Verkon kautta Eurooppaan
Seinäjoen lyseon opettaja Sanna Pernaa pokkasi viime vuonna Opetushallituksen palkinnon yhtenä parhaista eTwinning -hankkeiden toteuttajista. Palkitussa hankkeessa Me, my heritage and you yläkoululaiset neljässä eri maassa tutustuivat oman maansa maailmanperintökohteisiin ja esittelivät niitä muille. Syksyllä aloitettiin vuorovaikutteisilla virtuaalisilla tehtävillä.
- Oppilaat tekivät esittelyvideoita ja tietovisan ja laativat kartan maailmanperintökohteista. He myös viestittelivät verkossa yhteistyökoulujen oppilaiden kanssa, kertoo Pernaa.
Keväällä nuoret pääsivät tapaamaan kasvokkain. Kukin koulu teki toiseen maahan viikon opintomatkan. Siellä vierailtiin yhteistyökoulussa ja tutustuttiin ainakin yhteen maailmanperintökohteeseen.
Seinäjoelta lähti kaksi ryhmää, jotka kävivät Cataloniassa ja Bolognassa. Tutuksi tulleiden nuorten tapaaminen oli luontevaa.
- On ihan eri asia oppilaalle tulla vaihtoon ja asua perheessä, kun siellä on vastassa sellainen tyyppi, jonka kanssa on jo tehty monenlaisia ryhmätöitä. Hommiin päästään käsiksi nopeasti.
Projekti huipentui kolmen maan yhteiseen tapaamiseen Suomessa. Monikansallisessa ryhmässä simuloitiin maailmaperintökohteen valintaprosessi. Oppilaat valitsivat itse kustakin maasta kohteen ja tekivät siitä oikeastikin ehdotuksen maailmanperintökohteeksi. Ehdotuksista koottiin myös e-kirja.
Mikä kumman eTwinning?
eTwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille ja henkilökunnalle. Ohjeistus on yksinkertainen: etsi kumppani, perusta projekti ja vie oppijat verkossa yhteisen tekemisen äärelle.
Tarkoitus on tehdä kansainvälisyydestä helppoa ja hauskaa ja antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus aktiiviseen osallistumiseen. eTwinningissä voi toteuttaa oppimisprojekteja verkon kautta ilman maksuja – ja tarvitsematta miettiä hakemuksia tai raportointivelvoitteita.
Seinäjoen lyseon projekteissa on yhdistetty eTwinning ja Erasmus+ -opiskelijavaihto. Hankekielellä sanottuna kyse on silloin monimuotoliikkuvuudesta.
- Suuri osa työskentelystä tapahtuu verkossa, vaikka totta kai vaihtomatka on se kirsikka kakun päällä, jota kaikki odottavat, kuvaa Sanna Pernaa.
Mutta eTwinning toimii myös itsenäisesti, kokonaan virtuaalisesti.
Sen osoittaa toinen palkittu projekti, Nokia-Viholan koulun ”Hometowns in Europe”, jossa oppilaat vertailivat kotikaupunkejaan. Mukana oli kymmenen luokkaa, ja yhteistyöhön osallistui lähes kaksisataa 7–13-vuotiasta oppilasta eri puolilta Eurooppaa. Kuukausitehtävien kautta lapset oppivat muun muassa historiasta, luonnonoloista, paikallisista yrityksistä ja harrastusmahdollisuuksista omassa ja muiden kotikaupungeissa.
Kokemukset olivat niin hyviä, että koulussa tehtiin päätös perustaa vuosittain koko koululle avoin eTwinning-projekti, jonka tehtävät liitetään monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemojen ympärille.
Mitä hyötyä digitaalisuudesta?
Sanna Pernaan kokemuksen mukaan verkkotyöskentely antaa tilaisuuden monenlaiseen oppimiseen.
Me, my heritage and you -projektissa oppilaat tekivät kartan, kommentoivat toisten videoita ja äänestivät verkossa. He innostuivat tehtävistä, joissa syntyi kontakti toisen maan oppilaisiin. Digitaidot kasvoivat niin oppilailla kuin opettajillakin. Ja kielitaito sai harjoitusta viestitellessä.
Nuoret oppivat myös projektityötä ja aikatauluttamista.
- Yritän iskostaa nuorten mieleen, että tässä ei ole kysymys vain omista läksyistä. Koko monen maan projektin toteutus riippuu siitä, että asiat tapahtuvat ajallaan.
Kansainvälisiin projekteihin voidaan sisällyttää monia koulun oppimistavoitteita.
- Vaikka hankkeita ei suunnitella opetussuunnitelmasta käsin, niin oppimistavoitteitakin saadaan mukaan. Esimerkiksi tällä hetkellä meillä on alkamassa Green and safe internet -hanke, jossa yhdistyvät TVT ja monenlaiset kestävän kehityksen asiat.
Verkkotyöskentelyn tuloksia on helppoa jakaa Twinspacessa laajemmalle joukolle. Maailmaperintöprojektissa laitettiin myös koulun seinälle esille karttoja, julisteita ja matkapäiväkirjoja.
