Varhaiskasvatukseen panostaminen on keskeinen osa Ukrainan jälleenrakentamista
Julkilausuma alleviivaa varhaiskasvatuksen kauaskantoisia vaikutuksia ja tarvetta muokata Ukrainan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestelmää vastaamaan tämän päivän haasteisiin. Julkilausumassa esitellään strateginen kehys varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen päivittämiseen. Kehys korostaa inklusiivisen koulutuksen, laadun ja järjestelmän vahvistamisen merkitystä.
Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisistä ukrainalaislapsista 320 000 ei pääse osallistumaan lähiopetukseen. Alle kuusivuotiaista sodan etulinjan alueilla asuvista lapsista 86 prosentilla on haasteita sosiaalisessa ja emotionaalisessa kehityksessä, mikä johtuu osittain myös koronapandemian aiheuttamista poikkeuksista.
Poikkeusolosuhteiden seuraukset voivat olla lapsille vakavia ja kauaskantoisia. Julkilausumassa tunnistetaan kiireellinen tarve edistää laadukasta, osallistavaa ja joustavaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Varhaiskasvatuksen kehittäminen elvyttää osaltaan myös Ukrainan taloutta.
– Julkilausuma vahvistaa tukea Ukrainan visiolle varhaiskasvatuksen muutoksesta. Kaikilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen. Panostus varhaiskasvatukseen on myös satsaus Ukrainan tulevaan selviytymiskykyyn ja vaurauteen. Varhaiskasvatuksella tuetaan vanhempien työssäkäyntiä ja voidaan myös lisätä naisten työllistymistä. Nämä molemmat ovat tärkeitä kehittämiskohtia Ukrainan jälleenrakennuksen onnistumisessa, sanoo Minna Koutaniemi, Opetushallituksen Kansainvälistyminen-päätoiminnon johtaja.
Julkilausuman ovat allekirjoittaneet Ukrainan opetus- ja tiedeministeriö sekä useat maat ja järjestöt. Suomesta mukana ovat Opetushallituksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kirkon ulkomaanapu. Julkilausuma julkaistiin Ukrainan jälleenrakennuskonferenssin (Ukraine Recovery Conference) yhteydessä.
Konferenssi järjestettiin 10.–11. heinäkuuta Roomassa, Italiassa. Neljättä kertaa järjestetyn konferenssin tarkoituksena oli vahvistaa ja koordinoida tukea Ukrainalle. Korkean tason konferenssiin osallistui Ukrainaa tukevien maiden johtoa sekä muun muassa järjestöjen ja yritysmaailman edustajia. Suomea edusti pääministeri Petteri Orpo. Opetushallituksesta Minna Koutaniemi osallistui konferenssiin osana Suomen delegaatiota.
Opetushallitus tukee Ukrainaa monin tavoin
- Tuemme suomalaisten ja ukrainalaisten korkeakoulujen koulutusyhteistyötä osana Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelmaa painottaen Ukrainan tarpeita. Ohjelmasta on tähän mennessä rahoitettu yhteensä 19 yhteistyöhanketta.
- Erasmus+ -ohjelmassa ukrainalaisten opiskelijoiden, opettajien ja oppilaitosten sekä muiden ohjelmaan osallistuvien ukrainalaisten toimijoiden tukeminen on työssämme kaikille sektoreille yhteinen painopiste.
- Vuoden 2024 loppuun mennessä yhteensä 39 nuorta ukrainalaista väitöskirjatutkijaa eri tieteenaloilta on jatkanut tutkimustyötään yhdeksässä suomalaisessa yliopistossa Opetushallituksen apurahalla. Tuki ukrainalaisille tohtoriopiskelijoille jatkuu osana EDUFI Fellowship -apurahaohjelmaa.
- Teemme tiivistä yhteistyötä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön kanssa ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi Ukrainassa. Osallistumme Ukrainan ammatillisen koulutuksen tukemista koskevaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Skills Alliance for Ukraine -liittouman jäsenenä.
- Toteutamme ulkoministeriön rahoituksella ammatillisen koulutuksen Bridge2Skills –tukihankkeen yhteistyössä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön kanssa vuosina 2024–2026.
- Olemme lähettäneet opetussektorin asiantuntijoita tukemaan Ukrainan opetus- ja tiedeministeriötä ja Maailmanpankkia Ukrainan koulutuksen kehittämisessä.