen ja ottanut puheeksi, että mehän olisimme hyvä yhteistyökumppani Humakille, Krum kertoo.

Vinkkaus tuli Sjöstrandille, jonka työsarkaa Humakin yhteisöpedagogiikan alalla ovat juuri nuorisotyö ja järjestöt.

– Hankkeen teema istuu kumpaankin organisaatioon ja voi sanoa, että löysimme täydellisen partnerin, sanoo Sjöstrand.

Sjöstrand ja Krum tapasivat ja ryhtyivät kartoittamaan hankerahoituksen mahdollisuuksia. Kiinnostava taho hankehaulle löytyi Euroopan komission alaisesta Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirastosta ja sen Pilot projects and preparatory actions -ohjelmasta.

Onneton sattuma hankkeen alkumetreillä oli Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan samoihin aikoihin, kun hakijat saivat puoltavan hankepäätöksen.

– Tarve myös seurojen järjestämälle toiminnalle oli nopeasti kova. Aloimme heti päätöksen saatuamme virittää yhteistyötä Suomen Punaisen Ristin Turun vastaanottokeskuksen kanssa, Krum kertoo.

Pilotiksi monikielinen monilajiseura 

WELLcome-hankkeen ydinasiat tapahtuvat nuorten harrastajien ja seuratoimijoiden välillä. Silti keskeinen osa hanketyöstä on ollut taustalla ja eri sektoreilla toimivien organisaatioiden kokoamista yhteen.

Vastaanottokeskuksen lisäksi jo alussa yhteistyötä ryhdyttiin tekemään Turun valmistavan opetuksen valmo-luokkien kanssa.

– Kouluun ja opettajiin luotetaan ja olemme järjestäneet valmo-luokkien kanssa tutustumistapahtumia, joihin opettaja on tullut mukaan. Olemme huomanneet, kuinka tärkeää on osallistaa myös perheitä silloin, kun maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria rekrytoidaan harrastuksiin, Sjöstrand sanoo.

Pilottiseuraksi valikoitui käsipallon, jalkapallon ja yleisurheilun monilajiseura Åbo IFK, joka on varsin monikielinen seura.

– Järjestimme ÅIFK:ssa koulutuksia ja laadimme toimenpiteiden listan, jota he alkoivat toteuttaa. Tässä on auttanut suuresti, että meillä oli osoittaa työntekijä, joka on toiminut ÅIFK:n arkisessa työssä ja fyysisesti heidän toimistollaan, Krum kertoo.

Lähtökeskustelujen jälkeen ÅIFK esimerkiksi laati oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka kulkee käsi kädessä myös WELLcome-hankkeen tavoitteiden ja toiminnan kanssa, Sjöstrand kertoo. 

ÅIFK on myös järjestänyt yhteistyössä muiden seurojen kanssa tapahtumia, joissa nuoret voivat tulla kokeilemaan eri seurojen järjestämiä lajeja.

Kohtaamisen pelisääntöjä pukuhuoneen pop-upissa

Hankkeessa on koulutettu ÅIFK:n ja myöhemmin myös muiden urheiluseurojen toimijoita moninaisuuden kohtaamisessa.

WELLcome-hankkeen hanketiimissä toimivien Sjöstrandin ja Krumin mukaan valmentajat ja joukkueenjohtajat tarvitsevat tietoa, ymmärrystä ja osaamista kohdata jokainen ihminen yksilöllisesti ja arvokkaasti.

Päähenkilöitä ja -kohderyhmä ovat kuitenkin itse nuoret. Varsinaisessa treeniarjessa ÅIFK:n kolmelle joukkueelle järjestettiin koulutuksia, jotka nimettiin ”pukkari pop-upeiksi”. Niissä kouluikäisten joukkueiden jalkapallotreenien yhteyteen suunniteltiin harjoituksia, joissa lapsia rohkaistiin pohtimaan hyvän joukkuehengen ja kohtaamisen kysymyksiä.

– Nuoret miettivät, millä tavalla he haluavat toimia joukkueessa ja mitä he toivovat esimerkiksi vastustajilta tai katsojilta. Teimme erilaisia kohtaamisharjoitteita, joissa käytiin läpi pieniä asioita kättelemisestä tervehdyksiin ja katsekontakteihin.

Hankkeessa seurojen toimintaa on kartoitettu myös saavutettavuuden ja viestinnän kannalta. Ulospäin tämä näkyy esimerkiksi hankkeen järjestämän ammattivalokuvaajan kuvina urheilevista tytöistä.

– Tyttöjä on tuotu tietoisesti enemmän esiin seuran viestinnässä. On myös järjestetty aktiviteetteja nimenomaan tytöille, jotka jäävät seuroissa joskus sivuosaan.

Pysyvään käyttöön hankkeessa luotiin digitaalinen työkalu, jossa kuvataan hanketyön kokemuksista jalostettu seurojen kehittämisprosessi. Sen avulla voi perehtyä alun arvokeskusteluista konkreettiseen harjoitteluun, seuratoiminnan järjestämiseen sekä esimerkiksi viestintään ja uusien tulijoiden rekrytointiin.

Yhteiset arvot avain menestykseen

Lähtöpiste oli siis Turku, mutta myöhemmin mukaan on tullut muualtakin Suomesta seuroja ja yhdistyksiä, jotka työskentelevät maahanmuuttajien kotoutumisen parissa.

Helsingissä yhteistyötä hankkeessa on tehty esimerkiksi Helsingin IFK:n, sulkapalloseura Helsinki Badminton Clubin (HBC) sekä voimisteluseura Helsingfors Gymnastikklubbin kanssa. Pohjanmaalta hedelmälliseksi kumppaniseuraksi löytyi Uudenkaarlepyyn salibandyseura Blue Fox.

Muita kumppaneita on ollut ely-keskus sekä esimerkiksi Turun kaupungin liikunta- ja opetustoimet.

WELLcome-hanke on ollut Krumin ja Sjöstrandin mukaan onnistuminen, jonka menestyksen taustalla on ollut kumppanien tavoitteiden ja arvomaailmoiden kohtaaminen.

– Hanketyössä avainasioita on myös sitoutuminen. Yhtenä vinkkinä meidän oppiemme kautta voisi antaa sen, että yhteistyökumppaneita kannattaa sitouttaa mukaan jo hakuvaiheessa. Esimerkiksi meillä jo hakuvaiheessa tiiviisti mukana ollut ÅIFK on pysynyt mukana ja onnistumisen kannalta aivan olennaisena kumppanina koko matkan ajan.