Vaasalainen osuuskunta tarttui vaikeaan mutta tärkeään aiheeseen

– Osana aiemmin toteutettua nuorten mediahanketta, Osuuskunta 3E jalkautui Vaasan ja Mustasaaren kaduille kysymään nuorilta, miten he ymmärtävät väkivallan sosiaalisen median kontekstissa, ja millaisia kokemuksia heillä itsellään on siitä. Kävi ilmi, että joidenkin nuorten oli vaikea ymmärtää väkivallan käsitettä, eikä haitallista käytöstä aina mielletty väkivallaksi, Zeinab Daneshpour kertoo.

– Aloitimme tämän nyt käynnissä olevan hankkeen tapaamiset käymällä läpi eri määritelmiä, kuten digitaalinen väkivalta, verbaalinen väkivalta verkossa, verkkokiusaaminen, verkkoviha, verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja vihapuhe, avaten mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti, mitä niillä tarkoitetaan. Kävimme osallistujien kanssa läpi myös sitä, miten väkivalta itsessään määritellään ja nostimme esiin tutkimukseen pohjautuvia faktoja erityisesti nuorten kohtaamasta väkivallasta, jatkaa Kirsi Koivuporras.

Pontimena hankkeen aiheen valinnalle oli se, että väkivallan olemassaolo on tunnistettu, mutta vähemmän on keskitytty siihen, miten nuoret itse verkkoalustojen ja sosiaalisen median aktiivisina käyttäjinä voivat vaikuttaa siihen, että väkivallaton puhe ja käytös lisääntyisivät ja väkivaltaan puututtaisiin paremmin.

– Tunnistimme tässä mielenkiintoisen alueen, josta halusimme itse oppia lisää, ja johon tarttumalla emme kuitenkaan tekisi muiden toimijoiden kanssa päällekkäistä työtä, Koivuporras taustoittaa.

– Mitä enemmän aihetta tutkimme, sitä enemmän tunnistimme tarvetta laajempaan keskusteluun nimenomaan nuorten kanssa ja heidän näkökulmastaan, koska juuri nuoret kokevat eniten väkivaltaa eri verkkoalustoilla sen vuoksi, että viettävät niillä enemmän aikaa kuin muut ikäluokat, toteaa puolestaan Daneshpour.

Yksi tärkeä näkökulma oli tunnistaa myös se, miten nuoret pystyisivät aiempaa paremmin sekä tunnistamaan väkivaltaisen käytöksen että toimimaan sen kanssa.

– Ei niin, että pyrkisimme etukäteen kategorisoimaan nuorten kokemuksia ylhäältä päin, vaan nimenomaan tukemaan heitä kehittämään digitaalista lukutaitoaan: ymmärtämään paremmin, mistä väkivallassa on kyse ja näkemään oman roolinsa sen torjunnassa, Koivuporras sanoo.

Keskiössä Speaker Corner -tapahtumat

Hankkeen ytimessä ovat Speaker Cornereiksi nimetyt tapahtumat, joiden ideana on käsitellä digitaalisilla media-alustoilla koettua ja kohdattua väkivaltaa eri näkökulmista, antaa osallistujille mahdollisuus keskustella ja jakaa omia kokemuksiaan, sekä etsiä mahdollisia ratkaisuja yhdessä tapahtumiin osallistuvien nuorten kanssa. 

Koivuportaan mukaan tapahtumien rakenne on lähtökohtaisesti sama, mutta jokaisessa keskitytään ratkomaan eri kysymystä: esimerkiksi millaisia tosielämän vaikutuksia väkivallalla on ja miksi myös ”vain” sen jakamisella ja katsomisella on merkitystä? Tapahtumia järjestetään Vaasassa ja Tampereella kaikkiaan neljä kappaletta.

– Tapahtumakaupungit valikoituvat sen perusteella, että Osuuskunta 3E:llä on jo ennestään toimintaa niissä molemmissa, Koivuporras toteaa.

Kunkin tapahtuman teemaan virittäydytään jonkinlaisen intron kautta, esimerkiksi katsomalla lyhyt dokumenttielokuva, jonka herättämiä ajatuksia käydään läpi yhdessä. Jokaisessa tapahtumassa perehdytään kahteen tai kolmeen pääkysymykseen, joihin osallistujat antavat oman näkemyksensä joko kirjoittamalla tai piirtämällä, sekä osallistumalla digitaalisiin visoihin. Osa osallistuu keskusteluun myös kertomalla kokemuksiaan ääneen. 

