Vauhtia koulun kehittämiseen – kansainvälisyys ei ole vain kivaa ekstraa, vaan osa koulun strategiaa
- Eihän meillä ole täällä mitään, sanoivat nuoret Kalajoen lukion rehtorille Riku Saksholmille.
2000-luvun alun Kalajoki oli pieni maalaiskaupunki, jossa ei ollut kauppakeskuksia eikä stadioneita, ja maailma mahdollisuuksineen tuntui olevan jossakin kaukana. Pikkukaupunki Kalajoki on toki edelleenkin, mutta lukio on jo kauan ollut tiiviisti kiinni eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
- Minua alkoi vaivata tuo lukiolaisten asenne. Halusimme avata nuorille näkökulman, että maailma on heille auki.
Kalajoella lähdettiin luomaan kansainvälisiä yhteyksiä Euroopan unionin rahoitusohjelmien kautta. Lukioon avattiin myös kansainvälinen linja ja solmittiin suora ystävyyskoulusopimus Japaniin. Toiminta lähti lukiosta ja laajeni siitä perusopetukseen. Kaupunki on antanut tukensa perustamalla kansainvälisyysyksikön, joka toimii lukion yhteydessä ja auttaa koordinoinnissa ja raportoinnissa.
Kansainvälisyys menestystekijänä
Tänäkin vuonna Kalajoen lukiossa on käynnissä useita Erasmus+ -hankkeita, ja opiskelijoiden ja henkilökunnan oppimiseen liittyviä liikkutuuksia on yhteensä noin 45. Opiskelijoille on tarjolla lyhyiden viikon liikkuvuuksien lisäksi myös kuukauden tai kokonaisen jakson mittaisia. Kesätöihinkin pääsee ulkomaille, muun muassa Saksaan.
Kansainvälistymisestä on tullut menestystekijä Kalajoen lukiolle. Lukio houkuttaa lähialueiden nuoria, ja viidesosa opiskelijoista tulee muista kunnista. Lukion kansainvälinen linja on laajentunut niin, että sen toimintaa joudutaan rytmittämään uudelleen.
Riku Saksholmin mukaan Suomen maine opetuksen kärkimaana on edelleen vahva, ja suomalaiset koulut ovat suosittuja kumppaneita. Kalajoen koululle tulee enemmän ehdotuksia yhteistyöstä kuin pystytään toteuttamaan, joten niistä valitaan omiin tavoitteisiin sopivat.
Mikä ihmeen akkreditointi?
Lukuisien erillisten kansainvälisten vaihtojen ja hankkeiden jälkeen Kalajoen lukio päätti vuonna 2020 hakea Erasmus+ -akkreditointia. Se tarkoittaa, että koulu – tai vaikkapa kaupunki tai järjestö – laatii oman Erasmus+ -suunnitelmansa ja saa vapaammat kädet toteuttaa kansainvälistä toimintaa sen puitteissa. Suunnitelmassa kuvataan, miten oppilas- ja henkilöstöliikkuvuus nivotaan organisaation kehittämistyöhön ja opetussuunnitelmaan ja samalla sitoudutaan vaihdon laatukriteereihin.
Kalajoen kansainvälinen koordinaattori Jan Franko pitää akkreditointia joustavana. Se on voimassa koko ohjelmakauden eli vuoteen 2027 asti, ja kokonaisbudjettia voi käyttää eri sisältöisiin liikkuvuuksiin – toki akkreditointihakemuksen tavoitteita ja akkreditoidun omaa Erasmus+ -suunnitelmaa korkealaatuisten liikkuvuustoimintojen toteuttamista noudattaen.
- Hankkeille ei tarvitse laatia tarkkaa suunnitelmaa, vaan matkan varrella voi tehdä muutoksia. Toiminnan voi räätälöidä omalle koululle sopivaksi, Franko kuvaa.
