8 100 hakijaa sai opiskelupaikan korkeakoulujen vieraskielisistä koulutuksista, Taideyliopistosta sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutuksesta

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskielisissä koulutuksissa, Taideyliopiston koulutusohjelmissa ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutuksessa oli haettavana noin 9 000 aloituspaikkaa noin 440 hakukohteessa. 

Hakijoiden määrä laski vajaan viidenneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Hakijoita oli nyt yhteensä noin 21 800, joista lähes puolet oli muita kuin EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin kansalaisia. 

Vastaavasti hyväksyttyjen osuus nousi: nyt opiskelupaikan sai noin 37 % hakijoista, kun vuotta aiemmin luku oli 33 %. Ammattikorkeakouluun hakeneista hyväksyttiin 36 % ja yliopistoon hakeneista 31 %.

Taideyliopiston koulutuksiin haki yhteensä yli 3 500 hakijaa, joista hyväksyttiin 11 %. Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutukseen haki hieman alle 1 000 hakijaa, joista hyväksyttiin 1 %.

Suomalaisten hakijoiden osuus hyväksytyistä kasvoi

Kaikkiaan hakijoissa oli 137 ja hyväksytyissä 120 maan kansalaisia. Suomalaisista hakijoista hyväksyttiin 34 %. Kaikkiaan EU- ja ETA-alueelta tai Sveitsistä tulevista hakijoista hyväksyttiin 40 % ja alueen ulkopuolelta tulevista hakijoista 39 %. 

Suomen kansalaisten osuus hyväksytyistä oli 39 %.  EU- ja ETA-alueelta tai Sveitsistä tulevien osuus oli yhteensä 11 % ja alueen ulkopuolisten 50 %. Viime vuonna nämä osuudet olivat 29 %, 9 % ja 62 %.  Suurimpiin kansalaisuusryhmiin kuuluvat Suomen kansalaisten ohella Pakistanin (9 %), Bangladeshin (8 %), Intian (5 %) ja Nigerian (5 %) kansalaiset.

EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta tulevat opiskelijat maksavat suomalaisissa korkeakouluissa lukukausimaksuja. Viime vuodesta alkaen he ovat maksaneet myös 100 euron hakemusmaksun, mikä silloin johti hakijamäärän puolittumiseen vuoden 2024 luvuista. 

Eniten kilpailua taiteen ja kulttuurin aloilla 

Tänäkin vuonna vaikeinta oli päästä opiskelemaan taiteita ja kulttuurialoja, joille hyväksyttiin 15 % hakeneista, sekä yhteiskunnallisille aloille, joille hyväksyttiin 19 % hakeneista. Helpoimmin opiskelupaikan sai tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilta, joille pääsi 34 % hakijoista. 

Opiskelupaikan saaneista 43 % hyväksyttiin ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistojen kandidaatin sekä kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Lisäksi 57 % hyväksyttiin yliopistojen maisterikoulutuksiin tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin.

Opiskelupaikka otettava vastaan viimeistään 9.7. 

Hakijat ovat saaneet tiedon yhteishaun tuloksista viimeistään keskiviikkona 27.5. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan 9.7. klo 15 mennessä. Varasijalta voi tulla hyväksytyksi 4.8. saakka.

Korkeakoulut voivat järjestää lisähakuja yhteishaussa vapaiksi jääneille opiskelupaikoille. Tarjolla olevat koulutukset ja näihin hakeutumisen aikataulut ovat nähtävillä Opetushallituksen ylläpitämässä Opintopolku-palvelussa ja korkeakoulujen omilla nettisivuilla sitä mukaa, kun korkeakoulut päättävät lisähaun järjestämisestä. 

Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opintopolku-palvelussa. Opetushallitus vastaa korkeakoulujen yhteishakujen valtakunnallisesta toteutuksesta sekä koulutukseen hakeutumiseen ja valintaan liittyvän valtakunnallisen tiedotuksen järjestämisestä.

Korkeakouluihin haetaan keväisin kahdessa erillisessä yhteishaussa. Ensimmäisessä yhteishaussa haettavina ovat korkeakoulujen syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston koulutukset. Kevään toisessa yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Korkeakoulut voivat lisäksi järjestää omia erillishakujaan kevään ensimmäisen yhteishaun ulkopuolella. Niistäkin suurin osa toteutetaan Opintopolussa.

Opintosetelikokeilu avaa ilman opiskelupaikkaa jääneille näkymiä korkeakouluopintoihin

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee opintosetelin käyttöönottoa. Hallituksen esityksen mukaan opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.2025‒31.7.2028 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet nuoret, jotka ovat hakeneet korkeakoulujen yhteishaussa, mutta eivät ole saaneet tai vastaanottaneet opiskelupaikkaa. Opintoseteliä voisi käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin suomen- tai ruotsinkielisiin avoimen korkeakouluopetuksen opintoihin.

Opintoseteliä koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu, joten muutokset ovat vielä mahdollisia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026, ja ne olisivat voimassa 31.7.2030 asti. Opintosetelin voisi ottaa käyttöön opin.fi-palvelussa 5.8.2026 alkaen. Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet opintosetelistä löydät osoitteesta opin.fi.

Lisätietoja

• Erityisasiantuntija Ilmari Nokkonen, ilmari.nokkonen [at] oph.fi, p. 029 533 8687
• Erityisasiantuntija Mikko Eronen, mikko.eronen [at] oph.fi , p.029 533 1485