Yhtäläisyyksiä ja kansallisia erikoisuuksia – opettajien palkanlisät Euroopan maissa

Ajankohtaista Lukiokoulutus Perusopetus Varhaiskasvatus Kansainvälinen vertailu Opettajat ja kasvattajat

Eurooppalaiset opettajat saavat peruspalkkansa lisäksi erilaisin perustein maksettavia palkanlisiä. Joissakin maissa lisien maksamisesta päätetään kansallisesti tai työehtosopimuksissa, toisissa taas jopa yksittäisessä koulussa. Lisien perusteissa on sekä yhtäläisyyksiä että kansallisia erikoisuuksia.

Kuvituskuva, nuoret opiskelijat oppitunnilla

Kuva: Satu Haavisto

Tietoa varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja lukioissa työskentelevien opettajien palkanlisistä on koulutustiedonvaihtoverkosto Eurydicen julkaisemassa verkkotyökalussa. Aineistoa on kaikkiaan 37 Euroopan maasta.

Suomessa palkanlisät määritellään työehtosopimuksissa

Suomi on hyvä esimerkki maasta, jossa opettajien lisät määräytyvät työehtosopimusten mukaisesti. Kuntien palkkalistoilla olevat opettajat ovat Kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piirissä.

Suomen kunnat on jaettu kahteen kalleusluokkaan: luokkaan I kuuluvat suurimmat kaupungit ja syrjäisimmät kunnat, joissa työskentelevät opettajat saavat hieman suurempaa palkkaa. Työehtosopimus mahdollistaa myös työsuoritukseen perustuva henkilökohtaisen lisän. Sen perusteista päätetään kuitenkin paikallisesti eikä se ole kovin yleisessä käytössä.

Perusopetuksen ja lukion opettajille maksetaan lisiä erilaisista lisätehtävistä ja -vastuista. Esimerkiksi yläkoulun opettajille maksetaan lisää luokanvalvojan tehtävistä. Hallintoon liittyvät lisätehtävät korvataan yleensä opetusvelvollisuuden huojentamisella.

Yleisin peruste palkanlisille ovat ylitunnit

Eurydicen työkalussa on listattu palkanlisille 14 erilaista perustetta, jotka on jaoteltu neljään ryhmään:

lisätehtävät ja -vastuut, mm. mentorointi, opinto-ohjaus, ylitunnit
lisäkoulutus ja suoriutuminen, mm. jatkokoulutus, osaamisen kehittäminen
työolosuhteet, mm. työskentely syrjäseudulla
muu peruste, mm. perhetilanne.

Selvästi yleisin peruste palkanlisälle ovat ylitunnit. Seuraavaksi yleisimpiä ovat suoriutuminen, mentorointi, erityistehtävät sekä hallintotehtävät, joilla tarkoitetaan muita kuin rehtorin tai päiväkodin johtajan tehtäviä.

Harvinaisimmat palkanlisän perusteet ovat asuinpaikka ja perhetilanne.

Kansallisiin erikoisuuksiin kuuluu muun muassa opettajan omien lasten määrä palkanlisän perusteena

Muutamia poimintoja palkanlisien perusteista eri maissa:

Muun muassa Bulgaria ja Serbia: tohtorintutkinto.
Unkari: diabetesta sairastavista oppilaista huolehtiminen.
Kreikka: kansallisten korkeakoulujen pääsykokeiden valvonta ja tarkistaminen.
Espanja: työskentely Kanarian saarilla, Baleaareilla, Ceutassa, Melillassa tai syrjäseuduilla.
Slovenia: opettaminen kaksi- tai italiankielisessä koulussa.
Muun muassa Luxemburg, Ranska ja Turkki: opettajan omien lasten määrä.
Kroatia: EU-projektissa työskentely.

Myös palkanlisän suuruudessa ja lisistä päättävissä tahoissa on eroja

Käytännöt palkanlisän määräytymisessä vaihtelevat eri maissa. Lisä voi olla kaikille sama tai se voidaan määritellä kunkin opettajan kohdalla erikseen. Summa saattaa olla tietyn suuruinen tai laskettu esimerkiksi prosentteina varsinaisesta palkasta. Joskus korvaus ei ole rahallinen, vaan ylimääräiset tehtävät voivat vaikkapa vähentää opettajalta vaadittavien opetustuntien määrää. Maiden välillä on myös eroa siinä, katsotaanko jonkin tehtävän sisältyvän opettajan työhön ilman erillistä korvausta. Tällaisia ovat esimerkiksi opinto-ohjaus tai osaamisen kehittäminen.

Palkanlisien perusteista ja suuruudesta päättävät eri maissa eri tahot, kuten kansalliset tai alueelliset viranomaiset tai yksittäiset koulut. Esimerkiksi Ruotsissa päätäntävalta on usein koululla. Palkanlisät voivat olla määriteltyinä myös työehtosopimuksissa, kuten Suomessa.

On hyvä muistaa, että eroja on myös jo opettajien peruspalkoissa, joiden päälle palkanlisiä maksetaan. Ne vaihtelevat esimerkiksi suuruudeltaan sekä suhteessa muiden samantasoisen koulutuksen suorittaneiden palkkoihin.

OECD ja Eurydice keräävät vuosittain tietoa opettajien palkoista Euroopassa

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto Eurydice keräävät yhteistyönä vuosittain tietoa opettajien ja rehtoreiden palkoista.

Tiedot kerätään kolme vuotta täyttäneiden varhaiskasvatuksesta toisen asteen yleissivistävään koulutukseen eli Suomessa lukioon asti. Mukana on 39 koulutusjärjestelmää 37 maasta, sillä Belgiassa on kolme alueellista koulutusjärjestelmää.

Eurydice on syksystä 2023 alkaen julkaissut Euroopan maiden palkkatiedot interaktiivisessa verkkotyökalussa. Työkalussa voit tarkastella tietoja palkkojen suuruudesta ja kehittymisestä uran aikana sekä palkanlisien perusteista. Aiempina vuosina Eurydice julkaisi tiedot PDF-raportteina.

Lisätiedot

erityisasiantuntija Sofia Mursula, sofia.mursula [at] oph.fi, puh. 029 533 1677