Koulu voi keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin, kun rahoitus on turvattu. Kalajoen lukio haki akkreditointia yhteisvoimin kaupungissa toimivien Raumankarin ja Merenojan yhtenäiskoulujen kanssa.
- Yhteistyö kannattaa, koska hakemisen, hallinnoinnin ja paperityön voi hoitaa kerralla. Työ on sujuvaa, kun toimitaan yhden budjetin sisällä, ja osa hankkeistakin on lukion ja peruskoulun yhteisiä, kertoo Franko.
Tavoitteellinen kansainvälisyystyö vahvistaa osaamista
Kalajoella Erasmus+ -toiminnalle on asetettu kolme tavoitetta. Erityisopetuksen kehittäminen, uusi teknologia ja digitaaliset taidot sekä yleisesti parhaiden käytäntöjen vaihtaminen näkyvät sekä opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuudessa että hankkeiden teemoissa. Rehtori Riku Saksholmin mukaan hankkeiden avulla on pystytty ottamaan haltuun uusia asioita, joihin ei muuten olisi ollut rahkeita paneutua. Esimerkiksi uusi teknologia on tullut nopeammin mukaan koulun arkeen.
- Projektit tarjoavat sekä oppilaille että opettajille mahdollisuuden syventyä valittuun teemaan.
Kuvataidelinjan opiskelijat pääsivät paneutumaan arkkitehtuuriin ja yrittäjyyshankkeessa nuoret kehittivät itse yritysideoita, joista kisattiin ulkomailla.
- Tällainen vaatii nuorilta paljon perehtymistä ja vaivannäköä ja tuo siten sinnikkyyttä opiskeluun, Saksholm arvioi.
Hankkeet ja vaihdot avaavat uusia näköaloja. Myös omat kiinnostukset ja tuleva ammatinvalinta kirkastuvat joillekin niiden kautta. Samalla nuoret voivat harjoitella taitoja, joista on hyötyä työelämässä, kuten projektinhallintaa ja monikulttuurisessa ympäristössätoimimista.
- Opettajakuntaan kansainvälinen vaihto tuo positiivista pöhinää. He kokevat avartavana nähdä, miten muualla toimitaan, kuvaa Saksholm.
Kalajoella ulkomaisia vierailijoita on usein seuraamassa opetusta. Eri kielet ovat koko ajan läsnä arjessa. Yksi Erasmus+ -ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista on Job shadowing, jossa opettaja seuraa ulkomaisen kollegan työskentelyä esimerkiksi viikon ajan. Vaihdot ovat täydennyskoulutusta ja oman osaamisen kehittämistä. Valmiita malleja ei ulkomailta voi napata, vaan oppi täytyy soveltaa suomalaiseen koulumaailmaan. Aina ei ole ihan helppoa kuvata, mitä on tarkasti ottaen oppinut vaihdossa.
- Mutta aina välillä opettajat heittävät: tämän jutun minä poimin sieltä meidän yhteistyökoulusta, kertoo Saksholm.
Ennen kaikkea kansainvälistyminen on vahvistanut avoimuutta uusille asioille. Sen kautta koulussa on syntynyt rohkeus ajatella isosti: mikään ei ole mahdotonta, kokeillaan.
Perusopetuksessa opitaan kansainvälisyyttä pienin askelin
Jyväskyläläisessä Keljonkankaan yhtenäiskoulussa panostetaan kotikansainvälistymiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi kielten teemaviikkoja, koulussa käyviä ulkomaisia vierailijoita ja yhteydenpitoa ystäväkouluihin verkon kautta. Käytössä on myös eTwinning, joka on Eurooppalainen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen verkkoyhteisö, jossa voi toteuttaa tarkoittaa pieniä, verkon kautta tehtäviä projekteja yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa.
- Meillä jo tokaluokkalaiset osallistuvat innokkaasti Agenda 2030 -teemaiseen hankkeeseen, jolla on kumppanit Puolasta ja Latviasta, kertoo kansainvälisestä toiminnasta vastaava apulaisjohtaja Kati Saastamoinen.
