Uutinen

CulturalCorners etsii keinoja elvyttää hiljaisten kausien matkailua

Kokemuksia Kulttuuri Luova Eurooppa
CulturalCorners – Reimagining Low Season Tourism in European Corners Through Arts and Heritage -hankkeessa pyritään elvyttämään matkailua hiljaisina kausina Kyproksella, Kanariansaarilla ja Lapissa. Hanke on ensimmäinen Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurimatkailuun keskittyvä hanke.
Kuvassa CulturalCorners- ja Inclusive Centres of Culture – Collaborative and Inclusive Cultural Tourism Through Nordic Cooperation (ICCE) -hankkeiden edustajia taideteoksen edessä
Kuva CulturalCorners- ja Inclusive Centres of Culture – Collaborative and Inclusive Cultural Tourism Through Nordic Cooperation (ICCE) -kulttuurimatkailuhankkeiden yhteistapaamisesta Rovaniemellä.


Cultural Corners -hanke sai alkunsa kiinnostuksesta tarkastella kulttuurimatkailua ja erityisesti hiljaisia matkailukausia syrjäisemmissä kohteissa. Hanketta koordinoi kyproslainen ENVOLVE Entrepreneurship, ja partnereina toimivat fuerteventuralainen ASOFUER sekä Lapin yliopiston Arktinen keskus.

 Kaikkia hankemaita yhdistää se, että niiden matkailu on kausiluonteista. Kanariansaarilla ja Kyproksella matkailu painottuu kesään, kun taas Lapissa suurin turistivirta ajoittuu talvikauteen, kertoo Arktisessa keskuksessa ja CulturalCorners -hankkeessa tutkijana toimiva Pavel Tkach.

Hankkeen tavoitteena onkin löytää keinoja elvyttää hiljaisen kauden matkailua esimerkiksi kulttuuriperintöä, taidetta ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Samalla pyritään edistämään kestävää matkailua ja osallistamaan matkailualan ammattilaisia yhteiskehittämisen kautta. 

Sisältöjä ja työkaluja matkailualan ammattilaisille

Hankkeessa kehitetään matkailun ammattilaisille, paikallisille taiteilijoille ja matkailun harrastajille suunnattu kestävän kulttuurimatkailun koulutusohjelma, jonka teemoja ovat muun muassa kestävä matkailu, kulttuuriperinnön ja digitaalisten teknologioiden integrointi matkailuun sekä asiakaslähtöiset sitouttamisstrategiat.

 Koulutusohjelman pohjaksi haastattelin lukuisia matkailualan asiantuntijoita eri maista. Keskustelujen aikana kerättyjä näkemyksiä ja kokemuksia hyödynnettiin ohjelman kehittämisessä, Tkach kertoo.

Samoja teemoja käsiteltiin myös lokakuun ja joulukuun 2025 välillä järjestetyssä webinaarisarjassa. Webinaareihin kutsuttiin matkailualan ammattilaisia, joiden kommentit taustoittivat osaltaan koulutusohjelman kehittämistä.

Hankkeen aikana tuotetaan lisäksi kestävän matkailun työkalupakki, jota eri toimijat voivat hyödyntää uusien matkailutarjontojen ja matkailua tukevien toimenpiteiden kehittämisessä. Myöhemmin käynnistyvät myös verkossa toteutettavat innovaatiolaboratoriot, joissa matkailualan ammattilaiset pääsevät yhteiskehittämään uusia toimintatapoja kestävään matkailuun ja digitalisaatioon liittyen.

Kestävää matkailua paikallisten ja ympäristön näkökulmasta

Matkailun elvyttämisen lisäksi hanke keskittyy vahvasti kestävyyteen ja pohtii, miten matkailualan asiantuntijat voisivat edistää kestävää matkailua paikallisia asukkaita ja ympäristöä ajatellen. 

 Kestävyysteemojen esiin tuominen vaatii laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi kulttuurien väliset erot vaikuttavat siihen, miten matkailijat ylipäätään suhtautuvat kestävyyteen, Tkach pohtii.

Kestävää matkailua käsitellään hankkeessa myös paikallisten näkökulmasta. Kaikissa hankemaissa on noussut esiin tyytymättömyys suurista turistimassoista, jotka painottuvat tiettyihin sesonkeihin.

 Hankkeessa pyritäänkin löytämään tapoja tasapainottaa turistien saapumista laajemmin koko vuoden ajalle, Tkach selventää.

Muuttuva matkailukenttä ja realistiset tavoitteet

Matkailuala on jatkuvasti muuttuva, mikä tekee kehityskulkujen ennustamisesta vaikeaa. 

 Esimerkiksi vain muutama vuosi sitten Airbnb-majoitukset olivat täysin arkipäiväisiä, ja nyt vuonna 2025 ne on jo kielletty Barcelonassa. Tällaisia yhteiskunnallisia muutoksia on tärkeää tarkastella hankkeen aikana, Tkach kertoo.

Tkachin mukaan hanketta suunniteltaessa kannattaakin olla realistinen. Hänelle tasapainottelu hankkeen tavoitteiden ja matkailun todellisen nykytilanteen välillä on ollut paikoin haastavaa.

 Yksi hankkeen tavoitteista on kasvattaa hankemaiden turismia kymmenellä prosentilla. On kuitenkin epätodennäköistä, että kahden vuoden hanke ehtii saada aikaan tällaista muutosta, Tkach pohtii.

Tkachin tärkeimpänä henkilökohtaisena tavoitteena onkin kasvattaa tietoisuutta siitä, että Kypros, Kanariansaaret ja Lappi eivät ole pelkästään yhden sesongin kohteita.

 Esimerkiksi Lappi ei ole pelkästään paikka, jossa voi tavata Joulupukin. Se tarjoaa myös metsiä, luontopolkuja ja vaellusreittejä – sekä vaihtoehdon Keski-Euroopan lämpöaalloille.