– Keskeistä tässä on juuri se, että tapahtumiin osallistuvilla nuorilla on ollut mahdollisuus osallistua juuri heille itselleen sopivalla tavalla ja vapaus itse valita se tapa, Daneshpour sanoo.

Yksi ilmentymä nuorten keskeisestä roolista hankkeessa on myös vapaaehtoisten ydinryhmä. Tämä viidestä hankkeessa tiiviisti mukana olevasta nuoresta koostuva ryhmä valmistelee kutakin tapahtumaa sekä itsenäisesti että yhdessä hanketiimin kanssa. Yksi ydinryhmäläisistä on vaasalainen, Åbo Akademissa toista vuotta maisterintutkintoa opiskeleva Khoula. Hän on kotoisin Pakistanista ja asunut Suomessa nyt noin puolitoista vuotta.

– Meidän tehtävänämme on ollut esimerkiksi markkinoida tapahtumia nuorille. Se on ollut innostavaa ja olemme saaneet hyviä tuloksia esimerkiksi hyödyntämällä meidän jokaisen viiden nuoren omia, henkilökohtaisia verkostoja, Khoula toteaa ja jatkaa: – Lähdin mukaan hankkeeseen, koska koen aiheen erittäin tärkeäksi ja käytän itse todella paljon mediaa, joten minulla on myös omakohtaista kokemusta digitaalisesta väkivallasta ja sen seurauksista.

Vaikka verkossa tai somessa tapahtuvan väkivallan juurisyyt olisivat tiedossa, niin sen seuraukset ja vaikutukset ovat yksilöllisiä.

Uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia

Khoulan mukaan mukanaolo hankkeessa on ollut monin tavoin mielenkiintoista ja antoisaa. Myös sen paras anti löytyy helposti.

– Parasta on ollut se, kuinka vapaasti Kirsi ja Zainab ovat antaneet meidän toimia ja luoda Speaker Corner -tapahtumista ja sitä kautta vahvasti koko hankkeesta oman näköisemme. He ovat luottaneet meihin nuoriin täysin. Lisäksi tapahtumissa on ollut rohkaiseva ja lämmin tunnelma. Se on tuntunut hyvältä.

Seuraavaksi hankkeessa siirrytään pohtimaan ratkaisuja. Koivuportaan mukaan toiveena on saada nuorten lisäksi myös nuorisotyöntekijöitä mukaan keskustelemaan nuorten ideoimista ratkaisuista, mikä toivon mukaan antaisi myös heille työkaluja käsitellä aihetta nuorten kanssa. Tavoitteena on nostaa esiin konkreettisia tekoja, joilla jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asiaan. 

Yksi hankkeen tärkeimmistä havainnoista onkin ollut juuri se, että monenlaisista määritelmistä huolimatta verkkoväkivaltaan liittyy vahvasti henkilökohtaisen kokemuksen aspekti ja siksi sen rajat ovat häilyviä ja kontekstuaalisia.

Samaa mieltä on myös Khoula.

– Ymmärrän nyt, että vaikka verkossa tai somessa tapahtuvan väkivallan juurisyyt olisivat tiedossa, niin sen seuraukset ja vaikutukset ovat yksilöllisiä ja siksi jokaisella ihmisellä erilaisia. Tähän vaikuttaa moni asia, kuten esimerkiksi henkilön kotimaa ja kulttuurierot, hän sanoo.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy niin sanottu Solutions Checklist, jonka lopullinen formaatti ei ole vielä selvillä. Sen funktiona on kuitenkin tuoda esiin nuorten näkemys siitä, millaisia ratkaisuja he ovat väkivallan vähentämiseksi digitaalisen median alustoilla tunnistaneet ja millaisia toimia he haluaisivat päättäjiltä asian suhteen nähdä.

Rahoituslähde nuorten osallistumishankkeelle löytyi Erasmus+ -ohjelmasta. Kirsi Koivuporras tunsi ohjelman aiemman työhistoriansa kautta ja tunnisti sen potentiaalin: työskenteleehän osuuskunta muun muassa juuri sellaisten teemojen parissa kuin aktiivinen ja globaali kansalaisuus sekä demokratia. Siksi ei ole yllätys, että jatkohanketta on jo haettu – tutkittavaa tässä teemassa totisesti vielä riittää.

Teksti: Marko Jääskeläinen