Vapaa sivistystyö edistää kestävää kehitystä kansallisena perustaitona

Opetushallitus teetti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta selvityksen vapaan sivistystyön oppilaitosten kestävän kehityksen tilasta.  Oppilaitoksilta kysyttiin, miten kestävyyden eri näkökulmat toteutuvat oppilaitosten toiminnassa ja kuinka hyvin se on integroitu opetukseen ja käytännön työhön. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 263 oppilaitosta, mikä on 92 prosenttia vapaan sivistystyön oppilaitoksista. 

Raportista käy ilmi, että vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat motivoituneita toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi ja toimeenpanemaan omalta osaltaan kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen huomioiminen oppilaitoksen toiminnassa koetaan hyödylliseksi. Erityisesti sen koetaan vahvistavan arvoja ja koulutuksen laatua, rakentavan parempaa maailmaa, vahvistavan kansalaisten perustaitoja, kasvattavan osallisuutta sekä lisäävän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Oppilaitoksissa huomioidaan monipuolisesti kestävän kehityksen ympäristölliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja hallinnollis-taloudelliset näkökulmat. Kulttuurinen ulottuvuus nousi kaikkein merkittävimmäksi kestävän kehityksen osa-alueeksi oppilaitosten keskuudessa: sivistyksen edistäminen ja perustaitojen vahvistaminen, jotka ovat vapaan sivistystyön ydintä, mainittiin suurimmassa osassa vastauksista. Taloudellisuus toteutuu erityisesti kestävissä materiaalihankinnoissa ja kierrätyksessä, kun taas ympäristönäkökulma painottuu jätteiden lajitteluun ja energiatehokkuuden parantamiseen. Sosiaalisen kestävyyden edistäminen toteutuu vapaan sivistystyön oppilaitoksissa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisynä ja yhteisöllisyyden edistämisenä.

Kehittämiskohteena kestävän kehityksen suunnitelmallisuus

Kestävän kehityksen kokonaisvaltaisessa ja järjestelmällisessä lähestymisessä on oppilaitoksilla vielä paljon kehitettävää. Oppilaitosten ja ylläpitäjien kannattaa pohtia esim. hiilikädenjäljen kasvattamista, hiili- ja luontojalanjäljen laskentaa, päästöjen kompensointia, sosiaalisen vastuun syventämistä sekä toimitusketjujen vastuullisuuden vahvistamista. Suunnitelmallisen ja systemaattisen toimeenpanon osalta vastaajat kantavat kuitenkin huolta, koska sen pelätään lisäävän työkuormaa merkittävästi.

Oppilaitosten ylläpitäjillä on keskeinen rooli vahvistaa kestävän kehityksen merkitystä oppilaitosten strategioissa ja varmistaa riittävät resurssit sekä toimeenpanoon että seurantaan. Oppilaitokset kaipaavat konkreettisia, helposti sovellettavia ohjeita kestävän kehityksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kestävän kehityksen seuranta- ja arviointimenetelmiin toivotaan selkeyttä. Myös vertaistuki sekä verkostoituminen ja sen tukeminen nähdään tärkeinä. 

Kestävän kehityksen toimintaa oppilaitoksissa on hyvä tuoda esiin opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille

Vaikka raportin mukaan kestävä kehitys mielletään monissa oppilaitoksissa itsestään selvänä arvona ja toteutettavina toimenpiteinä, opiskelijat tai yhteistyökumppanit eivät kuitenkaan välttämättä tiedä asiasta.

– Kestävän kehityksen toiminnasta viestiminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti voi tuottaa oppilaitokselle selkeää lisäarvoa. Entistä kilpaillummassa toimintaympäristössä voi kestävän kehityksen toimista viestinnällä olla tulevaisuudessa huomattavaa merkitystä opiskelijarekrytoinnissa sekä yhteistyökumppanien löytymisessä, opetusneuvos Heikki Tulkki sanoo. 

Selvityksestä esiin nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta Opetushallituksessa suunnitellaan loppusyksylle toimenpiteitä, joilla tuetaan kestävän kehityksen edistämistä oppilaitoksissa.  Suunnitteilla on mm. kehittämiswebinaari sekä vapaan sivistystyön kestävän kehityksen teemasivuston käynnistäminen.

Lisätietoa

Heikki Tulkki, heikki.tulkki [at] oph.fi