Yhteistyöllä parempaa sote-alan koulutusta – Lappian Erasmus+ -hanke kehittää opetusta Pohjoismaissa

Yhteiset haasteet koulutuksessa ja työelämässä

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa näkyvät selvästi yhteiskunnan ja työelämän muutokset. Yhteinen tekijä kaikissa maissa on pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja alan vetovoiman hiipuminen. Meillä oli jo valmiiksi paljon yhteistyötä suomalaisten oppilaitosten kanssa opetuksen kehittämisessä, mutta halusimme laajentaa näkökulmaa Pohjoismaihin, kertoo hankkeen koordinaattori, päätoiminen tuntiopettaja Heikki Alatalo Lappiasta. Ruotsalaisen Utbildning Nordkalottenin kanssa meillä oli aiempaa yhteistyötä, ja nyt mukaan saatiin myös tanskalainen SOSU Østjylland.

- Meillä oli aiemmin haasteita saada riittävästi opiskelijoita sosiaali- ja terveysalalle yhteishaun kautta, Alatalo kertoo. Tilanne on nyt parempi, mutta se ei johdu yksin hankkeesta, vaan yhteiskunnallisista muutoksista. Kuitenkin tämä hanke on auttanut meitä ymmärtämään, miten opetusta kannattaa kehittää pidemmän aikavälin tarpeisiin.

Työpajoja, vuoropuhelua ja uusia oivalluksia

Hanke eteni käytännönläheisesti: mukana oli neljä teemallista työpajaa sekä säännöllisiä Teams-kokouksia, joissa suunniteltiin ja reflektoitiin työpajojen sisältöjä. Työpajoihin osallistui opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia eri Pohjoismaista.

- Suomen työpajassa oli mukana myös opiskelijoita, mikä toi todella tärkeän näkökulman: miten opetus valmistaa heitä työelämään. Samalla työnantajat kertoivat omista odotuksistaan. Näissä keskusteluissa huomattiin, kuinka samankaltaisia haasteet ovat eri maissa, Alatalo toteaa.

Työpajoissa käytiin läpi muun muassa opetuksen toteuttamistapoja eri maissa. Tanska nousi esiin erityisesti digitaalisuuden edelläkävijänä.

- Meillä Lappiassa otettiin ensimmäisten joukossa Suomessa käyttöön pakohuonepeli opetuksessa. Se on yksi esimerkki uudenlaisesta pedagogiikasta, jota on poimittu osaksi meidän omaa arkea, Alatalo mainitsee.

Myös Ruotsin oppilaitoksen omaleimainen kolmen opetussuunnitelman käyttö – Suomen, Ruotsin ja Norjan – herätti kiinnostusta. Tämä kuvastaa hyvin rajaseudun kulttuurista sekoittumista ja yhteistoimintaa.

Työelämä mukana – esiin uusia yhteistyömalleja

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä työelämäkumppaneiden kanssa. Työpajojen lisäksi järjestettiin vierailuja sote-alan työpaikoille eri maissa.

- Oli kiinnostavaa nähdä, miten kolmannen sektorin toimijat Ruotsissa tukevat osatyökykyisten työllistymistä esimerkiksi Ikeassa Haaparannassa, Alatalo kertoo. Tanskassa ja Ruotsissa panostetaan erityisesti asiakkaiden viihtyvyyteen ja aktiviteetteihin, siinä meillä Suomessa on opittavaa, vaikka olemmekin ottaneet paljon kiinni.

Terminologiaeroihinkin törmättiin: kun Suomessa puhutaan muistisairaista, Tanskassa käytetään termiä "dementikko". Nämä erot muistuttavat kulttuurieroista, mutta myös yhteisten käytäntöjen kehittämisen tarpeesta.

Miten opetus vastaa työelämän tarpeisiin?

Opettajille hanke tarjosi tilaisuuden pohtia arjen kiireen keskellä opetuksen laatua ja työelämävastaavuutta.

-Onko meidän tarjoama koulutus sellaista, mitä työelämä oikeasti tarvitsee? Tämä on kysymys, jota täytyy aika-ajoin pohtia, sanoo Alatalo.

Opettajat ja opiskelijat ovat ottaneet hankkeen vastaan positiivisesti. Ensi helmikuussa Lappian opettajaryhmä matkustaa Tanskaan perehtymään muun muassa digitaalisiin oppimisratkaisuihin, hyödyntäen KA1-asiantuntijavaihtoja.

Pienimuotoinen mutta vaikuttava

Tämä pienimuotoinen kumppanuushanke on ollut todella toimiva: kevyt hallinnoitava, matalan kynnyksen mahdollisuus, joka kuitenkin vaatii sitoutuneen partneriryhmän, Alatalo sanoo. 

Kansainvälinen yhteistyö on tuonut Lappialle selkeää lisäarvoa, mm. uusia pedagogisia malleja, kulttuurista ymmärrystä, uusia yhteistyöverkostoja, sekä vahvistunutta osaamista tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. 

Hanke päättyi virallisesti elokuun lopussa 2025. Tarkoituksena on järjestää vielä esimerkiksi välitunti-info hankkeesta koko Lappian henkilöstölle. Lisäksi tuloksista kerrotaan kansainvälisesti EfVET-konferenssissa roundtable-esityksessä.

Hankkeen päätyttyä syntynyt yhteistyö ei ole katkeamassa, sillä uusi KA210-hankehakemus on jo valmisteilla tanskalaisten koordinoimana. Tällä kertaa teemana on muistiystävällinen kaupunki, ja mukaan tulee myös norjalainen oppilaitos.

Miksi Pohjoismaat?

- Miksi lähteä kauas, kun pohjoismaiset kumppanit ovat lähempänä ja jaamme samanlaiset haasteet ja tavoitteet, Alatalo pohtii. Yhteistyö pohjoismaisessa kontekstissa on luontevaa ja antaa paljon. Ruotsalainen kulttuuri ja yhteiskunnallinen konteksti on meille jo tuttu, ja sitä kannattaa hyödyntää jatkossakin.

TEKSTI: Sari Huttunen