Into oli niin suurta, että kahden viikon projekti jatkui melkein koko lukuvuoden eri oppiaineisiin integroituna.
Jyväskylä avaa kansainvälisyyden kaikille oppilaille
Kotikansainvälistyminen on Jyväskylässä nostettu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa keskeiseen asemaan. Kaupungissa on käynnissä Opetushallituksen rahoittama kaksivuotinen hanke Kestävää kotikansainvälisyyttä Jyväskylässä.
- Hankkeessa painotetaan vuorovaikutustaitoja ja Agenda 2030 tavoitteita, kuten kestävyyttä ja resurssiviisautta. Lähtökohtana ovat niin globaali näkökulma kuin oman kaupungin muuttuminen kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisemmaksi, kertoo kansainvälisyyskasvatuksen koordinaattori Susanna Kuusinen.
Olennaista on yhdenvertaisuus: kaikkia oppilaita ei voi lähettää maailmalle, mutta kaikille halutaan tarjota kansainvälisiä kokemuksia. Jyväskylässä edistetään kansainvälistymistä muun muassa tukemalla yhteistyötä kaikkien kaupungin julkisten koulujen kesken. Kuusinen vetää koulujen verkostoa.
- Kunkin koulun toimintaa kehitetään sen omista tarpeista ja resursseista käsin. Tueksi on laadittu kotikansainvälisyyden opas. Tarjolla on myös kevyitä malleja olla vuorovaikutuksessa ulkomaisten koulujen kanssa.
Tänä lukuvuonna Keljonkankaan yhtenäiskoulussa on käynnissä Rauhankasvatusinstituutin koordinoima Erasmus+ -hanke. Se tarjoaa opettajille keinoja nivoa kestävän kehityksen teemoja ala- ja yläkoulun opetukseen konkreettisten vinkkien avulla. Lukuvuosisuunnitelmassa oleviin säännöllisiin tapahtumiin, kuten YK-päivään, tuodaan mukaan kierrätystä esimerkiksi järjestämällä kirjamarkkinat, joihin kaikki saavat tuoda kirjan. Rehtori Marja Hänninen-Helinin mielestä on tärkeää, että kansainväliset hankkeet eivät elä irrallaan muusta opetuksesta.
- Yksittäiset teemaviikot tulee ja menee ja unohtuu, toteaa Hänninen-Helin.
Sen sijaan, kun samoja aiheita lähestytään vähän eri tavoilla eri tilanteissa ja oppiaineissa, oppilaiden on helpompi sisäistää asiat. Hankkeet eivät myöskään kuormita liikaa, kun ei tarvitse järjestää irrallisia tapahtumia.
Ennakkoluulot katoavat kohtaamisissa
Marja Hänninen-Helinin ja Kati Saastamoisen mukaan kotikansainvälisyys on oppilaille avartavaa ja saa ennakkoluulot rapisemaan. Ja sekin on kivaa, että arki rikkoutuu ja pääsee käyttämään vierasta kieltä. Pienetkin oppilaat saavat siitä paljon irti. Itsetunto ja pärjäämisen tunne kasvavat, kun juttelee ulkomaisen vieraan kanssa englanniksi ja huomaa, että se sujuu.
- Tärkeää on myös motivoituminen kansainvälisyyteen ja uteliaisuus, jota ei kirjoista saa. Meillä se on ihan keskeistä, koska vasta ysiluokalla lähdetään oikeasti vaihtoon ulkomaille, pohtii Hänninen-Helin.
Kati Saastamoinen kiteyttää:
- Kotikansainvälistyminen luo pohjan, jolla voi lähteä maailmalle. Se rohkaisee oppilasta puhumaan vieraita kieliä ja kohtaamaan ihmisiä ja antaa tietoa muista maista ja kulttuureista.
Kirjoittaja: Päivi Kärnä. Artikkeli on julkaistu alun perin Rexi-lehden numerossa 2/2025.