Vaikuttavuus kasvaa verkon avulla
Isompien oppilasjoukkojen osallistaminen ja tulosten levittäminen lisäävät projektin vaikuttavuutta. Se on myös kustannustehokasta ja tuo tasa-arvoisuutta kansainvälisyyteen. Kokemus voidaan jakaa myös niille oppilaille, joiden ei olisi ollut mahdollista osallistua ulkomaan vaihtoon. Ympäristönäkökulmastakin on hyvä, ettei kansainvälisyys aina vaadi matkustamista.
Näin kokivat Opetushallituksen hanketoteuttajille tekemän kyselyn vastaajat. OPH toteutti tänä vuonna digitaalisuuden merkityksestä kyselyn, johon vastasi 62 yleissivistävän sektorin liikkuvuus- ja yhteistyöhanketta.
Sanna Pernaa lisää, että monimuotoliikkuvuudessa digitaalisuus laajentaa kansainvälisyyden spektriä.
- Jos projektissa on mukana viisi maata, ei kaikissa voi käydä. Vaikka vain yhdessä vieraillaan, niin tehdään kuitenkin yhteistyötä ja jaetaan kokemuksia viiden maan kanssa.
Hänen mielestään liikkuvuus ja virtuaalisuus tukevat toisiaan hyvin.
- Ilman toista jäisi anti paljon laihemmaksi.
eTwinning-ohjelman tarjoama Twinspace-oppimisalusta on Pernaan mukaan selkeä ja turvallinen mutta hiukan kankea.
- Se ei ole vaikea, mutta vaatii kuitenkin perehtymistä. Se sopii yhteisen työn tekemiseen, koska sille voi tallentaa hankkeen eri vaiheet, ja samalla se mahdollistaa myös vuorovaikutuksen.
Missä välissä sitä kansainvälisyyttäkin vielä ehtii?
Moni opettaja ja rehtori pähkäilee, miten kansainvälisyydelle löytyisi aikaa tiiviissä kouluarjessa.
Seinäjoen lyseossa asia on ratkaistu niin, että englantia ja ruotsia opettava Pernaa on koulun kansainvälisyysvastaava ja hänen kenttäänsä kuuluvat Erasmus+ -vaihdot ja eTwinning sekä kotikansainvälisyys. Aiemmin eurooppalaiset projektit toteutettiin kerhomuotoisina varsinaisten oppiaiheiden ulkopuolella. Tänä vuonna kansainvälinen kokonaisuus järjestettiin ensi kertaa valinnaiskurssina. Mukaan mahtuu parisen kymmentä oppilasta.
- On helpotus, että tunnit ovat nyt lukujärjestyksessä. Aiemmin eri luokkien oppilaiden aikatauluja oli joskus vaikeaa yhdistellä.
Ensimmäisen projektin aikana Pernaa toimi sekä kansainvälisenä koordinaattorina että luokanvalvojana. Sen jälkeen hän on saanut keskittyä vain projekteihin.
- Olen ollut kauhean kiitollinen, että rehtori oli ymmärtäväinen ja hyväksyi, etteivät rahkeeni riitä molempiin. Se on ollut iso kädenojennus.
Verkon kautta tehtävä projekti onnistuu Pernaan mukaan hyvin alakoulussakin. Hän arvioi, että projektien toteuttaminen on melko erilaista alakoulussa ja yläkoulussa.
- Alakoulun luokanopettajavetoinen arki mahdollistaa joustavamman ajankäytön ja saman opettajan johdolla projektin voi helposti integroida eri aineisiin tarpeen mukaan. Yläkoulun aineenopettajajärjestelmä vaatii enemmän aikataulutusta ja järjestelyä.
Sanna Pernaan mukaan kansainvälinen yhteistyö vaatii resursseja, mutta virtuaalisuudessa on valtava potentiaali saada vaikka koko koulu mukaan. Hän kannustaa aloittamaan vaikka pienellä panostuksella.
- Rohkeasti vain kokeilemaan. Ei aina tarvitse tehdä kauhean isoa ja pitkäkestoista. Eikä siitäkään tule suurta vahinkoa, vaikka kokeilisi ja homma jäisi kesken.
Tunnista monimuotoliikkuvuus
Työskentely verkossa on nykyään niin luonteva osa arkea, että sitä ei aina edes huomaa. Erasmus+-vaihtoa suunnitellessa kannattaa miettiä:
- Onko meillä kumppanikoulun kanssa verkossa tapahtuvaa yhteistyötä ennen tai jälkeen liikkuvuuden?
- Syntyykö projektissa etäyhteistyössä esimerkiksi videoita tai muita digitaalisia materiaaleja?
- Käytetäänkö yhteiseen työskentelyyn Twinspace-alustaa tai muita palveluja, vaikkapa Teamsia?
Jos vastaus on myöntävä, kyse on monimuotoliikkuvuudesta.
Näin pääset liikkeelle eTwinningissä
- Tutustu ohjeistukseen Opetushallituksen sivuilla.
- Luo eTwinning-profiili, etsi kumppaneita ja hae inspiraatiota esimerkeistä.
- Kutsu eTwinning-lähettiläs kouluusi tai järjestä verkkotapaaminen. eTwinning-lähettiläitä toimii eri puolilla Suomea. He ovat kokeneita opettajia ja eTwinningin asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet eTwinningin toimintaan, pedagogisiin ratkaisuihin ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen.
Kirjoittaja: Päivi Kärnä. Artikkeli on julkaistu alun perin Rexi-lehden numerossa 4/2025.